perjantai 27. huhtikuuta 2012

Koirauutiset

http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/is_espoolaisfirma_haluaa_palkata_koiran/?ref=tf_iOKboksi_news_p5

"...Torstaina toimistokoiran pestiä oli ehtinyt Ilta-Sanomien mukaan hakea jo kaksi koiraa, villakoira Aida ja sekarotuinen Roi. Haku päättyy toukokuun 14. päivä...."

http://www.iltasanomat.fi/hyvaolo/espoolaisfirma-etsii-toihin-toimistokoiraa/art-1288464921593.html?pos=1288349837410

Ei ihan puhdasrotuisesta Kultainen noutaja Dixoustani ei parane lähettää papereita mihinkään. Se löisi laudalta heti kaikki muut koirat, koska se on yliveto. Maailman paras, entisen Vaksi-ja Peppi-koiramme kanssa.

Oma on aina paras kaikista.

torstai 26. huhtikuuta 2012

Brysseliin!

http://www.linternaute.com/voyage/belgique/bruxelles/

http://fi.wikipedia.org/wiki/Bryssel 

http://www.hostellit.fi/hostellit-ulkomailla/brysseli-hostellit.aspx

http://www.supertravelnet.com/list/brysseli+keskusta/suomeksi 

http://plaza.fi/matkalaukku/eurooppa/belgia/bryssel/bryssel-suklaata-ja-shoppailua-tyylilla

http://plusmagazine.levif.be/fr/loisirs/hobbies/artikel/173/le-guide-des-plus-belles-brocantes#

http://www.marcheauxpuces.org/

http://visitbrussels.be/bitc/front/home/display/lg/fr/section/visiteur.do

http://www.museedujouet.eu/index.php/jouet/

http://www.ilotsacre.be/site/fr/default_fr.htm

http://www.bruxelles.be/artdet.cfm/5790

http://visitbrussels.be/bitc/BE_fr/bruxelles-pratique/comment-venir.do

fr.wikipedia.org/wiki/Gare_de_Bruxelles-Midi 

http://www.bruxellesmobilite.irisnet.be/articles/train/les-gares-de-bruxelles 

http://visitbrussels.be/bitc/BE_en/essential-brussels/move-in-the-city.do

http://www.routard.com/guide/code_dest/bruxelles.htm

http://visitbrussels.be/bitc/BE_en/do-see/to-do/walks.do

Talo kukkii

Siinä Handicrafts housen kukkamaljakot. Pari keskimmäistä ovat uusia Anduzen 5 euron kirpparilöytöjä. Vaasin alla lukee Japan, joten japanilaisia. Ihan hienoja nukketalossa. Ne näyttävät käsinmaalatuilta.

Reunimmaiset ovat ranskalaista Limoges posliinia, jota kannattaa hakea kirpputorilta.

Klikkaamalla saa kuvan isommaksi.

Ihmisen paras ystävä

http://www.huffingtonpost.com/2012/04/24/axel-the-newfoundland-roofs-england_n_1450730.html?ref=fb&src=sp&comm_ref=false

maanantai 23. huhtikuuta 2012

Midi Libren 180 retkeä Gardin alueella...

Tänään olin Anduzessa ystävien tykönä ja kuulin uutisia. Nukkenallemuseo on mukana Midi Libren vapaa-ajan ohjelma kevät-kesä julkaisussa, se on ilmainen mainos. Alla linkit:
https://monabo.midilibre.com/netful-presentation-press/si...
Tässä alla sivu pdf muodossa:
midilibreloisirs2012.pdf
Tuossa tekstissä on yksi virhe. Kokoelman vanhin on 1700-luvulta eikä 1600-luvulta kuten siinä sanotaan. Ja yksi pikku juttu, tai meille se on suuri juttu, he ovat unohtaneet nukketalokokoelma näyttelyn. Ei haittaa. Joka tapauksessa me ollaan päästy sinne mukaan oikein Bambupuiston viereen yhtenä turistikohteena. Se on jo jättiaskel. Olisivat he voineet siihen muunkin museon laittaa, koska niitä täällä riittää ja vielä sellaisia, jotka ovat olleet hyvin kuuluisia kautta aikojen. Nyt me ollaan siinä oikein kunniapaikalla.

Lisäksi Anduzen turistitoimisto on meidät lisännyt painettuun retkioppaaseen yhdeksi pysähdyspaikaksi.
"Autour d'Anduze", Porte des Cévennes. Espaces naturels gardois. 180km de randonnées et d'évasion autour d'Anduze pour un séjour d'exception.
www.ot-anduze.fr

Tämän vuoden pääsiäislomaviikoilla on ollut museossa enemmän ihmisiä kuin koskaan ennen, yhdistys on tienannut jo yli 200 euroa. Eikä Ranskassa loma ole vielä loppu. Sitävastoin alkuvuodesta kukkaroomme oli kertynyt museokävijöistä vain 49 euroa. Kun kyselee miten he ovat tänne löytäneet, saa yhä useammin vastaukseksi internetin kautta. Vaikka ei se riitä, että on nettisivut, ne pitää olla mukana turistisivuilla, joista haetaan alueen nähtävyyksiä. Niinpä olen referoinut eli ilmoittanut museon sivut varmaan "sataan" sellaiseen. Välillä katselen, missä muut museot ovat mukana, esimerkiksi Uzèsin lelumuseo ja sitten sinne vaan perässä. Onneksi tuo referointi on ilmaista. Jos on maksullista, jäädään pois. Mutta melkein 95% pääsee mukaan ilman maksua. - Toisaalta aikaavievää tuo nettisurffailu-markkinointi on.

Tänään oli autokatsastus. Stressasin Peugeot 205 puolesta. Miten paljon menee taas auton kunnostamiseen? Siinä kysymykseni. Mikä helpotus, kun kuulin, että tällä kertaa ei monen sadan kuluja. Auton etuvalot täytyy vaihtaa, autoromuttamosta saa parhaiten. Käytiin jo katsomassa yhdessä talossa Anduzen lähellä, jonka pihalla on monta Peugeottia, mies pyytää 40 euroa noista valoista. Kyselen vielä muualta. Sitten tyytti pitää korjata. Se on ollutkin rikki jo pari vuotta. Nyt sitä on tutkittu ja ollaan lähellä ratkaisua. Se on ollut oikein kompakysymys.

lauantai 21. huhtikuuta 2012

Lelun lumo- näyttelystä

http://www.iirislehti.fi/artikkeli/lampio/huokailua_lelunayttelyssa

En pääse katsomaan tuota näyttelyä, vaikka piti, koska Suomen matkani siirtyi myöhäisemmäksi. Tuo Lelun lumo on vain 20.5 asti.

Sisko kävi sen katsomassa. Ja hän oli siellä oikein konkreettisesti lelun lumoissa. Ne entisajan lelut kun kertovat hyvin kulttuurihistoriaa, miten ennen elettiin. Kyseessä ei ole pelkästään lasten maailma, vaan myös aikuisten miniatyyrikoossa. Koko yhteiskunnan kehitys eri ammatteineen.

Näyttely on monikulttuurinen ja -puolinen. Joukossa on sekä kuninkaallisia että tavallisen kansan leluja. Molemmat koskettavat. Miten erilaista elämä voikaan meillä ihmisillä olla!

Kaiken "aikuismaisuus" pistää silmään noissa vanhoissa leikkikaluissa. Sitävastoin 50-luvulta asti ne ovat olleet "lapsellisia" kirkkaine värineen ja modernine materiaaleineen. Jos poikkeaa Stockmannin leluosastolla ja vertaa tämän päivän lasten maailmaa eiliseen, ero on valtava.

Kertakäyttökulttuurissa me eletään paljolti. Lapsuuden aarretta tai aarteita ei varmaankaan säilytetä yhtä hyvin kuin ennen sukupolvelta toiselle. Vanhan ajan käsityönä tehdyistä uniikeista pienistä "taideteoksista" on tultu teolliseen sarjatuotantoon, massaan. Kulutusyhteiskunnassamme niin lapsilla kuin aikuisilla on paikat täynnä tavaraa. Kaikkea ei voi säilyttää.

Ihana vanha suuri Nooan arkki monine eläinparineen oli yllättänyt. Minä olen niitä nähnyt ensimmäistä kertaa vuonna 1986 Lontoon Lapsuuden museossa.

Hienoja nukketaloja saa siellä myös ihailla. Sisustus ideoita niistä saa.

Ei sisko olisi sinne mennyt, jos en olisi ehdottanut. Mutta hän oli iloisesti yllättynyt käynnistään. Harmi vaan, että siellä ei voi ottaa valokuvia.

http://www.hel.fi/wps/portal/Taidemuseo/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/taimu/fi/Toimipisteet/Helsingin_taidemuseo_tennispalatsi/TP_nayttely_01

https://www.facebook.com/pages/Mus%C3%A9e-des-Poup%C3%A9es-et-Nounours-The-Doll-and-Teddy-Bear-Museum/216775301670987

Yllä Nukkenallemuseon Facebook-sivun päivitys. Siellä voi kommentoida Lelun lumo-näyttelyä!

keskiviikko 18. huhtikuuta 2012

Hyvää yötä!

Tässä kuvassa Handicrafts housen makuuhuone, jonne tein muutama päivä sitten patjat ja pitsiset sängynpeitteet tyynyineen. Tyynyt koristelin ruseteilla kuten ikkunaverhotkin. Kaikki on teellä värjättyä vanhaa pitsiä. Monta tuntia niitä näpertelin.

Peilipöydällä on pari hajuvesipulloa. Guerlainin L'heure bleue (1912) ja Shalimar (1925), jotka ovat vanhoja tuoksuja. Komurilla pesuvadin vieressä on Samsara, joka taas ihan moderni tuote. Nuo kolme olivat yhdessä miniatyyripaketissa.
http://www.toutenparfum.com/historique/guerlain/guerlain.php

Tauluja puuttuu vielä seinilta ja muuta rekvisiittaa. Ja talossa on vasta yksi asukas. Nukkeja pitää hankkia vähitellen.

Hajuvesistä puheenollen, niitä on mukava kerätä ja ihailla, hajuvesipullot ovat kauniita. Pitäisi opetella niitä käyttämään...Ranskassa on oikein erikseen suuret parfyymikaupat. Niissä me käydään joskus, koska ystäväni on tuoksujen suurkuluttaja. Siellä minä katselen hintoja ja ajattelen, että vanhat lelut maksavat enemmän kuin kalliimmatkin parfyymit.

Kuvia klikkaamalla ne saa isommiksi.

Kahvipöytä on katettu!

Tässä englantilaisen 1900-luvun alun Handicrafts house- nukketalon vierashuone.

Posliiniesineet ovat ranskalaista Limoges posliinia. Kukkamaljakko maksoi 4 euroa kirpparilla, seinällä oleva koristelautanen 2,5 euroa osto-myyntiliikkeessä ja kahviastiasto 18 euroa vanhan tavaran kaupassa. Niitä saa halvalla Ranskasta. Kirpparilla näkee kaiken krääsän keskellä arvokasta laatutuotetta.

Vaikka tuo Limoges tuotanto on uudempaa, ehkä 50-60-luvuilta, se sopii vanhan kanssa, koska malli on klassinen.

http://www.flickr.com/photos/100souvenirs/sets/72157627537460651/show/

http://www.flickr.com/photos/100souvenirs/sets/72157627537460651/with/6152008323/

Siinä yllä enemmän kuvia nukketalosta flickr.com sivulla.

tiistai 17. huhtikuuta 2012

Pariisin ylellisiä menovinkkejä

http://www.iltasanomat.fi/matkat/helena-petaiston-kymmenen-tarppia-pariisiin/art-1288462581979.html

Helena Petäistö kertoo Pariisin mielenkiintoisista paikoista. Silloin täytyy olla kyllä iso kukkaro, "köyhällä pojalla" ei ole asiaa. Sellaisena minä olen lähes aina matkustellut ja "rikastuttavia" muistoja minulla on silti.

Pariisissa on jokaiselle jotakin. Jos menen sinne kirpparille, tiedän etukäteen, että on kallista muihin paikkoihin verrattuna, joten en mene ostamismielessä, vaan oppimismielessä. Ei joka paikasta tarvitse ostaa. Eikä minusta kannata maksaa kovaa hintaa, jos saa saman halvemmalla muualta.

maanantai 16. huhtikuuta 2012

Pääsiäislomaa

Perjantaina oli museossa kylämme 21 lasta ja heidän 3 ohjaajaansa. He tulivat kolmena eri ryhmänä. Lauantaina oli pariskunta Nîmesin läheltä ja eilen nelihenkinen perhe täältä Gardin alueelta myös.

Yhdistykseen tuli yksi uusi jäsen, Riitta, joka oli kylässä nyt viikonlopulla Marseillesta. Hän tuntee museon jo vuosien ajoilta, vaikka ei ollut nähnyt aikoihin sen kasvanutta kokoelmaa. Meitä on nyt yhdistysessä 16.

Lapsiryhmä meni ihan hyvin, vaikka vähän sitä stressasin. Ensimmäisenä tulivat seitsämän 7-8 vuotiaita poikia isomman tytön kanssa. Siinä oli kuin pieni intiaaniklaani, joka oli vähän villi, mutta silti kilttejä he olivat kuin lapset joulun aikaan. Dixou koiralla oli myös tärkeä tehtävä koko vierailun ajan. Se piti seuraa parhaansa mukaan ja sai palkaksi paljon silityksiä. Toinen ryhmä oli pienempiä noin 31/2 - 61/2 vuotiaita tyttöjä ja poikia parin isomman kanssa. Kaikki olivat kiinnostuneita, aika ei tullut pitkäksi. Ei myöskään minulle, koska sain kertoa hiukan eri tavalla eri ryhmille. Kysyin, mikä miellyttää eniten. Yksi neljän vanha poika sanoi silmät suurina, että nuket! Sitten hän lisäsi jonkun ajan päästä, että myös lentokone oli hieno. Ja koko lapskatras katsoi ihmetteleväisinä, kun kääntelin kolmikasvoisen vauvanuken päätä. Se nauraa, itkee ja nukkuu. Siinä yksi museon suosikki, aikuisetkin sitä nauravat. Lapsista pitäisi ottaa kuva, heidän ilmeistään, kun he katselevat ja kuuntelevat tarkkaavaisina ihmeitä jos jonkinkaisia nukkenallemuseossa. Kolmas ryhmä oli isompia noin 11 vuotiaaksi asti. Lopuksi oli vieraskirjaan kirjoittamisen vuoro, sinne he tekivät "puumerkkinsä". Yksi iso tyttö, joka oli jo toista kertaa täällä, toimi kirjurina ja kirjoitti toisten puolesta vielä kommentteja vieraskirjaan. Hän haluaa tulla vielä uuden kerran, koska nukketalot ovat ihania.

Vanhan puulinnan hankinta on ollut tärkeä museolle, se miellyttää ei vain poikia vaan myös tyttöjä. Tällä hetkellä eniten suosiota saa kokoelmassa nukkekodit. Ei se raha silloin ole hukkaan mennyt.