Virtuaali vierailuja

http://www.avl.fi/2014/08/varsinais-suomen-museopaiva-houkuttelee-nayttelyihin/

http://www.aura.fi/nahtavyydet.html#poikettava

http://www.kuntsari.fi/2014/08/heinantekoa-ja-sokerijuurikkaita/#.VANn1hb_rKc

Mitä kuuluu joutsenille?

Eileen käytiin Anduzessa ruokaostoksilla ja samalla poikettiin puistoon katsomaan toukokuun lopulla syntyneitä joutsenen poikasia. Ne ovat jo isoja kuten kuvassa näkyy. Niitä on kolme, vaikka tässä on niistä vain kaksi.

Eläimiä on hauska seurata. Siellä puistolammessa on nyt kaikkiaan 6 joutsenta, yksi perhe ja yksinäinen joutsen, myös hanhi-ja puluperheitä.

Sommièresin kylässä on vieressä kulkevassa joessa myös paljon elämää. Pittoreski valkoinen- ja musta joutsenpari. Ehkä mennään ensi viikonlopulla Sommièresin kirpparille, koska ei tarvitse kiirehtiä takaisin klo: 11:ksi, kuten nyt kesäkuukausina. Syyskuun viikonloppuina museo aukeaa vasta klo 15.

Kuva AMS.

Piika puuttuu kyökistä

Tässä kuva viktoriaanisesta keittiöstäni. Se on hyvin varustettu, vaikka varusteet ovat vanhan ajan tyyliin.

Nyt siellä on jo kippoa jos jonkinlaista, on puista, kuparista, messingistä, savesta...kaikki luonnon aineista tehtyä, ei keinotekoisia kuten nykyään. Ja kädenjälki näkyy. Käsinkudottua pellavaakaan ei ole unohdettu.

Keittiötakkaa voi vielä koristella sen ylaosassa. Tämä koristelu on lempihommaani. Siksi viktoriaaninen talo sopii minulle hyvin tehtäväksi.

Viimeinen hankintani on nuo miniatyyri saviastiat. Osan niistä laitoin toiseen 1800-luvun lopun nukketaloon. 35 euroa maksoi. Kalliita ne ovat. Mutta ne ovat aitoja.

Mittasuhteet heittelevät hiukan pikkuruisesta jättiläismäiseen, mutta ei se haittaa. Se tekee vaan kokonaisuuden koomiseksi.

Piika puuttuu huushollaamasta kyökistä. Sitten se on elävämpi. Posliininukke ei saa olla 10cm suurempi.

https://www.flickr.com/photos/62079252@N04/sets/721576366...
39 Kuvaa 642 Näyttöä

Koulu 100 vuotta sitten Suomessa

http://www.kokkola.fi/ett/ETT/ett_mediassa/juttupalsta_kokkolalehdessa/fi_FI/kouluopetus/

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansakoulu

Wikipedian mukaan:
"Vuonna 1886, kahdenkymmenen vuoden kuluttua kansakouluasetuksen antamisesta, Suomessa oli vielä sata maalaiskuntaa, joissa ei ollut kansakoulua. Vuonna 1901 niitä oli enää seitsemän. Lukuvuonna 1900−1901 kansakoulua kävi 34 prosenttia kouluikäisistä maalaislapsista. Kymmenen vuotta myöhemmin osuus oli 51 prosenttia ja oppivelvollisuuden tullessa voimaan 68 prosenttia.
Oppivelvollisuuslaki säädettiin vasta Suomen itsenäistymisen jälkeen vuonna 1921.

...käytännöllinen leima. Tässä suhteessa tärkeä oli käsityön opetus; usein käsityö oli ainoa oppiaine, joka sitoi oppilaan mielenkiintoa kouluun. 1920-luvulta lähtien kouluihin perustettiin myös puutarhoja, joiden ansiosta puutarhaharrastus levisi maaseudulle. Opetukseen liitettiin lisäksi taloudellisuus- ja säästäväisyyskasvatus.
Kansakoulujen yhteiskunnallinen merkitys korostui varsinkin maaseudulla Suomen itsenäistymistä edeltäneinä vuosikymmeninä muutenkin kuin opettajien tekemän opetustyön ansiosta. Monessa maaseutuyhteisössä kansakoulunopettaja oli ainoa tai lähes ainoa kirjoitustaitoinen henkilö. 
Kansakoulun ja opettajien merkitys suomalaisen yhteiskunnan, varsinkin maaseudun olojen kehittäjinä ja uudistajina oli siis todella suuri."

http://oppiminen.yle.fi/historia-suomi/koulun-historiaa

http://oppiminen.yle.fi/suomen-historia/koulun-historiaa/ensimmainen-koulu-aapinen

http://oppiminen.yle.fi/historia-suomi/koulun-historiaa/itsenaisen-suomen-oppivelvollisuuskoulu

http://www.museo-opas.fi/fi/museo/koulumuseo-lagstad 

Koulu 100 vuotta sitten Ranskassa ja muualla

Tässä viimeinen kirppari löytö Anduzesta. Eilen sain sen 8 eurolla. Ei ollut kallis, koska se oli paksun pölyn peitossa.

Tämä on kolmas kansakoulu todistus, joka on nyt koulunäyttelyssämme. Toiset kaksi ovat vaatimattomimmissa kehyksissä, kaikki 100 vuotiaita tai hiukan vanhempia.

Wikipedian mukaan 1900-luvun alussa Ranskassa vain 25-30% kansasta sai päästötodistuksen kansakoulusta, eliitti ja opettajan suosikit. Joten tuo todistus oli hyvin arvostettu ja se kehystettiin usein ja ripustettiin seinälle.

Näin komeita kansakoulutodistus kehyksiä en ole ennen nähnyt. Yleensä ne ovat mustissa kehyksissä. Niitä oli kokonainen seinä täynnä koulumuseossa l'Isle sur la Sorguesissa Provencessa.

http://fr.wikipedia.org/wiki/Certificat_d%27%C3%A9tudes_primaires

Tämä kultaraamein kehystetty todistus on varmaan ollut rikkaassa perheessä, jossa se on sopinut muiden taulujen sekaan.

Eilen piti löytää paikka tuolle hienolle taululle. Takan päällä on ennestään yksi kehystetty koulutodistustaulu yms. Tein siihen tilaa tuolle isommalle ja järjestin muut tavarat osittain muualle. Sitten iltapäivällä tuli museoon väkeä. Uusi löytöni huomattiin heti parhaalla paikalla koulunäyttelyssä. Se on toisaalta vähän koominen. Nykyaikana se huvittaa.

Museokävijöiden joukossa oli yksi madame vanhan äitinsä kanssa. Hän kertoi olevansa työssä Kirjurin museossa naapurikylässä. Kirjurimuseon isäntäväki oli täällä ihan ensimmäisinä vuosina ja ostin heiltä yhden vanhan pulpetin ja koulukaapin, joka kyllä muistuttaa vaatekaappia, vaikka se on oikea koulukaappi. Kun puhuttiin enemmän kaikesta, madame sanoi heidän olevan italialaista alkuperää. Molemmat vanhemmat olivat tulleet Sisiliasta vuosisadan alussa. Hänen 86-vuotias äitinsä ei ole koskaan käynyt koulua, edes tuota alakoulua...Joten siinä näkee, millaista oli ennen vanhaan. Etelä-Italiassa oli köyhää. Kaikki eivät päässeet edes kouluun.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Sisilia

http://www.museeduscribe.com/

Muuten nukkenallemuseon korteista puheenollen, 52 euroa on jo tienattu. Eli se 250 kortti kappaleen hinta. 50 senttiä yli tuli eilen, kun myytiin taas 4 korttia. 6 henkeä oli museossa, enemmän tai vähemmän paikallisia eläkeläisiä tällä kertaa. Joten tästä alkaen kaikki korttimyynti on plussaa yhdistyksen kukkarossa.

Kurkistus vieraskirjaamme

Tässä 7-vuotias Béziers'stä kirjoittaa vierailustaan museon vieraskirjaan. Ihmeen hyvää kirjoitusta niin pieneltä tytöltä:
Oli todella hienoa, oppi paljon menneisyydestä. Nukketalot olivat kivoja. Oli mukavaa nähdä tämä kokoelma. Kiitos opastuksesta.

Alla nîmesiläinen monsieur kirjoittaa, että klo 6 aamulla hän  täytti 75 vuotta, mutta nyt (täällä) hän tuli uudestaan lapseksi!!!

Museon korteista

Näitä kortteja on nyt myyty museokävijöille 77kpl ja niistä on tienattu 47 euroa.

Joten 52 euron 250 kpl:een korttilaskusta on jäljellä enää 5 euroa. Sen jälkeen on kaikki korttimyynti plussan puolella.

Olen kaupitellut niitä museokävijöille vierailun päätteeksi, kun olen pyytänyt heitä kirjoittamaan museon vieraskirjaan. Ja olen huomannut, että jatkossakin kannattaa niin tehdä. Kun nämä kortit loppuvat, tilataan toisenlaisia.

Olen myös antanut muutamia kortteja ja 10 korttia meni kylämme lehti-tupakka kipsaan (bureau de tabac). En viitsi niistä hakea myyntituloa. Pitäköön ne. Jos jatkossa haluavat niitä enemmän, sitten on eri asia. Tein sen lähinnä mainostemppuna paikallisille, jotka käyvät siellä ahkerasti päivittäin ostamassa päivän lehteä. 

Laitoin näitä kortteja myyntiin näihin blogeihini, facebook-sivulle ja myoldbear-sivuille. Mutta kun Pont du Gardin turistitoimisto sanoi myoldbear-sivuja kaupallisiksi, otin korttimyynnin pois netistä, ettei ole aihetta. Meinasivat varmaan, että noilla korteillakin voi yhdistys tienata miljoonan.

Jos haluaa ostaa näitä kortteja, voi ottaa yhteyttä sähköpostilla myoldbear@ free.fr

Myöhemmin voi odottaa jonkun tulevan museoon, koska on nähnyt kortin. Se on mainosta samalla. Niitä erilaisia mainoksia täytyy olla tuhatkertaisena joka ilman suuntaan ennenkuin joku tulee käymään. Siinä meillä on haastetta. Haasteita täytyy elämässä olla.

Kylmä elokuu Ranskassa

http://lci.tf1.fr/france/societe/meteo-les-cinq-et-une-consequences-du-froid-de-ce-mois-d-aout-8470807.html

Ei näe metsää puilta

Eilinen ja tämä päivä ovat olleet museolle epäonnen ja onnen päiviä.

Eilen tuli puhelinsoitto Pont du Gardin turistitoimistosta. He soittivat jäsenmaksun muutoksen takia. Oli sovittu noin pari vuotta sitten, että jäsenyys maksaa meille 10 euroa 80 euron sijaan, koska tämä on ei voittoa tuottava yhdistys. Ja toimitin heille silloin sitä varten tarvittavat paperit.

Sen suhteen pitää olla tarkkana, että museotoiminta on vain kulttuuri toimintaa eikä kaupankäyntiä tai businesstä. Muuten verotoimisto lähettää veroja maksettavaksi.

Mutta nyt tuonne Pont du Gardin turistitoimistoon oli tullut uutta henkilökuntaa ja he katsoivat museon myoldbear-sivujen mukaan, että tämä on businesstä, koska peräti sisäänpääsymaksukin on.

Minä en näe mitenkään kaupallisina noita myoldbear-sivuja. Kortteja siinä oli nyt myynnissä kesäkuusta alkaen, sekin tuotti heti ongelmia, joten poistin ne sieltä.

Lisäksi kuulema museomainoksemmekin ovat kaupallisia. Minä en niitäkään sellaisina pidä, koska ovat mustavalkoisia vihreälle paperille painettu, hyvin halpoja ja vaatimattomia toisten museoiden värikuvallisiin ja kalliisiin mainoksiin nähden.

Eikä myyntiä täällä ole muutakuin nuo kortit nyt ensimmäistä kertaa. 10% tuloista vaan saa olla myyntiä, olen tiennyt sen alusta asti.

Mutta se on varmaa, että rahantuloa täytyy myös ei voittoa tuottavilla yhdistyksillä olla, ei mikään ilmaiseksi pyöri.

Kerroin Sébastienille. Hän sanoi, että Pont du Gardin turistitoimiston yhdistys keksii syitä, miten voi pyytää enemmän kuin vain 10 euroa. Heillä on nyt siellä businnesnainen ohjaksissa...

Joten eilen oli huono päivä. Eikä ketään ole ollut museossa sitten viime sunnuntain. Tämä katko tietää nukkenallemuseo-yhdistyksen tulojen miinukselle menemistä viime vuoden elokuuhun nähden. Heinäkuu oli plussan puolella ja tämä elokuu on nyt miinuksen puolella, vaikka jäljellä on vielä 10 päivää. En usko, että ihmeitä tapahtuu enää loppukuussa.

Mutta onnea voi olla onnettomuudessakin. Tänään oli silti hyvä päivä, vaikka ei ketään ollut tänäänkään museossa nyt parhaimpana sesonki aikana.

http://www.lezan.fr/?p=5509
Mardi 14 avril : « Découverte du Musée des poupées et des nounours » de LEZAN

Nimittäin aamupäivällä 11 aikoihin ovikello soi. Oven takana oli yksi madame, joka tuli uudestaan puhumaan yhdistyksensä museokäynnistä ensi vuoden huhtikuussa. He olivat tehneet vuoden ohjelmansa ja nyt listassa luki Nukkenallemuseo vierailu huhtikuun 14.päivä 2015. Siitä tulee myös artikkeli paikalliseen Midi Libreen. Ja meidän on tarkoitus valmistella yhdessä sitä vierailuohjelmaa talvella. Tuli puhe myös museon pääsymaksuista ja sanoin, että ryhmille se on 4,50 euroa normaalin 5 euron sijasta. Heitä on arviolta 20 henkeä. Tämä kylämme asukas tokaisi ohimennen, että niin, tämä museo menestyy nykyään. Se oli jo toinen kyläläisemme, joka toisti nuo sanat, niinkuin täällä puhuttaisiin, että:

"Ca marche!" = "Museolla on menestystä". Nuo sanat olen aina halunnut kuulla. Ja varsinkin, kun ne tulevat paikallisilta, oman kylän ihmisiltä, se lämmittää sydäntä. 14 vuotta on saanut taistella sen eteen.

Joueuse de Tympanon - automate

http://mecenat.arts-et-metiers.net/les-projets-a-soutenir...
"La collection du Musée des arts et métiers figure parmi les toutes premières en Europe par sa richesse et la qualité de ses pièces. Elle contient des automates uniques comme la Joueuse de tympanon, automate ayant appartenu à Marie-Antoinette (1785)."