Siinä linkki yllä La Grand Comben vanhojen ammattien museoon. Siellä me oltiin toissa päivänä, noin 30km täältä Alèsin takana. He kävivät nukkenallemuseossa yksi vuosi ja jättivät mainoksiaan. Midi Libressä on ollut artikkeleja heidän museostaan ja on ollut kiinnostavaa. Joskus täytyy käydä, olen ajatellut. Nyt tai ei koskaan ajateltiin Dixoun kanssa ja mentiin sinne.
Isäntä on eläkkeellä oleva entinen ammattikoulun opettaja ja käsityöläinen, joka on harrastanut keräilyä 35 vuotta. Paikalla ei ollut samanaikaisesti muita, joten meillä oli hyvä opastus koko ajan. Nähtiin myös tuttuja esineitä lukemattomien arvoituksellisten esineiden joukossa. Tutut toivat mieleen muistoja. Ammattien lisäksi oli esillä kodin piiriin kuuluvaa yleistavaraa.
Mennyt maailma oli paljolti käsityöläisten maailma. Miten suurella vaivalla kaikki tehtiin ja miten hyvää työtä! Tunteja ei laskettu yhtä tarkkaan kuin nykyään. Kaunis ja hyvä lopputulos oli tärkeintä. Sen huomaa antiikista, joka on monien sukupolvien kierrossa elänyttä ja patinoitunutta. Arvokasta vanhaa, joka tulee ajan mukana vielä arvokkaammaksi. Nykyajan tuotanto ei kestä kauaa. Kaikkea valmistetaan vain lyhyttä kulutusta varten meidän kulutusyhteiskunnassamme.
Toisaalta eilispäivän elämää voi romantisoida helposti liikaa. Elämä oli raskasta ja työlästä. Nykyään selviää monesta suurta työtä vaativasta tehtävästä nappia painamalla.
Pyykkitupa oli siellä myös esillä vanhoine alkeellisine koneineen. Ja entisajan keittiö, jossa kaikki kodinastiat yms. oli seinille ripustettu kuin koristeiksi, eikä paljon mitään keittiön ainoaan kaappiin. Monsieur selosti, että vain pari kertaa vuodessa pestiin pyykit ja pyyhittiin pölyt. Ei pelätty pölyjä. Muutenkin hygienia oli tuntematonta.Vesi ei ollut aina puhdasta.
Katosta roikkui iso kinkku kuin pyykkinarussa orrella. Lihakimpaleen molempiin puoliin naruun oli kiinnitetty reikäpohjainen pullo. Se esti hiiriä pääsemästä lihaa syömään. Ne liukastuivat lasiseen pullon kylkeen. Niin valmistettiin kuivakinkkua ennen vanhaan!
Tässä alimmaisena vielä pari kuvaa vanhojen ammattien museosta. http://www.cevennes-montlozere.com/activites/musees/pays-grand-combien/la-maison-des-metiers-anciens.html
http://www.petitfute.com/v18845-la-grand-combe-30110/c1173-visites-points-d-interet/722900-la-maison-des-metiers-anciens.html
Omasta nukkenallemuseosta puheenollen. Tänään siivosin juuri yhdestä vitriinistä pölyä, joka näkyy ainakin valokuvaa otettaessa ja muutenkin. Viime viikolla osa vitriineistä piti siivota myös. Samalla sain hienot uudet silkkirusettikengät esille miniatyyri hattukaupan viereen.
Hiljainen on ollut kylätiemme. Ei ketään museossa tässä kuussa. Soitin ystävälleni ja sitä harmittelin. Häneltä tuli selityksiä:
Kesäkuu on ollut poikkeuksellisen kuuma. 30°C aika useasti. Kaikki menevät rannalle uimaan. Telkkarista tulee urheilukilpailuja. Koululaiset ahkeroivat kokeisiin, koska koulu loppuu täällä vasta heinäkuun alussa. Lomat rytmittyvät lasten koululomien mukaan. Joten siinä syitä, miksi täällä museossa ei ole ristin sielua. Turismi on hyvin epäsäännöllistä. Toisinaan on tyhjää, toisinaan talo täyttyy yhtäkkiä. Aika epäluotettavaa.
La Grand Combe on turistitoimiston mukaan noin 7500 asukkaan kylä. Olin siellä ensimmäistä kertaa. Siellä on lisäksi kaivosmuseo kuten Alèsissa. Sinne täytyy joskus mennä myös. Nukkenallemuseo mainoksia jätettiin taas matkallamme joka paikkaan. Joten "siemeniä on kylvetty". Jotain niistä pitäisi "kasvaa" myöhemmin.
http://www.lagrandcombe.fr/11/infos.php?cat=17-4&rub=127&PHPSESSID=8ca4105a86455b77e52091ebb8d33d50
http://en.wikipedia.org/wiki/La_Grand-Combe
Nyt kesäkuun viimeisinä päivinä meidän täytyy Dixoun kanssa käydä autoajeluilla ja muutenkin nauttia lomastamme. Heinäkuussa alkaa turistivirta, silloin ei pääse enää paljon mihinkään pariin kuukauteen, kun pitää olla museo avaamassa jo klo 11. Koko Ranska on lomalla ja maantiellä samanaikaisesti. Niin, toivon mukaan, tämä on "tyyntä ennen myrskyä".
Yhdistyskirjekin pitää saada toimeksi piakkoin.
