torstai 30. elokuuta 2018

Havukka-ahon ajattelijoita ja kauhukakaroita

Yhtenä päivänä museossa oli isoäiti ystävänsä ja  lapsenlapsensa kanssa.

He tulivat jostakin kyliltä Gardin alueeltamme. Kaksi tyylikästä madamea, arvaisin, että he olivat jonkun kylän "kermaa". Tarkoitan kylän varakkaampaa väestöä.

Tyttölapsi oli 3,5 vuotta, eli siinä kaiken koskemisiässä.

Meillä oli mukavaa ja mielenkiintoinen juttutuokio. He ihastelivat kaikkea.

Mutta yksi asia häiritsi minua. Tyttölapsen annettiin koskea 100-vuotiaisiin ja vanhempiinkin nukketaloihini, vaikka lattialla on lappuja monessa paikassa, ettei saa koskea. En kestänyt sitä ja lopulta minun piti muistuttaa. He pelästyivät ja oudoksuivat, kun uskalsin huomauttaa.

Kerroin, että Tukholmassa Nordiska Museet'issa on kauniita ikivanhoja arvokkaita nukketaloja. Niiden vieressä oli teksti, että lapset eivät ole niillä leikkineet. Niitä on voinut vain ihailla. Ja niillä on ollut opetustarkoitus. Niinpä ne ovat säilyneet erikoisen hyvin.

Ennen lapsilla oli "pikkuaikuisen" rooli oltiin sitten kylässä tai muilla käynneillä vanhempien ihmisten kanssa. Kuunneltiin vieressä sivuroolissa, kun aikuiset keskustelivat. Ei olisi tullut kuuloonkaan koskea museossa vanhoihin tavaroihin. Oli opittu kunnioittamaan. Mutta nykymaailmassa kasvatus on päinvastaista. Lasten ehdoilla voidaan tehdään kaikki. Pikkukuninkaat kulkevat edellä ja aikuiset seuraavat heidän perässään suuria "ihmeitään".

Koskemismuoti museoissa nykyään ei saa kannatusta täällä Nukkenallemuseossa. Ei kaikkia muotivillityksiä tarvitse seurata. Vastavirtaankin saa mennä.

Sitäpaitsi täällä on vain rajoitetusti vitriinejä, sekin vaikuttaa asiaan. Vaikka olen nähnyt täällä sellaisenkin kauhukakaran, joka meinasi mennä vitriiniä avaamaan ja sinne sisälle.

Kuria ja kunnioitusta tarvitaan tässä nykymaailmassa kuten ennenkin on tarvittu.

Tänne tulee myös paljon sellaisia lapsia vanhempiensa kanssa, jotka kuuntelevat kuin pikkunaiset ja pikkumiehet suuret silmälasit päässä kuin tulevat Havukka-ahon ajattelijat.

- "Mitä sinä tänään museon koulussa opit?"

- "Ei saa koskea. Ja katsoa saa vain silmillään, eikä käsillään."

sunnuntai 19. elokuuta 2018

Kepillä museoon

On rikastuttavaa vastaanottaa museoon kaikkia sukupolvia, eri maista, eri kansalaisuuksia, eri paikoista Ranskaa...

Erilaisuutemme on rikkautemme.

Tässä tänäpäiset kolmen sukupolven edustajat. Marseillesta isoäiti toi 92 vuotiaan ystävänsä ja lapsenlapsensa museoon.

Keppi kädessä tuo teräsmummo tuli reippaana rappusia toiseen kerrokseen, koska kaikki ihanuudet piti nähdä. Olin näet kertonut jo etukäteen, että siellä odottavat vaunuissa Dionnen viitoset. Silti minua jännitti se alakerta yläkerta nousu, kun askeleet tulevat jo hataraksi 100 vuotta lähentyessä. Tyylikäs harmaapää oli ihmeen pirteä ja tiedossaan. Hän seuraa aikaansa kuten muut, sanoi, että Suomessa on ollut nyt tänä kesänä 30°C helteitä, joten me suomalaiset voimme ruveta viljelemään viiniä kuten ranskalaiset!

6-8v.lapset olivat ihanteelliset pikku museokävijät. He kuuntelivat kuin aikuiset, kun kerroin kokoelmasta.





keskiviikko 15. elokuuta 2018

Keräilijän salaisuuksia


Nämä molemmat nukketaloni ovat saksalaista Moritz Gottschalk tuotantoa 1920-luvulta. Ne on kalustettu 30-luvun saksalaisilla huonekaluilla. Oikealla puolella näkyy hissi.

Kerron näistä nyt, koska muutama päivä sitten näin samaa nukketaloa myytävän netissä ja seurasin mihin hintaan se myytiin. Arvasin hintaluokan.

Olen ostanut nuo molemmat talot Ranskasta ensin pienen vuosia sitten ja sitten tuon isomman viime keväänä. Pienempi maksoi 110-120€ ja isompi 130€. Löytöjä. Sain halvalla, siksi ostin. Ranskalaiset myyjät eivät tunteneet saksalaista kuuluisaa merkkiä. Nukketalot ovat harvinaisia Ranskassa kuten sen harvat valmistajatkin. Yleensä ne ovat tuontitavaraa.

Minun nukketaloni olivat hyvässä kunnossa hienoin huonekaluin. Tuo alla oleva Saksassa myyty oli huonommassa kunnossa ilman huonekaluja ja hinta oli silti 423€! Mutta arvostettu merkki maksaa ja hintatietoisuus nostaa hintaa.

Pienempi nukketaloni on myös monta kertaa halvempi kuin jos se olisi ollut valmistajan nimellä myytynä.



https://www.dollshousespastandpresent.com/issue22sept2014p2.htm

Ylhäällä linkki, jossa kerrotaan saksalaisen Moritz Gottschalk nukketalojen valmistajasta.

Tässä kuva Gottschalk katalogista. Nyt näin tarkan vuosiluvun, jolloin tuo sama nukketaloni on valmistettu, 1928.

Myös tuolla yllä olevalla nettisivulla on kuva samanlaisesta punakattoisesta nukketalosta, pienin ikkuna-, väri- tai muu eroavuuksin.

Kokoelmassa täytyy olla kuuluisia merkkejä. Vuosien varrella niitä on tullut.