lauantai 27. marraskuuta 2021

Kyäkipiika löytyi

Tästä keittiöstä puuttui kokki. Katselin pieniä nukkejani ja otin toisesta nukketalosta tämän ranskalaisen Petit Collin selluloidinuken. Sillä on päällä virkattu hame. Tein sille esiliinan pepitakankaasta. Siksaksakset ovat kätevät, kun niillä leikkaa, reuna pysyy purkautumatta ja on koristeellinen.

Huomenna sunnuntaina on taas ulkoilmakirppari Anduzessa. Mutta ei huvita mennä koronavaaran takia. Aikansa tämä pandemiakin kestää.
 

perjantai 26. marraskuuta 2021

Oma vieraskirja 1900-luvulta 2000-luvulle

Kun kotona oli nähnyt vieraskirjan, ajattelin, että minun täytyy myös sellainen hankkia, kun muutin Helsinkiin omaan huusholliin. Ostin turistikaupasta Lapissa tehdyn puukantisen vieraskirjan. Se oli Helsingin vuodet 1985-1991. Kun muutin Ranskaan ja perustin Nukkenallemuseon kotiini, otin sen saman myöhemmin käyttöön. Se on ollut kätevä, koska olen voinut lisätä siihen koko ajan sivuja.

Tässä ensimmäisestä sivusta viimeiseen, Helsingistä Etelä-Ranskaan Lézaniin.

Museota en ole avannut helmikuun hiihtolomien jälkeen 2020 pandemian takia. Saa nähdä, jos ensi vuonna koronatilanne paranee ja uskaltaa avata.



 



Vieraskirjan kätköistä

Isosisko siivosi kotona kirjahyllyä, kun käteen tuli vanha vieraskirja, joka oli ollut Tarvasjoella asuessa 30-luvulta alkaen. Kun siihen kirjoittaneita vieraita luki, tuli muistoja, muistoja ihmisistä haudan takaa. Jopa 1845-syntyneestä Vihtori pappamme äidistä, Mariasta, jonka hautajaiskutsu löytyi sivujen välistä, päivätty 8.6.1930. Vihtorin isä Erik oli syntynyt 1829. Vihtori itse 1869.

1800-luvulta siirrytään nyt 1900-luvulle.

Seuraavaksi sota-ajan jälkeen Elina mammamme hautajaisvieraiden kirjoituksia ja muita vieraita.

Musteella kirjoitettua vanhan ajan kaunokirjoitusta, jota lapset eivät enää koulussa opi.






torstai 25. marraskuuta 2021

Nallen hätätapaus

Kun hain 50-luvun nukketalohuonekaluja, netistä silmiini osui tämä onneton nalle. Kaiken huipuksi se on kuuluisa saksalainen Steiff merkki ja Steiff nappi vielä vasemmassa korvassa. Mitä ihmettä sille on tapahtunut?

Nallen mukana tulee selitys entiseltä omistajaperheeltä. Isoisä Emil on saanut nallen 3 vanhana vuonna 1918 joululahjaksi. Mutta hänen koiransa on maistanut nallen päätä ja sen näkee. Onneksi ei ole syönyt enempää, muuten ihan ok kunnoltaan 100-vuotiaaksi.

Harvoin löytää vanhoja leluja omistuskirjoituksineen. Provenienssi, alkuperä tekee sen arvokkaammaksi kuin tavallinen tuntemattoman lelu.

Emilin koira teki nallesta unohtumattoman ja sydänten murskaajan.

Onni onnettomuudessa. Juuri tuon onnettomuuden takia tämä nalle tuli tänne museoon, ja sillä alkaa täällä uusi tulevaisuus.

Every cloud has a silver lining. 

Jokaisella pilvellä on hopeinen reuna. 


keskiviikko 24. marraskuuta 2021

50-luvun nostalgiaa nukketalossa

Ostin tämän kaappinukketalon Barjacin antiikkimarkkinoilta kesällä 2006. Se on ollut museossa perällä esillä, mutta tyhjänä. Netissä näin, kun myytiin 50-luvun nukketalon olohuone kokoelmaa. Kaikki ihmeen hyvin säilyneitä. Sain idean, että nyt voin kalustaa tuon tyhjän nukketalon, jonka verhoista tulee mieleen 50-luku, vaikka talo näyttää vanhemmalta englantilaiselta. Mahdollisesti se on uudelleen tapetoitu silloin ja verhoiltu. Aikaisemmin verhot olivat pidempiä eikä noin lyhyitä. Verhojen välissä on pitsiä, joka on modernia tekokuituista kovaa konepitsiä, jollaista näki 50-60-luvuilla ikkunoissa.

Nukketalokokoelmassani on keittiömalleja eri vuosikymmeniltä, paitsi ei 50-luvulta, se puuttui.

http://dollhousedreams.free.fr/

Ihastuin tähän kukkaselliseen olohuoneeseen. Sitten piti löytää 50-luvun keittiö. Se olikin haastavampaa. Lopulta löysin tämän 50-luvun alusta, koska muistuttaa vielä 40-lukua. 50-luvun loppua kohti värit muuttuivat heleiksi, voimakkaammiksi ja värikkäämmiksi. Kaappien määrä lisääntyi ja keittiökoneistus tekniikan kehityksen mukana. Ennen oli ripustettu keittiön työkalut ja astiat seinille kuin koristeeksi. 

Nämä huonekalut on valmistettu Saksassa, paitsi hella Italiassa. Saksalaiset ovat mestareitä valmistamaan eri vuosimalleja ja tyylejä oikeiden huonekalujen tapaan.

Molemmissa kerroksissa näkyy nyt tyypillinen 50-luvun tyyli, huonekalujen jalat.

Matoksi tein palan kutomaani punaista pellavapöytäliinaa, ja siihen hapsut. 

Keittiöpiika vielä keittiöön, että on elävämpi, kun näyttää asutulta. Yläkerran nuken sain kalusteiden mukana.










torstai 4. marraskuuta 2021

Tallella on

Tässä vanha hääkutsu. Isosisko haki jotakin lipaston laatikosta ja käteen osui vähän vanhentunut hääkutsu, ei kerki enää noihin häihin. Niitä on vietetty 19.maaliskuuta 1908, kun Anna mamma ja Joose pappa menivät naimisiin. Mamma oli syntynyt 1883 ja pappa 1881.

Isä on sitä säilyttänyt kuten vanhoja kirjeitään.

Missähän mahtaa olla toisen mamman ja pappan hääkutsu? Sekin voi olla vielä tallella. Äidin Vihtori isä oli syntynyt 1869 ja äiti Elina 1874. 

maanantai 1. marraskuuta 2021

Pyhäinpäivänä 2021

Pyhäinpäivänä 2021. Dixie syysväreissä kukkulalla n.300m korkealla, takana Lézan kylämme ja taustalla Sevennit. 

Aurinko paistaa taas kovien sadepäivien jälkeen. 

Ihmisen parhaan ystävän kanssa koronasodassa.