torstai 31. tammikuuta 2013

Uusi hirmumyrsky

http://www.bfmtv.com/planete/reunion-larrivee-cyclone-felleng-fait-vagues-436936.html

Siinä linkki pyörremyrsky Fellengin tulosta Réunionin saaren lähettyville huomenna...ystäväni ovat siellä yhä matkalla.

http://actualite.lachainemeteo.com/actualite-meteo/2013-01-31-11h15/le-cyclone-felleng-menace-madagascar-et-la-reunion-19680.php

https://www.facebook.com/Cyclones.La.Reunion?filter=1 

http://www.linfo.re/-Societe-/La-pluie-s-abat-sur-toute-l-ile 

http://www.antennereunion.fr/Video-Reunion-information 

http://www.notre-planete.info/terre/risques_naturels/cyclones.php 

http://www.cyclonextreme.com/cyclonereunion.htm

Markkinointi matka

http://www.ot-pontdugard.com/

http://www.pontdugard.fr/fr

http://www.museeharibo.fr/ 

http://www.uzes-tourisme.com/

Eilen me oltiin Dixoun kanssa museomainos ajelulla Pont-du Gardin turistitoimistossa Remoulinsissä, Karkkimuseossa ja Uzèsin turistitoimistossa. Noin 52km yhteen suuntaan.

Uzèsistä on noin 15km Remoulinsiin. Ei se kaukana ollut. Bensaa ostin noin 15 eurolla (1,60€/litra, se on nyt noussut), sitä jäi vielä paljon. Varatankin valo ei tullut vielä näkyviin, kun päästiin kotiin. Joten vielä voi ajaa yli 60km.

Kauan odotin tätä reisua, nyt vasta päästiin lähtemään. Viime viikolla vielä ilmat olivat vähän talviset, oli liukkaiden teiden vaara. Eilen olikin sitten jo hiukan keväistä, varmaan ainakin 17°C päivällä. Minulla oli liikaa vaatetta, on vaikea suomalaisena vähentää talvivaatetta keskellä talvea. Dixou sitävastoin kulkee aina sama turkki päällä kesät talvet eikä koskaa valita kylmää tai kuumaa. On se kiltti.

Piti käydä myös Pont du Gardissa, mutta en löytänyt autolle paikkaa. Myöhemmin sinne voi mennä uudestaan. On mukava ajella siellä päin. Musée du Bonbon'ssa eli Karkkimuseossa oli kovasti liikettä jopa nyt talvisaikaan. Vein kasan museomainoksia myös sinne. Lapsia näkyi siellä joka puolella. Se on kuulema heidän lempimuseonsa, kuulin niin Anduzen turistitoimistossa kerran. Siinä yksi alueemme (lapsi)turistivetonaula. Uzèsissä oli myös vilkasta. Käytiin siellä turistitoimistossa viemässä mainoksia.

Sitten poikettiin pariin osto- ja myyntiliikkeeseen katsomaan. Ei ollut mitään erikoista tänne museoon. Onneksi ei ollut houkutuksia. Näin kyllä vanhoja leluja, mutta en sellaisia harvinaisempia, joita minä etsin.

Parin viikon päästä alkavat hiihtolomat, nyt on hyvä aika mainostaa.

tiistai 29. tammikuuta 2013

Inventaariota

http://www.adlibsoft.com/products/adlib-museum-lite

Olen viime päivinä surffaillut ja hakenut netistä jotakin ohjelmaa, jolla voisi tehdä inventaariota kokoelmastani. Vaikka vuodesta 2000 lähtien olen kirjoittanut listalle ylös, myöhemmin myös mittoineen, kun olen uutta hankkinut. Mutta se on liian pientä, pitäisi olla perusteellisempi inventaario. Kuvia olen aina ottanut paljon ja niitä on tallella varmuuskopioineen. Digitaalisen kokoelmalistan lisäksi minulla on tulostettu kokoelmalista, jota päivitän.

Eilen valvoin 12 asti, koska löysin mielenkiintoisen ohjelman, joka ei ole liian monimutkainen ja on motivoiva. Huvittaa tehdä paremmin, kun saa kaiken parempaan järjestykseen. Lisäksi ohjelma on ilmainen, se oli ehtoni, ja sitä käyttää moni museo. Yllä linkki.

Tänään taas opettelen lisää ohjelman käyttöä ja sitten hommiin. Täällä on 1500 esinettä meidän mainoksen mukaan, vaikka todellisuudessa niitä on paljon enemmän kataloitavana nyt "suurennuslasilla". Nukketalojen sisällys lisää paljon inventaariota. Eikä kaikki ole esillä, koska ei mahdu. Mutta varastotavarat saavat odottaa. Varastossa on muuten yksi iso punainen Peugeot polkuauto 50-60-luvulta. Vahinko kun en saa sitä esiin. Ostin sen vuonna 2007 kirpparilta 90 eurolla. Se oli 50-vuotis synttärilahjani.

Surffaillessani vastaan tuli paljon alla olevan kaltaisia koti-inventaario-ohjelmia amerikkalaiseen tapaan. Kun on paljon luonnonkatastroofeja, murtoja jne. on hyvä pitää listaa kaikesta kotona olevasta tavarasta vakuutusta varten. Se on nykymaailmaa.

https://www.knowyourstuff.org/iii/login.html 

http://www.kiinteistolehti.fi/lehti/lehti/remontti-on-muistojen-inventaario
Siinä mielenkiintoinen artikkeli.

http://helinamuseo.fi/wp-content/uploads/2012/03/Museon-kokoelmapoliittinen-ohjelma-vuosille-2012-2013.pdf 

Inventaariossa on oma sanastonsa.
http://www.re-org.info/fr/2-comment-mettre-en-place-un-systeme-de-documentation-manuel-de-base-en-partant-de-zero/22-le-registre-dinventaire

http://www.re-org.info/fr/2-comment-mettre-en-place-un-systeme-de-documentation-manuel-de-base-en-partant-de-zero/21-le-numero-dinventaire   

http://www.synonymes.com/

sunnuntai 27. tammikuuta 2013

Avokadoresepti-idea

http://www.hs.fi/ruoka/Facebookissa+levi%C3%A4%C3%A4+mainio+avokadoresepti/a1349878550158

Täytyy kokeilla avokadopastaa.
Chiliä, valkosipulia, vihreää sitruunaa, pastaa, parmesaania, pecorinoa ja basilikaa. Siinä aineksia herkutteluun.

torstai 24. tammikuuta 2013

Kenkätalo

Kun lensin Saksan kautta Suomeen, lentokentältä ostin lehden, jossa oli kiva vanhanaikainen kenkämalli. Sellainen, josta voisi tehdä englantilaisen lastenlorun mukaisen nukketalon. Nyt ideoimaan! Siinä ehkä seuraava työpaja.

Alla linkki lehden sivuille (sivut ovat ainakin saksan- ja ranskankielisenä, toisaalta pelkkien kuvien perusteellakin voi tehdä) :
http://www.vbs-hobby.com/fr/themenset/patins-a-glace-en-feuilles-d-aluminium-454.html?aff=6871
http://www.vbs-hobby.com/de.html

http://www.vbs-hobby.com/is.php?id=56721  Mallikengän kaava.
http://www.vbs-hobby.com/fr/themenset/patins-a-glace-en-feuilles-d-aluminium-454/vw_name-print.html Ohjeteksti

"Vanha nainen, joka asui kengässä..." - englantilainen lastenloru.
http://en.wikipedia.org/wiki/There_was_an_Old_Woman_Who_Lived_in_a_Shoe

https://www.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=5e5c0c69-ee13-494c-b819-dc5532f50d4c

shoe2.jpg
http://childsworld.com/shop/show/2236
http://theartofchildrenspicturebooks.blogspot.fr/2012/02/there-was-old-woman-who-lived-in-shoe.html
Picture 17.png
Mother Goose, 1968, Illustrated by Gyo Fujikawa via Syd and Goose

Englanninkielellä sanoilla "an old woman who lived in a shoe" löytää ideoita mielin määrin Googlen kuvista.

keskiviikko 23. tammikuuta 2013

Uutta taloväkeä

Tässä nukketalossa on taas uutta, yksi uusi asukas. Mutta missä? Jos katsoo tarkkaan, niin näkee keittiön pöydän ääressä yhden herkuttelijan.


Kun piti keksiä nimi tälle mustalle pienelle nukelle, minun tuli mieleeni, että Peppi-nimi sopii hyvin. Se on niinkuin musta Peppi Pitkätossu.

Alla Peppi esittelee uutta hienoa virkattua mekkoaan. Pinkki väri sopii hyvin mustalle. On se hieno! Ja kaikki on samaa tyyliä, hattu ja kengät, palmikkonauhoista puhumattakaan. Minulta meni monta tuntia, kun sitä nukkea näpertelin. Tein sen alkuun mustasta huovasta. Huopa on helppoa käsitellä. Kun tein nukkeja Helsingin yksiössä asuessani vuodesta 1985 alkaen, kudoin ne aina, en tehnyt kankaasta. Nyt tämä on ollut aika hauskaa puuhaa pitkästä aikaa. Mutta en tee niitä enää sarjoittain kuin silloin, vain nämä muutamat. Museossa menestyy vain vanha. Toisaalta jokunen uusi käsintehty voi olla mukana.

Tulin taas tänne virtuaalimaailmaan. Täällä on hiukan elämää, muuten museossa on kovin hiljaista. Toisaalta kuulin Anduzen turistitoimistossa, että kaikki nähtävyydet ovat nyt tammikuussa kiinni, vain  Protestantismin museo on auki. Joten hiljaista on sitten joka paikassa.

Ilmoitin tämän nukketalon kuvasarjan flickr.com sivuilla kolmelle alla olevalle internetsivulle tai keskustelufoorumille ja sen johdosta ne kuvat on nähty jo yli 600 kertaa.
http://www.miniaturama.com
http://www.dollshousespastandpresent.com/
http://www.martat.fi/marttailu/marttailunurkka/

Internetissä tapahtuu ja saa vastakaikua. Se on myös hyvä mainospaikka. Jos vaikka joku kuvien katsojista tulisi käymään joskus paikan päälle...

http://www.flickr.com/photos/62079252@N04/sets/72157631222526416/

tiistai 22. tammikuuta 2013

Aarretaloja tai miniatyyrimuseoita

http://www.msichicago.org/whats-here/exhibits/fairycastle/

http://www.tamuseum.com/collection-item/5336
Kosmetiikka-alan uranuurtaja Helena Rubinstein harrasti miniatyyrejä. Hänen nukketalokokoelmansa on esillä Israelin museossa. Alla elämäntarina. Mielenkiintoista! Tuo nimi tuo mieleen ihonhoitotuotteita, joita kokeiltiin teini-ikäisenä, silloin kun käytiin oppikoulua Loimaan yhteiskoulussa 60-luvun lopusta 70-luvun alkuun. Oi niitä aikoja! - Eurovisio iskelmä soi vielä korvissa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helena_Rubinstein  

http://fi.wikipedia.org/wiki/Oi_niit%C3%A4_aikoja

http://minitreasures.pbworks.com/w/page/20981813/museums#...
http://www.norskfolkemuseum.no/en/Exhibits/Permanent-exhi...
http://www.youtube.com/watch?v=ei6cVDU8VKE&feature=re...

keskiviikko 16. tammikuuta 2013

Talon tapetoinnista










Kartalla

Olin Anduzessa turistitoimistossa tilaamassa 600kpl museomainoksia. Kuukauden päästä alkaa hiihtolomat, joten nyt saa aloitella jo mainostamisen. Meinaan viedä noita mainoksia Uzèsin suuntaan ehkä ensi viikolla.

Eilen olin puhumassa kunnantalolla siitä ryhmästä, joka varasi museokäynnin 17.päiväksi ensi kuuta. Pyysin jos monitoimitila voisi olla silloin auki. Sihteeri kirjoitti ylös ja sanoi, että hän puhuu siitä muille, saa nähdä. - Kun on meidän ulkomaalaisten yhdistys kysymyksessä tuokin varaus kyseenalaistetaan. Jos oltaisiin paikallisia, sanottaisiin heti "Pas de problème!" eli "Ei mitään ongelmaa", eli tietenkin. Kerroin kaikki naapurin emännälle ja hänkin sitä ihmetteli. Hän on yhtä miestä meidän kanssa.

Sitten viimeiseksi hyvä uutinen. Näin Postin edessä uusitun kyläkartan (iso lasitettu opaskartta), tunnistin sen uudesta väriskaalasta autolla ohi kulkiessani. Me mentiin Dixoun kanssa katsomaan läheltä. Ensimmäinen suuri kysymyksemme: "Missä on Nukkenallemuseo?" Sébastienin puheiden mukaan sen piti tulla siihen mukaan, ja siitä kerroin jo yhdistyskirjeessäkin. Paikkalistalta se löytyi "Musée du Nounours", jossa oli vieressä pieni kuvallinen museotunnus. Sitten kartalta katsottiin ja l'Estrangladou'n kohdalla oli tuo museotunnus kuten pitikin. - Nyt voidaan sanoa kaikille, jotka meitä hakevat, katsokaa kartalta!

Kunnantalon edessä on toinen kartta. Eikä tämä pikku mainos maksanut meille mitään. Toisaalta 200 euron maksu olisi mennyt pienimmästä kuvamainoksesta tekstineen. Mutta ilman sellaistakin pärjää, tuo maininta on ihan tarpeeksi. Mutta ei oltaisi saatu sitäkään, jos kunnantalo ei olisi joustanut. Näiden nurkkapatrioottien piti nyt lopultakin tunnustaa, 13 museovuoden jälkeen, että suomalais-ranskalainen Nukkenallemuseo on olemassa kylässämme. Mutta jos ei olisi siitä "tehnyt numeroa" viime keväänä, meidät olisi taas unohdettu. Kyllä puoliaan saa pitää tässä maailmassa, varsinkin kun ollaan pieniä, isommat kävelevät yli helposti. Olemassaolon taistelua tämä elämä on aina välillä. Niin naapurikin sanoi, että tietenkin kunnantalon piti meidät lisätä muiden julkisten paikkojen joukkoon. Sen poisjättäminen listasta olisi herättänyt jo kysymyksiä.

Yksi huvittava asia. Joku aika sitten, kun olin viikon ilman puhelinta ja nettiä, piti mennä soittamaan kirjastosta France Télécom'ia korjaaman puhelinlinja. Siellä kirjaston isäntäväki tarjosi samalla kahvit. Siinäpä oli mukava yllätys. Samalla puhuttiin kirjastoyhdistyksen puheenjohtajan kanssa. Hän haasteli minua ja oli kovin kiinnostunut museosta. Se oli hämmästyttävää. Eihän kyläläiset tästä yleensä ole kiinnostuneita. Ja kaiken huipuksi hän sanoi, että voitaisiin tehdä yhteistyötä! Kyläkirjastomme on alkanut hyvin pienestä. Yksi pariskunta aloitti sen muutamalla kirjalla ja pienissä tiloissa kauan sitten. Pienestä moni alkaa.

Tässä kuvat kartasta. Vasemmalla alla Légende listassa keskellä näkyy Musée du Nounours. Ja Place de l'Estrangladou kohdalla on se museotunnus.

Kuvia klikkaamalla ne saa suuremmiksi.

maanantai 14. tammikuuta 2013

Puhelin soi taas

Onni on puhelin ja netti, sanoisin. Viikon katkon jälkeen olen ollut koko illan netissä. Me puhutaan siskojen kanssa Skypella ja tehdään muuta samalla. Dixou on salakuuntelijana.

Puhelin soi juuri ennen kuin vein haukkua ulos illalla. Naisääni kysyi:"Voisiko 20-30 hengen ryhmä tulla museoon 17.päivä sunnuntaina helmikuuta?" Sitten tuli kysymys pääsymaksusta...

Siinä oikein odotettu puhelinsoitto. Ryhmiä toivotaan aina. Huomenna menen puhumaan siitä kunnantalolle, ja varaan kunnan monitoimitalon ryhmää varten. On talvi ja osa ryhmästä joutuu odottamaan vuoroaan, joten silloin voi mennä sinne lämmittelemään tai vaan vessaan.

Yleensä nuo ryhmät ovat tulleet, kun he ovat varanneet. Mutta ei se aina ihan varmaa ole.

Ruusutarha perhe

Tässä yllä Ruusutarha perhe kolmostensa kanssa. Heidän talonsa on aina täynnä ruusuja.

Alhaalla on heidän  kokkinsa. Olen tehnyt tuon mustan nuken jo aikaisemmin syksyllä, nyt vaan lisäsin valkoisen esiliinan eteen ja kokkihatun.

Kolmoset ovat Hertwig-merkkiset, ehkä myös poika ja tyttönukke. Kaikki ovat saksalaisia ja posliinia 1900-luvun alkua.

http://www.flickr.com/photos/62079252@N04/sets/72157631222526416/

Flickr.com sivuille lisäsin kuvia loppuun.

http://www.flickr.com/photos/62079252@N04/sets/72157631222526416/show/

Siinä sama dioina.

Sanotaan, että vanhoilla esineillä on tarina. Jos ei tiedä niiden tarinaa, kuten usein on, voi vain kuvitella jotakin, kun ne näkee, toiset paljon reissussa rähjääntyneinä ja toiset taas kuin suoraan lasikaapista otettuina, tai yleisimmin noiden kahden väliltä.

Tässä yllä minun kuvittelemaa "Ruusutarha"-perheen tarinaa. Talossa on nyt paljon ruusuja, koska vaaseja löysin paljon, eikä niitä viitsinyt ihan tyhjänä esille laittaa. Joten siitä se sukunimi. Olen lisännyt taloon muutakin uutta täydentääkseni tyhjää paikkaa. Monissa muissakin nukketaloissa niin on tehty. Olen nähnyt 1800-luvun alun nukketaloja, joita eri sukupolvet ovat myöhemmin rakentaneet lisäyksillään pitkin vuosisataa.

Ranskalaista Limoges posliinia miniatyyreinä löytää aika helposti ja halvalla, joten sitä tässäkin talossa on mukana. Ja ranskalaiset ovat tyytyväisiä, kun on jotakin Ranskassa valmistettua. He ovat muuten vähän pettyneitä, eivätkä aina usko, että nukketalot on anglosaksinen traditio tai erikoisuus. Heidän mielestään pitäisi olla kotimaista.

Vanhat 1900-luvun taitteen Ranskassa tehdyt yläluokan nukketalot ovat harvinaisuuksia ja maksavat tonneissa, vaikka olisivat kooltaan pieniä pahvisia roomboxeja. Uudempi 50-luvun tuotanto taas on vähemmän kiinnostavaa, vaikka olisikin kohtuuhintaista. Esimerkiksi ranskalainen sekatavarakauppa-nukketalo tarkoittaa pientä hyllykköä, jossa ei ole enää kuin muutama kauppatavara jäljellä. Saksalainen taas on iso kolmiulotteinen hyllykkö, joka on vielä tupaten täynnä tavaraa. Ja usein hinta voi olla aika samoissa, ranskalainen on yleensä kalliimpi. Toisaalta olen kuullut, että nuo ranskankielellä kirjoitetut EPICERIE ovat myös Saksassa tehtyjä Ranskan markkinoita varten, mutta täällä ne ovat paljon huonommin säilyneet kuin Saksassa.

Katkolla

Olen ollut viikon poissa netistä ja puhelin oli myös poikki. Naapurin emännällä oli sama ongelma. Vasta tänään saatiin kuntoon. France Télécom ei ole aina kovin nopea niitä korjaamaan. Puhelinpylväässä puhelinlanka oli kuulema vaurioitunut tuulessa ja sateessa, vaikka ei mitään erikoista rankkailmaa ole ollut.

Yhdistyskirjeitä postittelen sähköpostilla huomenna. Ne ovat vähän myöhässä.

Minulla ei ole ollut telkkariakaan moneen vuoteen, toivottavasti saan se paikalleen keväällä. Uusi TV on ostettuna, mutta antenni pitää laittaa katolle.Viimeksi kun yritettiin sitä asentaa, tuli mutkia matkaan ja siksi se on jäänyt kokonaan toistaiseksi. Minulla on ollut ennen vain sisäantenni.

Ei meinaa pärjätä ilman tätä nyky tekniikkaa, vaikka ennen on ollut toista. Toisaalta olen saanut toimeksi sellaista mitä en muuten ole viitsinyt tehdä.

maanantai 7. tammikuuta 2013

Museouutiset 2013

http://myoldbear.free.fr/textes/finnois/yhdistyskirje2.1.13.pdf

Siinä kertasin kuluneen vuoden 2012 tapahtumia museossa.

Lennoista puheenollen

http://actu.orange.fr/france/air-france-attaque-directement-les-low-cost-sur-le-terrain-des-prix-afp_1281144.html

Nyt Air France alkaa myydä myös halpalentoja. Kiinnostavaa. Alla lainasin tekstiä orange.fr sivuilta. 60%  4200 asiakkaasta valitsee matkansa hinnan perusteella tutkimuksen mukaan.

"Pour élaborer sa nouvelle offre low-cost, Air France s'est fondée sur le résultat d'une étude menée auprès d'un panel de plus de 4.200 clients sur moyen-courriers montrant que pour 60% d'entre eux, le prix est un facteur déterminant dans le choix de voyage, a encore indiqué la source proche du dossier."

Mutta uskaltaako ostaa liput ranskalaiselta lentoyhtiöltä? Jos he menevät lakkoon juuri ennen matkalle lähtöä.

Museoiden ja turismin historiaa

http://www.raahenmuseo.fi/ Raahen museo on Suomen vanhin vuodelta 1862.
http://smashingtops.com/museums/10-oldest-museums-in-the-world/ Siinä lista maailman vanhimmista museoista. Samalla ne ovat maailman kuuluisimpia.
http://citywalkingguide.com/staugustine/theoldesthousemuseum Nämä linkit löysin netistä sanoilla « the oldest home museum ».
http://io9.com/5805358/the-story-behind-the-worlds-oldest-museum-built-by-a-babylonian-princess-2500-years-ago
"Ei mitään uutta auringon alla" tulee mieleen, kun lukee tuon jutun. Arkeologit ovat löytäneet kaivauksissa 2500 vuotta vanhan museon.

http://suomisanakirja.fi/turisti Siinä turismin historiaa.
"Turismin käsite otettiin käyttöön Englannissa 1700–1800-luvun vaihteen tienoilla. Tuolloin yleinen elintaso nousi ja rautatiet sekä höyrylaivaliikenne kehittyivät........"

perjantai 4. tammikuuta 2013

Vuoden ensimmäiset

Tänään oli vuoden ensimmäiset museokävijät. Yksi nuori perhe Nîmesistä 5 vanhan tyttönsä kanssa. Internetin kautta he tänne osasivat tulla. Onneksi soittivat aamulla, että tiesin valmistaa.

Oli kiva käynti. Niinkuin vieraita kylään olisin vastaanottanut enkä tuntemattomia museokävijöitä. Meillä oli mielenkiintoinen keskustelu. Nuorimies oli teologian opiskelija, joka oli nyt pappiharjoittelijana metodistikirkossa. Heidän ystävänsä on naimisissa suomalaisen kanssa ja asuu Suomessa. Aika paljon on ollut museossa näitä nuoria perheitä, niinkuin vanha aika olisi muodissa. Eivät he ihan vaan lapsensa takia tulleet, itse he olivat myös kiinnostuneita.

5 vuotiaalla oli prinsessahame päällä. Kyllä hän oli energinen ja tuppasi katsomaan käsillään kaikkea, mutta onneksi ei ollut kovakourainen. Olin vähän kauhistunut, en viitsinyt näyttää sisältä 20-luvun nukketaloa, jonka olen nyt viime aikoina kunnostanut ja josta olen kuvasarjan tehnyt flickr.com sivuille. Koko ajan toisella silmällä seurasin, ettei hän rikkonut mitään. Vanhemmat olivat jo väsyneitä, koska tyttöä olisi tarvinnut kieltää ihan koko ajan ja juosta perässä. Toiset lapset ovat vaan levottomampia kuin toiset. Muuten kiva ja nätti ruskeasilmäinen tyttö, joka iloisena kaikkea tutki.

Olen aloittanut yhdistyskirjeen kirjoittamisen, joten tulossa on piakkoin.

Museon taikaa

Viime syksynä sanoin ystävälleni puhelimessa, että museossa on salaisuus. Minä meinasin "haljeta", on niin vaikea pitää salaisuuksia sisällään. Joten helpotti, kun sain edes hiukkasen sitä paljastaa.

Sitten jatkoin taas toisena päivänä kun nähtiin, että täällä on jotain "uutta". Kumma kyllä, kuin kuuroille korville olisin puhunut. Mikä Sébastienia vaivasi?

Piti taas alkaa tilaisuuden tullen, tule nyt katsomaan, mitä olen tänne hankkinut. Ystäväni ilmeestä näin, että pahaa hän enteili, jotain kallista sen täytyy olla. Tunsin itseni tuhlariksi. Säästöpossu on taas kerran rikottu, mikä ei ole hyvä asia.

Toisaalta niin se on, että pahan päivän varoja ei saa haaskata. Mutta minä näin jotakin harvinaista. Sellaisen unelman, josta ei aina saa kiinni. Ajattelin, että tartun siihen, ennen kuin se katoaa näkymättömiin. Museossa se olisi kunniapaikalla ja pysyisi suurena unelmana. Vaikka niitä siellä jo onkin muutama, mutta niiden täytyy olla vähän erilaisia erilaisille ihmisille. "Onnentuojia" ne ovat. Museon kävijämäärä on huomattavasti lisääntynyt niiden mukana. Niissä on "taikaa".

Miten vallata sydämiä museossa? Noilla unelmilla ja tietenkin myös ihan tavallisilla "jokapojan" muistoilla, jotka koskettavat.

Olin ollut taas nukketalokaupoilla ja sitä arvosteli tämä museon "puhetorvi", kun hän kuuli uutisen. Mutta viime vuosien kokoelma investointien takia nukkenallemuseo on alkanut tulla näkyviin enemmän paikallisten turistinähtävyyksien joukossa. Markkinoinnin lisääminen ei yksin siihen auta.

Kylämme linna odottaa restaurointia, vasta sen puisto on kunnostettu. Linnaprojekti on vuosien työ, ja siihen uppoaa "miljoonia" ennenkuin sen saa julkiseksi nähtävyydeksi. Mahtaako edes 5 vuoden päästä nähdä tuloksia, ei ole varmaa. Syyskuun kulttuuripäivinä nähtiin, etteivät ihmiset viitsi remontoimatonta linnaa mennä katsomaan,  jos sen kerran ovat jo nähneet. Ja lisäksi sen tunnetuksi tekeminen vie myös oman aikansa.

"Uudesta" nukketalosta on pieni kuva ulkoa ja sisältä on http://dollhousedreams.free.fr sivujen "Mitä uutta sivulla?" Varsinkin sisäkuva tuo esille vuoden 1916 elämää. Luonnossa se on paljon elävämpi ja vaikuttavampi. Tervetuloa tänne Ranskaan katsomaan!

torstai 3. tammikuuta 2013

Ystävien matkasta

http://www.lepoint.fr/societe/reunion-la-prefecture-declenche-l-alerte-cyclonique-rouge-03-01-2013-1608017_23.php

Siinä linkki Réunionin saaren pyörremyrskystä. Tänään ystävieni piti lentää Réunionin saarelle, mutta tuon pyörremyrskyn takia matka siirtyy. Toinen ystävistäni on reunionilainen ja hänen iso perheensä asuu siellä. Nyt on varmaan Henriettellä sydän kurkussa, vaikka toisaalta hän on tottunut kotimaansa ilmastoon. On se silti pelottavaa, ei tiedä mitä tapahtuu, kun valtava myrsky pyyhkäisee.

Tällä hetkellä myrskyvaroitus on voimassa 24 tuntia aamusta alkaen. Hätätilan ulkona liikkumiskiellossa vain palomiehet saavat mennä ulos avustustarpeessa, asukkaat ovat varautuneet pysymään sisätiloissa ja varustaneet ruokaa, vettä jne.

http://fi.wikipedia.org/wiki/R%C3%A9union