Tänään oli vuoden ensimmäiset museokävijät. Yksi nuori perhe Nîmesistä 5 vanhan tyttönsä kanssa. Internetin kautta he tänne osasivat tulla. Onneksi soittivat aamulla, että tiesin valmistaa.
Oli kiva käynti. Niinkuin vieraita kylään olisin vastaanottanut enkä tuntemattomia museokävijöitä. Meillä oli mielenkiintoinen keskustelu. Nuorimies oli teologian opiskelija, joka oli nyt pappiharjoittelijana metodistikirkossa. Heidän ystävänsä on naimisissa suomalaisen kanssa ja asuu Suomessa. Aika paljon on ollut museossa näitä nuoria perheitä, niinkuin vanha aika olisi muodissa. Eivät he ihan vaan lapsensa takia tulleet, itse he olivat myös kiinnostuneita.
5 vuotiaalla oli prinsessahame päällä. Kyllä hän oli energinen ja tuppasi katsomaan käsillään kaikkea, mutta onneksi ei ollut kovakourainen. Olin vähän kauhistunut, en viitsinyt näyttää sisältä 20-luvun nukketaloa, jonka olen nyt viime aikoina kunnostanut ja josta olen kuvasarjan tehnyt flickr.com sivuille. Koko ajan toisella silmällä seurasin, ettei hän rikkonut mitään. Vanhemmat olivat jo väsyneitä, koska tyttöä olisi tarvinnut kieltää ihan koko ajan ja juosta perässä. Toiset lapset ovat vaan levottomampia kuin toiset. Muuten kiva ja nätti ruskeasilmäinen tyttö, joka iloisena kaikkea tutki.
Olen aloittanut yhdistyskirjeen kirjoittamisen, joten tulossa on piakkoin.
