Viime syksynä sanoin ystävälleni puhelimessa, että museossa on salaisuus. Minä meinasin "haljeta", on niin vaikea pitää salaisuuksia sisällään. Joten helpotti, kun sain edes hiukkasen sitä paljastaa.
Sitten jatkoin taas toisena päivänä kun nähtiin, että täällä on jotain "uutta". Kumma kyllä, kuin kuuroille korville olisin puhunut. Mikä Sébastienia vaivasi?
Piti taas alkaa tilaisuuden tullen, tule nyt katsomaan, mitä olen tänne hankkinut. Ystäväni ilmeestä näin, että pahaa hän enteili, jotain kallista sen täytyy olla. Tunsin itseni tuhlariksi. Säästöpossu on taas kerran rikottu, mikä ei ole hyvä asia.
Toisaalta niin se on, että pahan päivän varoja ei saa haaskata. Mutta minä näin jotakin harvinaista. Sellaisen unelman, josta ei aina saa kiinni. Ajattelin, että tartun siihen, ennen kuin se katoaa näkymättömiin. Museossa se olisi kunniapaikalla ja pysyisi suurena unelmana. Vaikka niitä siellä jo onkin muutama, mutta niiden täytyy olla vähän erilaisia erilaisille ihmisille. "Onnentuojia" ne ovat. Museon kävijämäärä on huomattavasti lisääntynyt niiden mukana. Niissä on "taikaa".
Miten vallata sydämiä museossa? Noilla unelmilla ja tietenkin myös ihan tavallisilla "jokapojan" muistoilla, jotka koskettavat.
Olin ollut taas nukketalokaupoilla ja sitä arvosteli tämä museon "puhetorvi", kun hän kuuli uutisen. Mutta viime vuosien kokoelma investointien takia nukkenallemuseo on alkanut tulla näkyviin enemmän paikallisten turistinähtävyyksien joukossa. Markkinoinnin lisääminen ei yksin siihen auta.
Kylämme linna odottaa restaurointia, vasta sen puisto on kunnostettu. Linnaprojekti on vuosien työ, ja siihen uppoaa "miljoonia" ennenkuin sen saa julkiseksi nähtävyydeksi. Mahtaako edes 5 vuoden päästä nähdä tuloksia, ei ole varmaa. Syyskuun kulttuuripäivinä nähtiin, etteivät ihmiset viitsi remontoimatonta linnaa mennä katsomaan, jos sen kerran ovat jo nähneet. Ja lisäksi sen tunnetuksi tekeminen vie myös oman aikansa.
"Uudesta" nukketalosta on pieni kuva ulkoa ja sisältä on http://dollhousedreams.free.fr sivujen "Mitä uutta sivulla?" Varsinkin sisäkuva tuo esille vuoden 1916 elämää. Luonnossa se on paljon elävämpi ja vaikuttavampi. Tervetuloa tänne Ranskaan katsomaan!
