keskiviikko 29. maaliskuuta 2023

182 pakettia

Nallet ovat vallanneet kaikki vitriinit sekamelskana odottaessaan pakettiin pääsemistä, yksi isompi on huilaamassa odottaessaan. 182 pakettia jo tehty.

Joka paikasta on pitänyt tyhjentää nämä nallet, koska paketteja on nyt nurkat täynnä. joten olen ne laittanut vitriineihin odottamaan. Ja vitriineistä olen paketoinut nuket pois yms.

Huomenna taas supermarkettiin naapurikylään ruokia ostamaan ja samalla saan niistä erilaisia pahvilaatikoita. Ilman niitä tämä museon pakkaaminen olisi mahdoton tehtävä. Onneksi kaupat eivät ole keksineet hinnoittamaan tyhjiä käytettyjä laatikoitaan ja niitä saa ilmaiseksi. Tulisi kalliiksi jos ne joutuisi ostamaan. Kuplamuovia piti ostaa toinen rulla. Ensimmäiset sata laatikkoa sain tehtyä säästetyillä pakkaussuojilla. Olen hakenut noita laatikoita 7 eri  kaupasta ostoksillani, 2 kylästä ja Alèsin kaupungista.

Pakettien työsarka jatkuu. Kun yhden saan valmiiksi toista jo suunnittelen. Muistan aina 11 syyskuuta, kun tämä työmaa alkoi. Saa nähdä miten kauan kestää...

sunnuntai 12. maaliskuuta 2023

Kevättä ilmassa

Nyt on ollut keväisiä ilmoja, 20°C viikonlopulla. Dixie 15v. punaisena kukkivan puun edessä viinipeltotiellä. Taustalla Sevennit Anduze kylässä n.8-9km päässä. Täällä on aika paljon keväällä kukkivia puita; jotka kukkivat ennen kuin tulee lehdet.



perjantai 10. maaliskuuta 2023

Kulissien takana

Vaikka museo on suljettu, tapahtuu koko ajan. Aloitan 147.pakettia ja samalla tavarat ympäriltä häviävät laatikoihin pikkuhiljaa. Huomenna tulee puoli vuotta siitä, kun aloin paketoimisen. 

Kylältä olen poistanut museokylttejä. Niitä on ollut paljon, koska tämä talo on piilossa, joten on ollut vaikea löytää tänne. Isoja museokylttejä olen poistanut teiden varsilta, ne samat kyltit, jotka ovat olleet siellä 2000-vuoden alusta lähtien. Olen niitä maalaillut vaan uudestaan, kun ovat tulleet huonoiksi. Joka kyltin poistettuani olen kiittänyt taivaan isää, että näin kauan olen saanut niitä pitää esille, niin kauan kuin halusinkin. Vielä yksi iso kyltti on Bambupuistokylässä Anduzen lähellä, se toi tänne paljon museokävijöitä, koska Bambupuisto on Gardin alueemme turistivetonaula.

Taloni edessä, vieressä molemmilla suunnilla oli myös kylttejä, jotka poistin, vaikka puunallea en saa itse pois oven vierestä. Aika on rakentaa ja aika on hajottaa, c'est la vie! Mutta mikä helpotus! Nukkejen ja nallejen uusi elämä odottaa Suomessa. 

Pakkaaminen on paljon myös puhdistamista ja nurkkien siivoomista, kun ei ole ollut tarpeeksi vitriinejä, pelkkä peittäminen kankailla ei anna tarpeeksi suojaa pölyltä.

Diksi haukun kanssa juostaan ylös alas 3 kerrosta rappusia monta kertaa päivässä, hyvä kunto täytyy olla. Ei saa olla koronavaivoja.

Aina muuttaessa tulee piilosta esille tavaroita, jotka ovat täynnä muistoja. Kuvassa 2 käsilaukkua ja kassi. On kuin Anna, Manti ja Lyyti olisivat käyneet täällä, kolme tätiämme. Anna tuli aina tämä kassi täynnä hyvää syötävää kotiimme. Iso perhe, jossa 6 lasta, on aina tarpeessa. Lyyti ja Manti olivat myös anteliaita, vaikka itse elivät vaatimattomasti. Sodan jälkeen ostettuja muodikkaita käsilaukkuja arvostettiin maaseudulla niin paljon, että niitä pidettiin elämän loppuun asti. Manti kulki tuo käsilaukku mukanaan vielä 92.vuotiaana. Kerran muotia, aina muotia. Ei ennen seurattu joka muotioikkua kuten nykyään.

Hiihtolomalla on puhelin soinut ja sähköpostilla kyselty museota. Tulee hyvä mieli, kun kaivataan.

Lahjojakin taas tuli postista. Cécile Ardèchen vuoristoalueelta kysyi, jos ollaan kiinnostuneita ottamaan lahjoitus museoon. Hän on siivoamassa kotitaloa, koska äitinsä menee vanhainkotiin. Joten antaisi mielellään vanhoja nallejaan ja nukkejaan tänne. Kerroin, että museo muuttaa Suomeen. Hänelle se oli ok, pyysi vaan kuvan, kun tavaransa on esillä siellä museossa. Sanoin, että hän voi tulla myös katsomaan Suomeen. Siitä hän innostui.

Tässä hänen ja veljensä lapsuusmuistot. 60-luvulla on ollut persoonallisia kotitekoisia leluja. Tuo korvaton yksisilmäinen nallepoika on huvittava, kaikki alkuperäisinä:
 

1890-luvun englantilainen nukketalo sai kalusteet eteiseen ja tein sinne pitsiverhot. Kalusteet sain siskoilta synttärilahjana. 



Keittïossä on nyt "kyäkipiika parrein esliina eres".