Minulla on ollut ongelmia autoni kanssa viime aikoina. Akku on pari vuotta vanha, mutta huono. Auto ei ole lähtenyt käyntiin ja on pitänyt akku ladata uudestaan. Tämä on Citroen Saxo vuodelta 1997, niitä näkee vielä Ranskassa paljon. Ostin sen 2017.
Ystävä korjailee sitä ystäviensä kanssa. En luota tuntemattomiin korjaajiin, koska naisena ja ummikkona helposti meitä huijataan.
Auto on alkanut reistailla, vaikka sain sen katsastuksesta läpi viime kesänä, Ranskassa katsastus on joka toinen vuosi. Nyt, kun en ole Ranskassa enää paljoa, en tarvitse silloin autoa, on tullut mieleen myydä se, vakuutusmaksukin tulee kalliiksi. Toisaalta on se ihana, kun pääsee menemään minne tahtoo, milloin tahtoo, eikä ole riippuvainen toisista tai busseista. Ei tuolla autolla enää arvoa ole myydessä muutakuin sellaiselle ihmiselle, joka itse voi sitä korjata. Minulle riittää, kun se kulkee.
Eilen soitin taas ystävän korjaamaan autoa aamulla, kun en saanut sitä käyntiin. Akku piti hakea ladattavaksi. Olen saanut neuvon, että akusta pitää irrottaa päältä oikeanpuoleinen mutteri ja siirtää sivuun, kun jättää sen parkkipaikalle. Vaikea toteuttaa. Kokeiltiin yhdessä. Kun miehille on helppo väännellä muttereita paljain käsin, ei naisena saa sitä mihinkään liikutettua.
Ystävä tuli vanhan armeijakaverinsa kanssa, yli viisikymppisiä molemmat. He olivat keksineet yhdessä hyvän keinon, miten mutteri liikkuu helposti, on sitten muskeleita tai ei. Toinen kulki epämääräinen likainen rätti kädessä ja pyyhki sillä mutteria, rasvarätti se oli kuulema. Rasvatun mutterin minäkin onnistuin vääntämään pois paikoiltaan ja uudestaan laittamaan paikoilleen. Kun noita isoja poikia seurasi autoni ympärillä hyörimässä illalla, kun akkua laitettiin paikoilleen, he olivat kuin ohukainen ja paksukainen.😁
Tämä akun mutterijuttu on tilapäinen ratkaisu. Siihen joutuu ostamaan uuden akun, mutta en sitä vielä osta. Saa nähdä mitä teen tuon auton kanssa.
Tänään aamulla auto lähti käyntiin. Onni on oma auto, vaikka ei aina toimisikaan. Suomessa meinataan kaksoissiskon kanssa hankkia vanha auto, jotta päästään ajelemaan. Kun sain autokortin 2006 ja sen jälkeen ostin Peugeot 205, suuri mullistus se oli elämässä. Niin pääsi helposti antiikkimarkkinoille...
Nukkenallemuseon kokoelma on paljon rikkaampi näiden koneiden, tietokoneen ja auton käytön myötä. Toissa päivänä sähköpostilla kysyttiin vielä museota ja voiko sinne tulla koiran kanssa.
