perjantai 2. marraskuuta 2012

Toinen Nukkenallemuseo museossa

http://www.wix.com/village-ours-poupees/levillage/accueil

Tänään oli museossa yksi pariskunta, joka pitää Nukkenallemuseota Drômen maakunnassa Lyonin lähistöllä. Olen nähnyt heitä joskus Salon de Provencen nukkefestivaalissa, jossa heillä on standi. Nyt he tulivat, koska olivat nähneet museokyltin Bambupuistoon vievällä tiellä.

Heidän museonsa sijaitsee myös pikkukylässä, mutta lähistöllä on nähtävyys, jota käy katsomassa vuosittain noin 15 000 ihmistä. Tuo turistivirta tuo heille myös museokävijöitä. Alla linkki siitä paikan turistivetonaulasta:

http://www.facteurcheval.com/photos-videos.html

Siinä kuvia entisen posteljoonin vuosien taiteilijatyöstä, hänen ihanne tai unelma palatsistaan 1800-luvulla. Aika uskomaton tarina.

http://fr.wikipedia.org/wiki/Ferdinand_Cheval

http://en.wikipedia.org/wiki/Ferdinand_Cheval

http://www.linternaute.com/sortir/sorties/architecture/palais-ideal/facteur-cheval.shtml

http://www.linternaute.com/sortir/sorties/architecture/palais-ideal/diaporama/4.shtml

"Le palais est édifié à partir des pierres collectées par le facteur lors de ses tournées. En tout, 600 m²  de roches ont été acheminés avec une brouette. Un travail titanesque." = "Palatsi on rakennettu kivistä, joita posteljooni kokosi postinkuljetusmatkoiltaan (monien vuosien varrella). Kaikkiaan 600m² kiviröykkiö on kannettu kottikärryillä postin mukana. Siinä jättiläismäinen urakka." - Ja kaikki tuo luonnonmateriaali on muutettu taideteokseksi, joka on täynnä yksityiskohtia.

Täytyy uskoa unelmaansa. Siinä opettava kertomus.

Vielä Drômen Nukkenallemuseon vierailusta puheenollen. He sanoivat vuokranneensa noin 400 nallen kokoelman Marseillen kunnantalolle yksi joulu näyttelyä varten. Sen järjestäminen oli puolen vuoden työ. Mutta palkaksi he saivat kymppitonnin. Lisäksi he ovat olleet telkkarissa. Joten mainosta on ollut.
http://www.wix.com/village-ours-poupees/levillage/nos-horaires#!__expositions  
Siinä yllä linkki heidän Marseillen näyttelyynsä.

Heillä on myös myyntiä museotoiminnan lisäksi.  Ja kauppa käy.  He myyvät leluja ( ei vanhoja) ja nallenteko kit- eli miten valmistaa etukäteen puoliksi tehty nalle.  Heidän nettisivuillaan on kuvia niistä.  - En minä vaan myisi sellaisia. Ne ovat kaikki samanlaisia, sarjatyötä.

Sitten kokoelmasta vielä. Madame oli ihastuksissaan vanhoista nukketaloistani. Heillä on kuulema vain yksi nukketalo, eikä se ole kovin vanha.  Monsieur taas ihasteli nallejani. Ja venäläinen paperimassa joulupukki tuli huomatuksi. Marseillessa oli ollut myös joulupukeista näyttely, 1000 pukkia. Mutta aika paljon Ranskasta hankittua, koska tuo venäläinen oli heille harvinaisuus. Ostin sen kerran Viron matkaltani.

http://www.lyonpoche.com/loisirs/fiche-lieu/le-village-des-ours-et-des-poupees-2652.html

Museoesitteessä, jonka he minulle jättivät, lukee yli tuhat nukkea ja nallea jne. Heidän nettisivuillaan lukee taas yli 2500 artikkelia. Joten se on kasvanut mainoksen painamisen jälkeen. He ovat kunnostaneet vanhan tekstiilitehtaan, 300m² on museona ja loput heidän asuntonaan.

Vertailun vuoksi voin sanoa, että minulla on noin 85m² talo. Siitä ala- ja toisesta kerroksesta suurin osa on museona eli vähän yli 40m² (paitsi keittiönurkkani). Ja niin pienessä tilassa on esillä yli 1500 esinettä. Nykyään jo 2000 paikkeilla. Siitä me ei puhuta museomainoksessamme. Joten on vähän ahdasta, varsinkin jos on porukkaa yhtä aikaa. Ei pääse paljoa kääntymään. Kerran alakerta oli rullatuoli vieraita täynnä. Tilanne oli aika koominen. Ei päässyt liikkumaan eteen-eikä taksepäin. Mutta ilmapiiri oli lämmin ja huumoria riitti. Myöhemmin näin internetistä, miten sen ryhmän yksi vetäjä kirjoitti kuvien kera blogiinsa: "Vierailulla pienessä lelumuseossa. Sen pienuuden korvasi tunteiden suuruus!"