sunnuntai 8. tammikuuta 2017

Hildan nallesta


https://www.flickr.com/photos/kotiseutuliitto/sets/72157665972237095


Hildan nallesta

Iisakki lähti Amerikkaan 1847, ensimmäisiä kullanhuuhtojia. Hän sai siellä Amerikan kansalaisuuden. Alkuperäinen todistus on tallella sukututkimusta tekevän kaukaisen sukulaisen kotona. 15 vuoden kuluttua oli kotiinpaluu Suomeen. Matka-arkussa oli 10 kultaharkkoa. Niillä Iisakki osti maatalon....

Siinä on meillä kiertänyt sukutarina. Mutta ei tiedä todenperäisyyttä noista kultaharkoista, oliko niitä ja kuinka monta todellisuudessa oli, jos oli. Uskomattomalta se tuntuu, kun lukee 1800-luvun kullanhuuhdonta historiaa. Moni kuoli jo vaikeaa pitkää matkaa tehdessään. Toisaalta olen kuullut yhdeltä ystävältäni, että heidän kotitalo on aikoinaan ostettu Amerikan kultaharkoilla. Totuus on tarua ihmeellisempää.

Kuvassa oleva Hilda on tuon entisen mahdollisen kullanhuuhtoja Iisakin pojan tytär, joka on syntynyt 1886.

Hilda kävi Wetterhoffin käsityöopiston Hämeenlinnassa ja valmistui käsityönopettajaksi 1900-luvun alussa.

Äiti puhui usein tästä 30 vuotta vanhemmasta Hilda-serkustaan, koska oli ollut hänelle läheinen. Kuvan nallea hän oli pienenä ihaillut serkun tykönä kyläillessään. Tämä oli ostanut sen Turusta itselleen aikuisena. Se ei ollut siis lasten leikkimä. Wetterhoffin koulu oli opettanut kansainvälisyyttä. Nallet olivat maailmalla muotia, ei pelkästään lapsilla vaan myös aikuisilla.

Tämä lampaankarvasta turkkurin tekemä nalle voi hyvin tänä päivänä, vaikka ikä painaa. Se on ison siskoni hoidossa Suomessa.

Pienenä me ei tykätty siitä kaksossiskon kanssa, se oli meistä pelottava. Mutta 4 vuotta vanhempi sisko tykkäsi ja siksi hän sai sen.

Siinä väsyneen monen kotielämää nähneen harmaakarvanallukan tarina. Se on nähnyt myös Suomen monet kasvot vuosiensa varrella. Niin sen iloa kuin suruakin, myötä- ja vastoinmäkeä.

Nukkenallemuseo, Etelä-Ranska
______________________________________________________________________________
Alla netistä linkkejä taustahistoriaan :

« Suomesta lähti vuosina 1860–1944 noin 370 000 siirtolaista Pohjois-Amerikkaan. « 


« 1800-luvun Amerikan ja Euroopan välistä vuorovaikutusta lisäsivät huomattavasti matkustaja- ja tietoliikenteen nopeutuminen »


Fredrika Wetterhoff
”Fredrika Wetterhoff oli isänmaallinen, mutta ei nurkkapatriootti, hänen koulussaan seurattiin kansainvälisiä virtauksia...”
____________________________________________________________________________________ 
Lähettänyt klo