Hyvää Uutta Vuotta 2024!

Tämä runo tuli kuuluisaksi Englannissa, kun kuningas lausui sen jouluna 1939 juhlapuheessaan.

https://en.wikipedia.org/wiki/The_Gate_of_the_Year

Näkemiin Ranska, sanovat nuket ja nallet

 

Tässä nämä koulunäyttelyt ovat enää olemassa vain kuvina, muuten nuket ja nallet ovat paketissa odottamassa, milloin pääsevät uudestaan esille Suomessa. Ranskan aika on niille ohi.

Alla linkeissä nukkeja ja nalleja.

https://twitter.com/i/events/1446046225690681345

https://twitter.com/i/events/1258143049059893249

HYVÄÄ JOULUA!

Kaivoin esille vanhan koulukirjan vuodelta 1964. Se on kohta 60vuotta vanha!

Elämän varrella on ollut jo monta joulua, erilaisia tai samanlaisia, eri paikoissa, kotona Suomessa ja kotona ulkomailla Ranskassa. 

Lapsuuden ja nuoruuden joulut, kun koko perhe oli vielä kotona Tarvasjoella ja Ypäjällä, olivat rakkaita. Joulukirkko jouluaamuisin oli tunnelmallinen.

Tänään aamulla ylös noustessa muistelin sitä joulua, kun Ypäjällä kotona äiti hääräsi tuvassa hellan vieressä ja isä istui keinutuolissa ja lauloi, kun radiosta tuli jumalanpalvelus. Joulumusiikkia kuunneltiin koko päivän radiosta ja telkkarista. Se oli 80-lukua. 

Isä sai sydänkohtauksen 1986 joulukuussa, mutta toipui siitä vielä jouluksi kuin ihmeen kautta. Se oli isän viimeinen joulu, seuraavana vuonna hän oli jo poissa ja hautausmaalle vietiin kynttilä jouluna. Äitiä saimme pitää vielä parikymmentä vuotta sen jälkeen. Äidin viimeinen joulu oli 2006. 2007 marraskuussa oli äidin hautajaiset ja sen jälkeen joulun olin Suomessa. Se oli suruaikaa.

Muut joulut olen viettänyt Ranskassa vuodesta 2000. Kiitos Skypen, jolla voin olla kotiväen kanssa yhdessä. Nyt toiveena on, että ensi jouluna olen Suomessa kotiväen kanssa.

https://virsikirja.fi/virsi-30-maa-on-niin-kaunis/

 

Katsoin Ylen Areenasta Turun joulurauhan julistuksen. Sekin on ihmettä, kun se on mahdollista ulkomailla. Samoin voi katsoa Itsenäisyyspäivänämme linnan juhlia.

Joulun tunnelmaa

Joulupukki kävi ovella. Iso paketti Suomesta toi kaikkia herkkuja ja vaatettakin. Kun vanhempia ei enää ole, on sisaruksia, jotka muistavat kotoa poissaolijaa maailmalla. Sydäntä lämmittää.

Dixie koira on maailman paras herkkujen asiantuntija, joten se oli viivana paikalla haistelemassa. Ja heti, kun selkäni käänsin, se kävi pipari varkaissa.Olin nimittäin avannut paketin sopivasti sen petin viereen, se meinasi varmaan, että on itsepalvelu, nyt kun joulu on ovella.

Kaikkia suomalaisia herkkuja on taas pitkäksi aikaa, niin on kotiSuomi mielessä.

Asiasta toiseen. 

Siinä on myös glögiä, josta on yksi muisto opiskeluajoilta Jyväskylän yliopistolta latinan tunneilta 70-luvun puolivälistä. 

Meillä oli opettajana kauhean tyylikäs nainen. Päästä varpaisiin tiptop, meikki, kampaus ja vaatetus kuin suoraan 60-luvulta, jolloin naiset olivat tyylikkäämpiä ja klassisia hameineen kuin 70-luvun pitkät housut-muoti ja vallankumoukselliset mini-ja maxihameet. Tämä opettaja oli aina hyvin asiallinen ja vakava, tiukkakin. 

Mutta yllätykseksemme joulunaikoihin hän kutsui meidän pienen latinan lukija ryhmän glögi-iltaan. Päätettiin mennä siskon kanssa, vaikka yleensä ei käyty missään. Siellä me istuimme yliopiston luokassa pöydän ääressä koko porukka. Glögitarjoilu alkoi ja tunnelma oli leppoisa. Opettajamme paljastui hauskaksi seuraihmiseksi ja sai meidät kaikki nauramaan vähän väliä. Toisaalta hän oli sekoittanut glögin joukkoon jotakin vähän väkevämpää. Italian turistioppaana ollut tunsi hyvin viinit ja muut.

Tämä 60-luvun muodin uskollinen seuraaja kertoi, miten joku hänen oppilaistaan oli joskus tehnyt hänestä karikatyyrin ja se oli niin hieno, että se on saanut paikakseen hänen vaatekaappinsa oven sisäpuolen, jossa se omakuva on aina esillä. 

Opettajamme jatkoi, että hän ei ole koskaan ollut koirien ystävä. Kerran ollessaan uimassa kauempana järvessä yhtäkkiä susikoira juoksi rannalta häntä pelastamaan, koira luuli, että tämä oli hukkumistapaus. Silloin hän kyllä tykkäsi haukusta. 

Hauskaa oli sinä iltana. Ja näki, miten meissä ihmisissä on eri puolia, se mikä näkyy päällepäin, ei ole aina se ainoa. Työssä voi tulla esiin vain tylsempi puoli. Huumorinkukka on tärkeä elämässä.

HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ 2023!

Maamme ensimmäinen Itsenäisyyspäivä NATOssa!

Viime vuonna tähän aikaan se ei ollut vielä varmaa kuten nyt Ruotsilla on taas mutkia matkassa.

Jotakin turhamaista

Punainen sohvakalusto ei ole enää tyhjänä, kun neljä nukkea tuli sopivasti. Tein niille vihreät hameet, samaa pellavaa kuin matossa.

8cm nuket sain Ranskan ebaystä 15euroa kpl, en olisi niitä muuten ostanut. Myyjä oli alkuhinnaksi laittanut 50euroa noille neljälle yhteensä ja kympin lähetyskulut, myyntiaika lyhyt. Ei ollut kukaan muu kiinnostunut niistä, viime sekunneilla tein tarjouksen kuten aina, joten niin tuli halpa kauppa. Normaalisti yksikin yli 100vuotta vanha saksalainen posliininukke maksaa yksistäänkin yli 50euroa helposti.

Tuosta 1890-luvun nukketalosta en sisustuksesta enää kuvaa saa näiden uusien nukkejen kanssa, koska se on jo paketissa. En malttanut odottaa, vaan pakettiin kaikki on pitänyt saada. Olen tuon nukketalon kanssa jo tarpeekseni touhunnut.

Tässä miniatyyrimaailmassa on kaukana paha maailma, jossa sodan uhkaa on jo ihan joka paikassa. 

Veljenvaimon veli sanoi pienelle veljentyttärelleni, kun hänelle lahjarahaa antoi, osta jotakin turhamaista. Se on jäänyt mieleeni. Turhamaistakin tarvitaan tässä elämässä.