http://www.elvijapaulilappalaisensukuseura.fi/historiaa/html/varsinaissuomalaiset_sotatoimi.html
https://www.sssry.fi/artikkeli.htm?sn=110
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/d79ac119-ac27-5435-8b94-454735c03e11
https://www.geni.com/projects/The-Pomeranian-War-1757-1762/37567
https://fi.wikipedia.org/wiki/Seitsenvuotinen_sota
https://yle.fi/aihe/a/20-73861 Perunan historiaa. Mielenkiintoista!
Hollantilaisen taidemaalarin Evert Pietersin maalaus Lapsi kuorimassa perunaahttps://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.com/2023/05/pommerin-sodan-aikana-loimaalla.html
https://vertimus.fi/2023/06/vojakkalasta-pommerin-sotaan/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pommeri
https://www.finna.fi/Record/narc.VAKKA-241634.KA
https://suomensukututkimusseura.blogspot.com/2014/05/rullia-ja-rakuunoita_15.html
https://otonjaiidansukua.blogspot.com/2019/09/rakuuna-antti-grafbergin-sotilasura-osa.html
Siinä nettilinkkejä Pommerin sodasta 1700-luvun puolessa välissä. Se sota tuli esiin sukututkimuksen mukana, kun nähtiin ypäjäläislehdessä artikkeli (2/2025).
Tähän liittyy myös yksi nukketaloistani 1880-luvulta, saksalainen, jonka ostin netistä Amerikasta, kun Nukkenallemuseo juhli 10 toimintavuottaan. Sen sivussa on posliininen pieni laatta, jossa lukee Lehmann.
Myyjä kertoi, kun kyselin sen taustaa, että sota-aikana tämä nukketalo oli pelastunut säilössä kellaritiloissa, kun asuinrakennus oli pommitettu raunioiksi. Kuka ties totuutta.
Nukketalo on ollut arvoitus, vaikka kerran yksi saksalainen sanoi, että sellaisen tyylisiä näkee Pohjois-Saksassa. Olen googlannut saksalaisia vanhoja talokuvia ja ihmetellyt, miten niin erilaista talomallia on siellä olemassa. Nyt, kun olen tehnyt kuvakirjoja kokoelmastani päätin ottaa yhteyttä Saksaan Nürnbergin Lelumuseoon. Sieltä sain saman vastauksen, että Pohjois-Saksassa: Friesland/Schleswig-Holstein, niitä on. Nukketalo voi olla Lehmann nimisen perheen kotitalo miniatyyrina. Anglo-saksisissa maissa on ollut traditiona tehdä lapsille kotitalo pienoiskoossa. Tuo malli ei muistuta mitään teollista nukketalo mallia, joten se on tilaustyötä.
Mutta seuraava kysymys. Miksi tuo saksalainen talo muistuttaa pohjoismaista talonpoikaistyyliä? Tähän kysymykseen sain selitystä sukututkimuksesta. Vähän salapoliisityötä.
Isällä oli tapana sanoa, että meidän entinen sukunimi oli Wilde suomalaisen Suonpää nimen sijaan. Sukututkimusta kulki suullisena perimätietona ennen isätä pojalle. Siitä sukunimestä tulee mieleen Saksa. Mutta miksi sillä olisi saksalainen alkuperä?
Tämän blogijutun alkuun keräsin netistä linkkejä Pommerin sodasta. Sukututkija FT Kari Aaljoki kertoi ypäjäläisessä (2/2025), että Joose Wilde tuli Pommerin sodasta Suomeen. Itämeren pohjoinen kaistale Saksan ja Puolan pohjoisosasta kuului Ruotsi-Suomelle, se oli Pommerin aluetta ja se pysyi ennallaan Pommerin sodan jälkeen. Ruotsi-Suomi eri maiden alueineen oli vähän kuin Schengen alue EU:ssa nykyään, jos niin voi sanoa, vapaa liikkuvuus näiden maiden kesken, niin ihmisillä kuin kulttuurillakin. Joten rakennustyylillä ei aina myöskään ollut silloin rajoja, voitiin poiketa muista hallitsevista tyyleistä ja tuoda uutta emämaasta. Niin voitiin rakentaa vaikka ruotsalais-suomalainen talonpoikaistalo Saksaan, kuten tämä nukketalo, vaikka se on ollut rakennettu tiilestä eikä puusta.
Perunaherkku tuli sotilaiden mukana Ruotsi-Suomeen ja meidän pohjoismaiden arkkitehtuuria meni sen ihastelijoiden mukana Pommerin alueelle Saksaan, siltä vaikuttaa. Vielä tänä päivänä satojen vuosien jälkeen kulttuurivaihto näkyy ja sukututkimuksessa tuodaan esille esi-isiämme, joita muistetaan.
Tämä oli kalustettu, mutta täydensin sitä ajan mukaan.