perjantai 11. heinäkuuta 2025

Mikä on kirjan salaisuus?

Tässä kuvakaappaus https://www.finna.fi/Record/vaari.2788466 sivuilta, jossa on kirjani. Siitä on jo 20 vuotta, kun aloin tätä museopaivakirja blogiani kirjoittamaan. Sen ensimmäisistä sivuista tein tuon kirjani puolikustanteena Pilotilla. Se tuli kalliiksi. Noin 80 kirjaa piti julkaista, niiden myyminen ei ollut helppoa, vaan jäljellä on vielä muutamia myymättä. Ei se silti turha investointi ollut. Yksi unelma kirja myös oli. Internet on sen tekoa helpottanut ja tehnyt sen koko kansan ulottuville eikä vain harvoille ja valituille kuten ennen.

Aina joskus menen tuonne finna.fi-sivuille katsomaan, onko se kirja vielä siellä ja kuinka monessa kirjastossa. Ihmeekseni se on 12 kirjastossa ollut jo kauan, vaikka monesta poistettu, kuten kirjoja poistetaan. 

Jos ajatellaan kirjani muotoa ja sisältöä, muodossa on toivomisen varaa, koska se on blogi-tai puhetekstiä eikä oikoluettu kuten kirjat yleensä. Oikoluku olisi maksanut paljon lisäksi, kun se muutenkin tuli kalliiksi n.2400euroa. Joten arvostella sitä voi. Mutta sisällön suhteen se on sydämellä tehty, sitä ei voi kiistää. Jos verrataan tauluun, sen kehyksiin ja maalaukseen. Vaikka kultaa olisi kehys, jos maalaus on sydämetön, ei siinä ole elämää. 

Olen arvaillut, miksi Unelmani Etelä-Ranskassa on vielä niin monessa kirjastossa. Se on unelman toteutuminen. Kaikilla meillä ihmisillä on unelmia, mutta ne eivät aina toteudu syystä tai toisesta. "Ihmeellinen on elämä", "It's a Wonderful Life", kuten amerikkalainen jouluelokuva Suomessa.

Tai jos syynä on erikoinen tarina, museotarina...Usein kaikki erikoisuus saa huomiota. Kun sen museon perustin Ranskaan ja tein siitä vaatimattomasta alusta komian kalliin mainoksen Midi Libre paikallislehteen, se sai yhden toimittajan kiinnostumaan ja tulemaan katsomaan paikan päälle, jotta voi tehdä lehteen artikkelin. http://myoldbear.free.fr/midilibreartikkeli$A0.pdf

Iloitsen nyt tuosta menestyksestä finna.fi sivuilla. Vaikka käytännössä sen kirjan kannattavuus rahassa on ollut plus miinus nolla, tappiokseni sen julkaisin. Mutta en kadu, ei se raha silti hukkaan mennyt. Kaikkea ei voi rahassa mitata. Niin sain purkaa sydäntäni. Sekin on yksi tärkeä tehtävä, vaikka maksoi yli pari tonnia. Toisaalta sain takaisin ainakin osan rahoista vähäisestäkin myynnistä.

Ja vaikka kirja on julkaistu Suomessa ja museo on eri maassa, Ranskassa, on se poikinut vuosien aikana. Museoyhdistyksemme jäsenet olivat suomalaisia, vain yksi ranskalainen. 

8 kuvakirjaa, jotka viime vuonna tein internetissä ovat värillisiä, n.32euroa per kirja, niitä on omakustanteena saanut tilata vain muutaman, ei tarvinnut valtavaa määrää tilata. 

Painetun kirjan arvo on laskenut, koska vanhoja värillisiä kalliita painoksia saa nykyään kirpparilta pilkkahintaan. Pahalta tuntuu lukea kirjojen tuhoamisesta silppurilla lopullisesti. Sellainen on sitten myös minun tuon yhden unelmani kohtalo. Vaikka kotonani aina säilyy yksi sellainen elämäni loppuun asti.

https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-kirjan-elinkaarta-tutkittu-suomessa?language_content_entity=fi&utm_source=www.google.com

https://vintti.yle.fi/yle.fi/blogit.yle.fi/strada/kirjojen-lyheneva-elinkaari.html 

https://kirjavakirjasto.blog/tag/kirjan-elinkaari/