tiistai 15. huhtikuuta 2014
sunnuntai 13. huhtikuuta 2014
Hevostalli uuteen uskoon
https://www.flickr.com/photos/62079252@N04/sets/72157643512445794/
Yllä kuvasarja sinikattoisesta Moritz Gottschalkin hevostallista hevosmieskotineen. Siinä viime päivien haasteeni. Yläosasta vasemmalta puuttui julkisivuovi ikkunoineen.
Vaikeinta oli sahata neliöinen ikkuna-aukko keskelle puuta, katso keskikuva, kun on työkaluna vain vaatimaton saha. Se tuntui mahdottomalta ajatukselta. Voi veljet! Nyt apuun! Missä on Veikko, Veijo ja Raimo?
Mutta kun ongelmaa pohtii yötä päivää, yö tuo neuvon. "Yöllä sä tutkia saat, terä aivojen yöllä on parhain. Aikas on hiljaisuus, jos hyvän etsijä liet", opittiin latinan tunnilla.
Keksin, että sahaan sen kahdessa osassa. Ensin ylä-ja oikea puoli ja sitten ala- ja vasen puoli. Liimaan ne lopuksi yhteen. Minulla on hyvälaatuista liimaa. Niin tein ja se tepsi.
Löysin internetistä samanlaisen tallin surffaillessani. Ja siinä oli se puuttuva fasadiovi. Siitä otin mallia. Näin, että pohjana oli käytetty tallin sivupaperia. Skannasin oman tallini sivun, onneksi voin, koska kattopuu oli siitä kohtaa poikki. Muuten ei saa samoja värejä. Oma kamerani ei ole niin hyvä. Siskon on, mutta hän ei ole nyt täällä. Sitten kuvankäsittely ohjelmalla tein tuohon skannaamaani tallisivupaperiin ikkunan netin toisen tallin mallin mukaan. Sen printtautin Anduzen mainostoimistossa, jossa on hyvät painokoneet. Ja lopuksi tapetoin sen paikalleen. Lopputulos on alimmaisessa kuvassa.
Lasit sain ikkunoihin vanhoista kuvakehyksistä, joita ostan kirpparilta. Niihin tein valkoiset ikkunapuitteet pahviliuskoista ja sitten liimasin lasit ikkunoihin. Se oli hankalaa väillä. Tahrin vahingossa liimaan koko lasin. Mutta white spiritillä sai liiman puhdistettua hyvin pois.
Uuden fasadioven saranoiksi käytin paria paksua nahkapalaa, jotka naulasin kiinni pikku nauloilla. Näin remonttiliikkeessä pikkuriikkisiä saranoita, mutta ne olivat liian kiiltäviä ja uudennäköisiä. Nahkan väri hukkuu sivupuun väriin ja on vanhemman näköistä.
Lampaat ja hevoset kärryineen minulla on ennestään. Niitä oli liikaa yhdessä toisessa nukketalossa joten otin ne tähän.
Kaikki on saksalaista valmistusta 1900-luvun alusta.
Tämä toinen (melkein) samanlainen talli myytiin Amerikan
antiikkihuutokaupassa toissa päivänä noin kolme kertaa kalliimmalla
hinnalla kuin mitä minä maksoin omastani.
Tässä se "mallinani" toiminut talli, kun tein uutta puuttuvaa fasadiovea ikkunoineen omaani. Värit tuossa ovat kirkkaammat kuin minun ja katto ei ole sininen tai se on menettänyt värinsä ajan saatossa. Mutta muuten se on sama Gottschalk talli kuin minun. Niillä on ollut pieniä eroavaisuuksia.
Vaikeinta oli sahata neliöinen ikkuna-aukko keskelle puuta, katso keskikuva, kun on työkaluna vain vaatimaton saha. Se tuntui mahdottomalta ajatukselta. Voi veljet! Nyt apuun! Missä on Veikko, Veijo ja Raimo?
Mutta kun ongelmaa pohtii yötä päivää, yö tuo neuvon. "Yöllä sä tutkia saat, terä aivojen yöllä on parhain. Aikas on hiljaisuus, jos hyvän etsijä liet", opittiin latinan tunnilla.
Keksin, että sahaan sen kahdessa osassa. Ensin ylä-ja oikea puoli ja sitten ala- ja vasen puoli. Liimaan ne lopuksi yhteen. Minulla on hyvälaatuista liimaa. Niin tein ja se tepsi.
Löysin internetistä samanlaisen tallin surffaillessani. Ja siinä oli se puuttuva fasadiovi. Siitä otin mallia. Näin, että pohjana oli käytetty tallin sivupaperia. Skannasin oman tallini sivun, onneksi voin, koska kattopuu oli siitä kohtaa poikki. Muuten ei saa samoja värejä. Oma kamerani ei ole niin hyvä. Siskon on, mutta hän ei ole nyt täällä. Sitten kuvankäsittely ohjelmalla tein tuohon skannaamaani tallisivupaperiin ikkunan netin toisen tallin mallin mukaan. Sen printtautin Anduzen mainostoimistossa, jossa on hyvät painokoneet. Ja lopuksi tapetoin sen paikalleen. Lopputulos on alimmaisessa kuvassa.
Lasit sain ikkunoihin vanhoista kuvakehyksistä, joita ostan kirpparilta. Niihin tein valkoiset ikkunapuitteet pahviliuskoista ja sitten liimasin lasit ikkunoihin. Se oli hankalaa väillä. Tahrin vahingossa liimaan koko lasin. Mutta white spiritillä sai liiman puhdistettua hyvin pois.
Uuden fasadioven saranoiksi käytin paria paksua nahkapalaa, jotka naulasin kiinni pikku nauloilla. Näin remonttiliikkeessä pikkuriikkisiä saranoita, mutta ne olivat liian kiiltäviä ja uudennäköisiä. Nahkan väri hukkuu sivupuun väriin ja on vanhemman näköistä.
Lampaat ja hevoset kärryineen minulla on ennestään. Niitä oli liikaa yhdessä toisessa nukketalossa joten otin ne tähän.
Kaikki on saksalaista valmistusta 1900-luvun alusta.
Tässä se "mallinani" toiminut talli, kun tein uutta puuttuvaa fasadiovea ikkunoineen omaani. Värit tuossa ovat kirkkaammat kuin minun ja katto ei ole sininen tai se on menettänyt värinsä ajan saatossa. Mutta muuten se on sama Gottschalk talli kuin minun. Niillä on ollut pieniä eroavaisuuksia.
keskiviikko 9. huhtikuuta 2014
maanantai 7. huhtikuuta 2014
Pääsiäinen 2014
Ensi viikonlopulla alkavat pääsiäislomat. Ja voi odottaa turisteja museoon.
Tällä viikonlopulla ei ollut ketään. Mutta muuten me ollaan tasoissa viime vuoteen nähden.
Toisaalta ei silti tiedä jatkosta. Museomainoksia on taas "kylvetty" joka paikkaan ja jatketaan samaan tyyliin.
http://www.juhlapyhät.fi/paasiainen
Tällä viikonlopulla ei ollut ketään. Mutta muuten me ollaan tasoissa viime vuoteen nähden.
Toisaalta ei silti tiedä jatkosta. Museomainoksia on taas "kylvetty" joka paikkaan ja jatketaan samaan tyyliin.
http://www.juhlapyhät.fi/paasiainen
Helsinki 2014 - Amerikan suomalaiset tai muut ulkosuomalaiset
http://www.helsinkitimes.fi/
Mitä Suomeen kuuluu? Yllä Hesarin sivut.
Olen huomannut museopaivakirjan tilastoista, että täällä lukijoissa on myös amerikkalaisia. Olen joskus mainostanut tätä Amerikan suomalaisten sivuilla.
Tai sitten "Amerikan serkut" lukevat museopaivakirjaa. Niitä meillä voisi olla, koska äidin isoisä Iisakki oli Amerikassa 15 vuotta 1800-luvun puolessa välissä ja hänellä oli jopa Amerikan kansalaisuus. Sukututkimuksesta olen saanut selville.
Mitä Suomeen kuuluu? Yllä Hesarin sivut.
Olen huomannut museopaivakirjan tilastoista, että täällä lukijoissa on myös amerikkalaisia. Olen joskus mainostanut tätä Amerikan suomalaisten sivuilla.
Tai sitten "Amerikan serkut" lukevat museopaivakirjaa. Niitä meillä voisi olla, koska äidin isoisä Iisakki oli Amerikassa 15 vuotta 1800-luvun puolessa välissä ja hänellä oli jopa Amerikan kansalaisuus. Sukututkimuksesta olen saanut selville.
perjantai 4. huhtikuuta 2014
QR koodi - mikä se on?
http://www.infosticker.fi/kaytto/
Näitä qr koodeja voi ruveta lisäämään joka paikkaan museomainoksiin. Niin kännyköillä, älypuhelimella, tableteilla pääsee kuvakoodilla nettisivuille.
http://www.emandarine.com/outils-webmarketing/qrcode/
Tässä alla ensimmäinen on tämän museopaivakirja blogin qr koodi.
Tämä toinen alimmainen on nukkenallemuseo http://myoldbear.free.fr -sivujen qr koodi.
Tämä viimeinen on http://dollhousedreams.free.fr qr koodi.
Näitä qr koodeja voi ruveta lisäämään joka paikkaan museomainoksiin. Niin kännyköillä, älypuhelimella, tableteilla pääsee kuvakoodilla nettisivuille.
http://www.emandarine.com/outils-webmarketing/qrcode/
Tässä alla ensimmäinen on tämän museopaivakirja blogin qr koodi.
maanantai 31. maaliskuuta 2014
Dixou keväällä 2014
Kevät on etuajassa tänä vuonna. Puutkin vihertää jo ja luonto kukoistaa muutenkin.
sunnuntai 30. maaliskuuta 2014
torstai 27. maaliskuuta 2014
Nukkenallemuseo Anduze - Alès kartalla
http://souvenirs.midiblogs.com/media/01/02/3348880177.pdf
http://souvenirs.midiblogs.com/media/00/02/2714118285.pdf
Tänään olin tilaamassa museomainoksia Anduzen turistitoimistosta.
Samalla sain uuden 2014 oppaan, jossa me ollaan mukana kuten viimeiset 10 vuotta. Lasku tuli samalla 75,50 euroa. Se on puolet koko summasta. Toinen osa maksettiin jo syksyllä ja toinen nyt, kun opas julkaistaan.
Etuna tänä vuonna toista kertaa on, että siinä on Alèsin asutustaajaman kartta, 50 kylää, koska liityttiin Alèsin asutustaajamaan viime vuonna 2013. Joten me saadaan paikallista huomiota paljon enemmän kuin ennen. Alla keskellä on vihreä silmä ja siinä lukee Musée du Nounours Lézanin kohdalla. Tuo silmä tarkoittaa turistipaikkoja.
http://souvenirs.midiblogs.com/media/00/02/2714118285.pdf
Samalla sain uuden 2014 oppaan, jossa me ollaan mukana kuten viimeiset 10 vuotta. Lasku tuli samalla 75,50 euroa. Se on puolet koko summasta. Toinen osa maksettiin jo syksyllä ja toinen nyt, kun opas julkaistaan.
Etuna tänä vuonna toista kertaa on, että siinä on Alèsin asutustaajaman kartta, 50 kylää, koska liityttiin Alèsin asutustaajamaan viime vuonna 2013. Joten me saadaan paikallista huomiota paljon enemmän kuin ennen. Alla keskellä on vihreä silmä ja siinä lukee Musée du Nounours Lézanin kohdalla. Tuo silmä tarkoittaa turistipaikkoja.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)