sunnuntai 13. huhtikuuta 2014

Hevostalli uuteen uskoon

https://www.flickr.com/photos/62079252@N04/sets/72157643512445794/
Yllä kuvasarja sinikattoisesta Moritz Gottschalkin hevostallista hevosmieskotineen. Siinä viime päivien haasteeni. Yläosasta vasemmalta puuttui julkisivuovi ikkunoineen.

Vaikeinta oli sahata neliöinen ikkuna-aukko keskelle puuta, katso keskikuva, kun on työkaluna vain vaatimaton saha. Se tuntui mahdottomalta ajatukselta. Voi veljet! Nyt apuun! Missä on Veikko, Veijo ja Raimo?

Mutta kun ongelmaa pohtii yötä päivää, yö tuo neuvon. "Yöllä sä tutkia saat, terä aivojen yöllä on parhain. Aikas on hiljaisuus, jos hyvän etsijä liet", opittiin latinan tunnilla.

Keksin, että sahaan sen kahdessa osassa. Ensin ylä-ja oikea puoli ja sitten ala- ja vasen puoli. Liimaan ne lopuksi yhteen. Minulla on hyvälaatuista liimaa. Niin tein ja se tepsi.


Löysin internetistä samanlaisen tallin surffaillessani. Ja siinä oli se puuttuva fasadiovi. Siitä otin mallia. Näin, että pohjana oli käytetty tallin sivupaperia. Skannasin oman tallini sivun, onneksi voin, koska kattopuu oli siitä kohtaa poikki. Muuten ei saa samoja värejä. Oma kamerani ei ole niin hyvä. Siskon on, mutta hän ei ole nyt täällä. Sitten kuvankäsittely ohjelmalla tein tuohon skannaamaani tallisivupaperiin ikkunan netin toisen tallin mallin mukaan. Sen printtautin Anduzen mainostoimistossa, jossa on hyvät painokoneet. Ja lopuksi tapetoin sen paikalleen. Lopputulos on alimmaisessa kuvassa.

Lasit sain ikkunoihin vanhoista kuvakehyksistä, joita ostan kirpparilta. Niihin tein valkoiset ikkunapuitteet pahviliuskoista ja sitten liimasin lasit ikkunoihin. Se oli hankalaa väillä. Tahrin vahingossa liimaan koko lasin. Mutta white spiritillä sai liiman puhdistettua hyvin pois.

Uuden fasadioven saranoiksi käytin paria paksua nahkapalaa, jotka naulasin kiinni pikku nauloilla. Näin remonttiliikkeessä pikkuriikkisiä saranoita, mutta ne olivat liian kiiltäviä ja uudennäköisiä. Nahkan väri hukkuu sivupuun väriin ja on vanhemman näköistä.

Lampaat ja hevoset kärryineen minulla on ennestään. Niitä oli liikaa yhdessä toisessa nukketalossa joten otin ne tähän.

Kaikki on saksalaista valmistusta 1900-luvun alusta.

Tämä toinen (melkein) samanlainen talli myytiin Amerikan antiikkihuutokaupassa toissa päivänä noin kolme kertaa kalliimmalla hinnalla kuin mitä minä maksoin omastani.

Tässä se "mallinani" toiminut talli, kun tein uutta puuttuvaa fasadiovea ikkunoineen omaani. Värit tuossa ovat kirkkaammat kuin minun ja katto ei ole sininen tai se on menettänyt värinsä ajan saatossa. Mutta muuten se on sama Gottschalk talli kuin minun. Niillä on ollut pieniä eroavaisuuksia.