sunnuntai 27. heinäkuuta 2014

Mistä kaukaa?

https://www.flickr.com/photos/62079252@N04/sets/72157631222526416/with/14571398738/

57 Kuvaa
1731 Kertaa

Siinä suosituin nukketaloni netissä. Se on nähty jo 1731 kertaa.

Tänään lisäsin siihen kuvasarjaan yhden kuvan. Marsalkka Mannerheimin kuva peräseinällä kertoo Suomen historiasta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Carl_Gustaf_Emil_Mannerheim

Tuo kuva oli suunnitteilla tehdä Suomen matkalla. Siskolla on hyvä tulostin, jolla saa hyviä kuvia valokuvapaperille. Hain marsalkka Mannerheimin kuvan netistä ja tulostettiin se. Nyt se on oikea kuva eikä vaan valokopio.

Museossa on ollut taas väkeä. Tänä vuonna on ollut erikoisen kansainvälistä. Eilen oli Japanista yksi ranskalais-japanilainen pariskunta. Tänään oli unkarilais-ranskalainen perhe. Toissa päivänä oli englantilaisia, sitä ennen on ollut hollantilaisia ja aikaisemmin belgialaisia. Vaikka tietenkin ranskalaisia on eniten, turisteja ja joitakin enemmän tai vähemmän paikallisia.

Me ollaan nyt plussan puolella viime vuoden heinäkuuhun nähden, 9 euroa rikkaampia. Korttejakin on myyty jo 49kpl ja tienattu niistä 32 euroa. 52 euron korttitilauslaskusta puuttuu enää 20 euroa ja sen jälkeen kaikki korttimyynti on voittoa.

perjantai 25. heinäkuuta 2014

Vieraskirjasta - Sade toi taas museokävijöitä

Tänään alkoivat ukkoskuurot puolelta päivin. Heti alussa oli englantilainen kolmikymppinen äiti tyttärensä kanssa. He olivat löytäneet museomainoksen St Jean du Gardista, jonne niitä jätettiin juuri viime viikolla.  Huvittavaa, miten usein nuo mainokset tuovat tänne turisteja. Vaikka ne ovat vaatimattomia, mustalla tekstillä vihreällä paperipohjalla. Toisten turistipaikkojen mainokset ovat kauniita (kalliita) värimainoksia.

Tässä ihan viimeinen ylläolevan vieraskirjan kommentti suomeksi:

Hyvin mielenkiintoista, harvinaista ja valikoivaa. Kiitos, että kappale menneisyyttämme on säilytetty....Näin kirjoitti kolmihenkisen perheen isä, Rivieralta päin kotoisin. Heillä oli kiire, koska piti ehtiä vielä toiseen museoon Välimeren rannalle. Mutta pikavisiitilläkin kiinnostusta riitti.

Toisilla museokävijöillä sen sijaan ei ollut kiirettä, se on ihanne. Täällä oli hyvä tunnelma, kun parhaaseen aikaan "vieraita" oli yht' aikaa 12 henkeä. Iso perhe, jossa kolme sukupolvea, ja yksi kylämme entinen asukas pikkupoikineen. Pas de Calaista Pohjois-Ranskasta tuli suurin osa heistä. Isovanhemmat olivat antiikin tai vanhan tavaran harrastajia. Madame oli nukkejen keräilijä.

Miesväki piti vanhoista hevosistani, naisväki nukketaloista ja 100-vuotiaasta nallestani, jolla on koskettava tarina.

http://www.cap-dail.fr/#&panel1-5

http://en.wikipedia.org/wiki/Alpes-Maritimes

15 henkeä kaikkiaan oli tänään. Turisteja ja muita. Useimmille riitti museokyltti tien poskessa tänne tuloon. Paikalliset näkevät sen miljoona kertaa, eivätkä silti tule. Täytyy olla kiinnostunut ja motivoitunut.

Korttiuutiset. 45 korttia on myyty museokävijöille. Niistä on saatu 29 euroa. Toiset ovat antaneet enemmän kuin 50 senttiä per kortti. Joten 52 euron korttilaskusta on vähentynyt jo enemmän kuin puolet.

Museossa on ollut hiukan enemmän väkeä kuin viime vuonna heinäkuussa ainakin toistaiseksi. Noin 40 euroa pitäisi tienata ensi torstaihin eli viimeiseen päivään heinäkuuta mennessä, jotta on samat tulokset kuin viime vuonna. Ei paljoa puutu. Ihan ok, kun kerran on lama-aikaa. Toisaalta aina toivoo parempaa vuotta. Saa nähdä. Joka tapauksessa, iloitaan kesäsesongista joka tapauksessa.

Posteljoonin tuomisia

http://www.heidiahonen.fi/
"Matkustajanalle", Heidi Ahonen, teksti Nina Ramstadius www.karto.fi, painettu Suomessa KARTO

Seija lähetti tämän kortin, tuli postista tänään. Seija on yhdistyksemme jäsen.

maanantai 14. heinäkuuta 2014

Uzèsin viikonloppu antiikkimarkkinoista

Lauantaina Uzèsin antiikkimarkkinoilla oli paljon vanhaa koulutavaraa. Mutta mitkä hinnat! 100 euroa pyydettiin perhoskokoelma laatikosta, joita oli siellä monia. Minulla on yksi vanha, jonka olen ostanut joskus Helsingin perhosnäyttelystä.

Koulutauluja oli jos jonkinlaisia, mutta pyydettiin 50 euroa, jos siinä oli mukana kehykset. Se on kallista, olen saanut halvemmalla. Minun teki mieli perunannosto aiheista koulutaulua, koska se toi mieleen perunanistutus ja -nosto muistoja, mutta en ostanut. Ennen maalla meillä oli suuret perunamaat ja koulusta saatiin päivä vapaaksi syksyllä perunannostoa varten.

Kasvistoja oli myös. 1900-luvun alusta ja 50-luvulta. Mutta niihin oli uusittu tausta paperi ja ne oli tehty tauluiksi moderneilla lasikehyksillä. Kun kyselin hintoja, sanottiin 25 euroa kpl! Minusta oli outoa muuttaa niiden taustapaperi, alkuperäisinä ne olisi pitänyt säilyttää. Lisäksi nuo kasvit olivat tavallisista poikkeavia. Ne olivat tuhokasveja, kuten hukkakaura. Sisko oli täällä Ranskassa ihmeissään, kun näki maaseudulla kaikki paikat täynnä hukkakauroja. Juuri niitä, joita Suomessa on kitketty tarkkaan pois tuholaisina jo ainakin 80-luvulta lähtien. Muistan kun silloin isä tarkkaili viljapeltoa, jos vaan joukossa näkyi yksikin hukkakaura, se piti heti hakea pois. Sisko on töissä 4H:ssa, jossa nuoria opastetaan hukkakauran hävittämisessä. Näkee miten erilainen mentaliteetti on Ranskassa ja Suomessa. Se mikä on toisaalla vaarallinen tuhokasvi, on toisaalla pelkkä rikkaruoho. Siitä ei ole varmaan Ranskassa tehty yhtä suurta numeroa kuin Suomessa.

http://www.hs.fi/kotimaa/Helposti+levi%C3%A4v%C3%A4+hukkakaura+valtaa+alaa+Suomessa/a1405304925098

http://www.omafra.gov.on.ca/english/crops/facts/ontweeds/wild_oats.htm

http://fi.wikipedia.org/wiki/Hukkakaura

http://www.bayer-agri.fr/protection-cultures/folle-avoine-sur-cereales-et-mais/folles-avoines-a-raisonner/

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020185

Kasvistoja minulla on koulunäyttelyssä kolme. Yksi omani vuodelta 1969 ja kaksi Seijalta, Seijan  oma ja hänen veljen.

Muutakin koulurekvisiittaa oli tällä kertaa paljon, mutta liian hintavia. Toisaalta ei kaikki vanha tavara muuten ollut silti kallista. Standista eli myyntikojusta arvaa jo hinnoittelun. Jos on tyylikästä ja puhdasta, on kalliit hinnat. Jos on sekamelskaa ja likaista kuten vintistä löydetyt tavarat ovat, on halvempaa. Ostamani marionettinuket olivat likaisia, pesin ne huopavaatteineen. Mutta siksi sainkin ne halvalla. Toisaalta aina ei kaikkea voi pestä, jos kangas on kulunutta, ja pesun jälkeen voi paljastua paljon koinsyömää.

Monipuolista tarjonta oli. Ja joka tapahtumassa oppii uutta.