Perjantaina oli museossa kylämme 21 lasta ja heidän 3 ohjaajaansa. He tulivat kolmena eri ryhmänä. Lauantaina oli pariskunta Nîmesin läheltä ja eilen nelihenkinen perhe täältä Gardin alueelta myös.
Yhdistykseen tuli yksi uusi jäsen, Riitta, joka oli kylässä nyt viikonlopulla Marseillesta. Hän tuntee museon jo vuosien ajoilta, vaikka ei ollut nähnyt aikoihin sen kasvanutta kokoelmaa. Meitä on nyt yhdistysessä 16.
Lapsiryhmä meni ihan hyvin, vaikka vähän sitä stressasin. Ensimmäisenä tulivat seitsämän 7-8 vuotiaita poikia isomman tytön kanssa. Siinä oli kuin pieni intiaaniklaani, joka oli vähän villi, mutta silti kilttejä he olivat kuin lapset joulun aikaan. Dixou koiralla oli myös tärkeä tehtävä koko vierailun ajan. Se piti seuraa parhaansa mukaan ja sai palkaksi paljon silityksiä. Toinen ryhmä oli pienempiä noin 31/2 - 61/2 vuotiaita tyttöjä ja poikia parin isomman kanssa. Kaikki olivat kiinnostuneita, aika ei tullut pitkäksi. Ei myöskään minulle, koska sain kertoa hiukan eri tavalla eri ryhmille. Kysyin, mikä miellyttää eniten. Yksi neljän vanha poika sanoi silmät suurina, että nuket! Sitten hän lisäsi jonkun ajan päästä, että myös lentokone oli hieno. Ja koko lapskatras katsoi ihmetteleväisinä, kun kääntelin kolmikasvoisen vauvanuken päätä. Se nauraa, itkee ja nukkuu. Siinä yksi museon suosikki, aikuisetkin sitä nauravat. Lapsista pitäisi ottaa kuva, heidän ilmeistään, kun he katselevat ja kuuntelevat tarkkaavaisina ihmeitä jos jonkinkaisia nukkenallemuseossa. Kolmas ryhmä oli isompia noin 11 vuotiaaksi asti. Lopuksi oli vieraskirjaan kirjoittamisen vuoro, sinne he tekivät "puumerkkinsä". Yksi iso tyttö, joka oli jo toista kertaa täällä, toimi kirjurina ja kirjoitti toisten puolesta vielä kommentteja vieraskirjaan. Hän haluaa tulla vielä uuden kerran, koska nukketalot ovat ihania.
Vanhan puulinnan hankinta on ollut tärkeä museolle, se miellyttää ei vain poikia vaan myös tyttöjä. Tällä hetkellä eniten suosiota saa kokoelmassa nukkekodit. Ei se raha silloin ole hukkaan mennyt.
