Jos katsotaan tarkemmin noita huonekaluja. Ne näyttävät hopeisilta. Niin ne ovatkin hopeaa! Mutta mistä ihmeestä minä olen saanut päähäni, että tähän nukketaloon sopisi hopeiset?
Viime kesänä täällä oli hollantilainen nukketalojen keräilijä, joka on ennenkin ollut täällä. Hän tuli katsomaan uutuuksiani ja kertoi ylpeänä, että hänellä on oikein hopeiset huonekalut.
Siitä minä sen idean sain. Ajattelin, että tuohon espanjalaiseen 1900-luvun alun nukketaloon voisin sellaiset hankkia. Niitä harrastettiin ennen vanhaan.
En ole koruihminen, vaikka nuorena joskus ostin hopeisen kaulakorun. Katseltiin hopean merkkejä sitten kotona. Kerran elämässäni olen kiillottanut ylellisiä pöytähopeoita au pairina ollessani aatelistoperheessä Pariisissa v.1985. Oli se elämys tälle maalaistytölle.
Sittemmin en ole tutkinut jalometallien merkkejä, koska en ole sellaisia ostanut. Viime viikonlopulla Salon de Provencessa oli joitakin hopeisiä miniatyyrihuonekaluja myynnissä. Mutta ne olivat yksittäisiä, pikkuriikkisiä, tai pöytä ja kaksi tuolia kovine hintoineen, 100euron molemmin puolin. Myyjä esitteli niitä, pyöräytteli hiukan käsissään ja sanoi, että tämä on aitoa hopeaa! Ei ollut puhe hopeamerkeistä, viis niistä, se oli sellaista pinnallista kaupantekoa.
Netistä olen seurannut jonkun aikaa sellaisia huonekaluja ja huomannut, että halvemmalla saa enemmän ja luotettavammin. Voi valita "hyvin arvioidun ok myyjän", joka esittelee asianmukaisesti kaikki tärkeät yksityiskohdat ja on sitten niistä vastuussa. Lisäksi Paypal maksu on hyvä takuu.
Niin minä ostin nuo huonekalut sitten netistä. Hienoa vanhaa kultasepän työtä, 212 euroa sohva, 6 tuolia, pöytä ja pieni sohvajalka tuoli, kaikki aika ison kokoisia, juuri sopivia. Sain 10% alennuksen, se tuntui paljon. Pari sataa saa maksaa muistakin hienoista (saksalaisista) 1900-alun nukketalokalustoista helposti. Sellaiseen summaan saa varautua. Vaikka joskus pääsee halvemmalla.
Niin minä ostin nuo huonekalut sitten netistä. Hienoa vanhaa kultasepän työtä, 212 euroa sohva, 6 tuolia, pöytä ja pieni sohvajalka tuoli, kaikki aika ison kokoisia, juuri sopivia. Sain 10% alennuksen, se tuntui paljon. Pari sataa saa maksaa muistakin hienoista (saksalaisista) 1900-alun nukketalokalustoista helposti. Sellaiseen summaan saa varautua. Vaikka joskus pääsee halvemmalla.
Ostoksen jälkeen aloin toden teholla mielenkiintoiset mukaansatempaavat salapoliisin tiedon hankinta hommat netissä kuin hölmöläiset. Olisi ollut viisaampaa tehdä se ennen kauppoja, vaikka en silti erehdystä tehnyt. Löysin hopean testauskeinoja, joita olen jo kokeillut. Huonekaluni näyttävät olevan antiikkia, kuten toivoin eikä uutta tuotantoa. Niitä tehdään paljon uusvanhana, aitona hopeana ja epäaitona.
Niissä on hopean merkki 13 ja epäselvä kuva. 13 tarkoittaa 13lot=.812silver ja se viittaa Itävalta-Unkariin/Saksa-Preussiin 1800-luvulle.
Kuvassa nukketalon nuket olen hankkinut aikaisemmin kuten kukkavaasinkin. Minulla on pieni miniatyyrivarasto, jota kartutan tilaisuuden tullen. Sieltä saan ottaa, kun sopiva paikka löytyy.
Nuo hopeat tulivat juuri synttärilleni.
Luonnossa hopea näyttää uskomattoman hienolta, kuvassa vähemmän. Ei ihme, että hopeaa arvostetaan kullasta puhumattakaan. Ihmettä ne ovat.
Vähän historiaa: Antiikkiexpertti Emmanuel Layan kertoo Keräilijän oppaassaan, että 1600-luvun hopea on hyvin harvinaista. Siihen aikaan sulatettiin kaikki vanhempi hopea rahanpuutteessa. Ludwig XIV näytti esimerkkiä, kun hän sulatuttu Versaillesin linnasta hopeakiinteistöt rahoittaakseen sotaretkensä 1600-luvun lopulla. Siinä aateliston pahan päivän vara.
https://fr.wikipedia.org/wiki/Argenterie
https://en.wikipedia.org/wiki/Household_silver
13lot=.812silver
