keskiviikko 31. heinäkuuta 2013

Kesäsesonki puolillaan

Eilen oli 6 henkeä museossa. Nyt ollaan 81 euroa viime vuoden heinäkuuta rikkaampia. Belgialaisia ja Silkkimuseo-kyläläisiä. Siellä oltiin mainostamassa joku aika sitten.

Lasten suosikkina oli nyt musta iso 50-luvun hotellipoika nukke ja linna. Aikuiset pitivät nukketaloista ja yksi madame kolmipäisestä nukesta. Se ihmetyttää kaikkia.

Päivällä tuli yksi tärkeä puhelinsoitto. Midi Libre-lehdestä soitettiin. He tulevat tekemään artikkelin lehteen. Ei ole varmaa, tulevatko tänään vai toisena päivänä. Se on hyvä uutinen!

Illalla oltiin Sommièresin kylän naapurikylässä Villevieillen linnassa. Satojen vuosien takaiseen tunnelmaan pääsi jo jättiläismäisen ulko-oven ovikelloa soitettaessa. Linna on valtava, vaikka sen kylä on pikkuruinen.

http://fr.wikipedia.org/wiki/Villevieille
 
http://www.chateau-de-villevieille.fr/

http://www.ot-sommieres.fr/

http://fr.wikipedia.org/wiki/Ch%C3%A2teau_de_Villevieille


maanantai 29. heinäkuuta 2013

Heinäkuun jännitystä nukkenallemuseossa

Eilen oli 8 henkeä museossa. Tänään 3 belgialaista. Me ollaan 53 euroa rikkaampia kuin viime vuoden heinäkuussa.

Museokyltit tien vieressä, internetti ja Evasion turistiopas toivat nämä turistit tällä kertaa. Tänä vuonna on ollut aika paljon väkeä läheisiltä leirintälalueilta naapurikylistä.

Hollantilaisia ja belgialaisia on ollut paljon ja tietenkin ranskalaisia. Yksi saksalainen. Ensi kuussa on vielä värikkäämpää, eri kansalaisuuksia, kun on enemmän ihmisiä liikkeellä.

Keskiviikkoon asti näkee, miten monta prosenttia on nousua viime vuodesta.

lauantai 27. heinäkuuta 2013

Heinäkuu 2012 ja 2013

Eilen oli 6 museokävijää. Juuri sitä odotettiin, jotta päästiin ainakin viime vuoden tuloksiin.

Yhdistyksen kukkaroon on tullut 467 euroa tässä kuussa museokävijöiden sisäänpääsymaksuja eli 97 kävijää. Ensi keskiviikkona on 31. päivä heinäkuuta, joten plussan puolelle tulee tästä lähtien. Saa nähdä. Helpottavaa, kun ainakin samoissa ollaan nyt.

Selvää on, että jos museo olisi isommissa tiloissa Anduzessa ja jos "pommimainostettaisiin" isolla rahalla kuten kunnan museot, museokävijämäärä olisi moninkertainen. Mutta kun me markkinoidaan vaan vaatimattomasti pikkurahalla, tulokset ovat sen mukaiset.

Toisaalta vieraskirjasta näkyy, että "vieraamme" pitävät näistä "vierailuista", vaikka käynti on maksullinen. Virallisemmissa museoissa on erilaista. Vieraskirjassa on nyt monia eri kieliä, kuvassa yllä hollantia, alhaalla ranskaa. Olen pyytänyt kaikkia kirjoittamaan äidinkielellä.

Monipuolistaa täytyy kokoelmaa jatkossakin. Se on valttia. Eilen monsieur sanoi, että he olivat olleet jossakin nukkemuseossa lasten kanssa. Mutta siellä oli vain nukkeja. Täällä on sitävastoin paljon teemoja jos jonkinlaisia. Nooan arkkeja hän ihmetteli ja muita ei ranskalaisia erikoisuuksia, mistä ihmeestä olin sellaisia löytänyt.

Alimmassa tekstissä puhutaan kaikenlaisista soittimista, kuvannollisesti tai ei. Musiikki on myös mukana museossa erilaisine instrumentteineen. Kaunis "konsertti" siitä tulee, kun näkee monta soitinta ympärillään nallet muusikkoina, vaikka ei mitään kuulisi. Mielikuvituskonsertti se on. Varsinkin musiikin ystäville ja muillekin.

keskiviikko 24. heinäkuuta 2013

Linkit

http://www.hs.fi/ulkomaat/Mobiililaitteiden+ja+tietokoneiden+k%C3%A4ytt%C3%B6+pienent%C3%A4%C3%A4+sanavarastoa/a1374632901627

Nukkelahjoista

Tässä muutama nukkeinfo linkki:

http://www.restauration-de-poupees.fr/Reconnaitre-les-celluloids

http://baigneurs.free.fr/marques/fiche_baigneur.php?prenom=IGNACE

http://odysseedesjouets.e-monsite.com/

http://www.infopoupees.com/pages/expo.php?index=4&sn=1

Ylemmässä kuvassa keskellä ruskeahiuksinen (maalatut hiukset) vauvanukke on yksi viime viikolla saamistani nukeista. Löysin netistä sen merkin Convert Nano. Samaa nukkea valmistettiin ensin selluloidista 40-luvulla ja sitten uudemmasta vähemmän palonarasta aineesta, jostakin muovisekoituksesta,  50-luvulla. Nukella on sulkevat ja sivuille liikkuvat tai katsovat siniset silmät.

Alimmassa kuvassa keltaisen nallen vieressä on pieni selluloidivauva 40-50-luvulta. Convert-merkkinen kuten yllä. Se on myös viime viikon nukketuliaisia.

Katselin noiden nukkejen hintoja netissä. Kyllä ne ainakin 70 euroa yhteensä ovat arvossaan. Ranskan markkinoilla varsinkin, koska ovat ranskalaisia.

Ylimmän kuvan vaunut ovat 50-luvun kaksosrattaat, jotka olen saanut 20 eurolla joskus Anduzen kirpputorilta. Alimmat vihreät maalatut puuvaunut olen tuonut Suomesta alkuvuosina. Ne ovat Loimaan osto-ja myyntiliikkeen löytö, 50 euroa niistä silloin pulitin. Suomessa vaunut ovat kalliimpia kuin täällä Ranskassa. Niitä näkee siellä vähemmän. Toisaalta täälläkin harvemmin kuin ennen.

Yläkuva on täynnä vanhoja nalleja, paitsi kaksi alempaa lampaankarvanalleani, ja alakuvassa on kaikki minun tekemiäni nalleja. Niitä olen pistänyt paljon pois näkyvistä. On tarvinnut tehdä tilaa kaikelle vanhalle.

Kaikki 50-70-luvun viime viikon muoviset lahjanuket (Bella, Gégé, Horsman ja tuntemattomat merkit), jotka meinaan myydä, on jo pesty. On niistä ollut hommaa koko viikoksi. Lisäksi oli mukana joitakin nukenvaatteita. Toiset villaiset olivat pesun jälkeen niin reikäisiä, koinsyömiä, ettei niistä paljoa ole jäljellä. En jaksa paikata 100 paikkaa villahousuissa. Villatakin paikkasin, koska reiät olivat pienempiä ja niitä oli vähemmän. Vanha vaate on kuitenkin aidompi kuin joku uusi. Ennen vaatteet pidettiin loppuun ja se saa näkyä museossa. Minun pitäisi opetella se paikanteko-ommel paremmin. Välillä näen nalleja, jotka ovat huolellisesti tehtyjä paikkoja täynnä ja siksi liikuttavia.

Silmiä piti korjata myös yhdellä nukella, koska toinen silmä oli painunut sisälle päähän. Katsoin kaulan kiinnitystä, ei sieltä käsin nähnyt pään sisälle. Sitten tutkin päälakea "istutettujen" hiusten alta. Kumma kyllä, mutta muovisen päälaen sai auki kuin purkin kannen. En ole moista systeemiä ennen nähnyt näillä uudemmilla nukeilla, vanhoilla posliininukeilla kyllä on usein irroitettava pääkupu. Niin pääsin pään sisälle katsomaan. Silmät sulkevasta mekanismista oli liima irronnut toiselta puolelta, joten se liimattiin uudestaan kiinni. Ja niin saatiin se korjattua. Nukesta saa vähän paremman hinnan nyt.

Kaikki saamani nuket useimpia folklorisia nukkeja lukuunottamatta olivat niin likaisia, että roskiin ne olisivat menneet helposti, kuten madame sanoi, joka ne minulle toi. Siksi noista vinttitavaroista luovutaan helpommin, kun ei viitsitä tai keritä niitä putsailemaan. Vaikka paksun lian alta kyllä näkyy arvokkaammat ja vähemmän arvokkaat. Ja siivous on vaivan arvoinen.

Yksi nukke muuttui täysin kasvojen pesun jälkeen. Alimmainen kuva. Vähän folklorisen tyylinen 50-luvun kovamuovi-nukke on nyt ihastuttava. Alushame puseroineen oli täysin muuttanut väriään luonnonvalkoisesta ruman kellertäväksi. Eikä pesu auttanut. Sitten kokeilin yhtä temppua, vaikka se voisi pilata koko vaatteen. Sekoitin pesuveteen Javel-ia, pyykin valkaisuainetta, jota käytetään Ranskassa keittiössä desifioimassa ja tiskauksessa rasvaa poistamassa. Ihme kyllä, se valkaisi uudestaan vanhan kellastuneen nukenvaatteen, eikä sitä vahingoittanut. Nukella ei ole enää käsiä, mutta se on silti viehättävä. Toisaalta kädet voisi tehdä sille kankaasta, koska en halua teettää niitä kalliisti ammattirestauroinnissa. Jolloin ne voivat maksaa enemmän kuin itse nuken arvo. Lisäksi voin tehdä sille puseron käsien peitoksi. Tai sitten tämä palmikkopää saa jäädä ilman käsiä, ja niin se on ajan kuva. Museoon ei tulla täydellisinä, vaan elämää nähneenä. Sille täytyy hakea paikka museosta.

Turistit Suomessa

http://www.hs.fi/kotimaa/Joka+nelj%C3%A4s+turisti+on+ven%C3%A4l%C3%A4inen/a1374549478702

torstai 18. heinäkuuta 2013

Nukkekuorma

Eilen oli museossa taas 13 kävijää (lasketaan vain maksavat). Turisteja ja joitakin paikallisia naapurikylistä.

Puhelin soi myös useasti. Aika paljon yritetään kaupata vanhoja leluja. Kun tiedän, mistä on kyse, sanon useimmiten, että me haetaan museoon vanhempaa tavaraa. Tilan puutteen takia täytyy jo valikoida ja makuasiat vaikuttavat myös. Eri asia on, jos saa ilmaiseksi. Kuten eilen.

Kun museossa oli jo paljon väkeä iltapäivällä, tuli vielä yksi pariskunta kahden suuren pahvilaatikon kanssa. He olivat soittaneet ja tiesin, että tulossa olivat. Laatikot piti tyhjentää, koska he tarvitsivat niitä muutossa pois Anduzesta. Madame oli käynyt täällä noin pari vuotta sitten ja ajatteli antaa tänne nukkensa ja folklorisen nukkekokoelman. Hän sanoi, että jos en huoli, voi heittää roskiin. Myöhemmin järjestelin likaiset ja puhtaammat nuket erikseen. Yksi muovikassillinen meni heti roskiin, niin huonokuntoisia ne olivat. Kaksi muovikassillista oli ihan ok folklorisia nukkeja eri maista, erilaisia kuin minulla on ennestään, joten ne rikastuttavat kokoelmaa. Niille ainakin osalle voin hakea paikkaa museosta. Sitten yksi pienempi pahvilaatikko on 50-70-luvun nukkeja. Muutamia otan museoon, joita minulla ei vielä ole. Kuten 50-luvun Convert-merkkiset ranskalaiset nuket. Otan selvää merkeistä vielä internetissä. Toiset useimmat ovat Bella merkkisiä ranskalaisia, joita täällä on jo. Ne voin myydä. Puhdistamista niistä on, kun ovat olleet monet vuodet unohdettuina ullakolla tai ties missä pölyyntymässä. Onneksi folkloriset nuket ovat aika siistejä, niitä olisi vaikea puhdistaa vaatteineen.

Museossa oli kiva tunnelma, kun oli "tupa" täynnä. Pienellä museotilalla on myös hyviä puolia. On kotoisa ilmapiiri, kun on vähän ahdasta. Ihmiset puhuvat helpommin, kun ovat lähellä toisiaan.

Ei saa kiittää päivää ilman iltaa, sanotaan. Nyt on ilta. Tänään oli myös 13 museokävijää, mukava yllätys.  Aamupäivällä marseillelaisia, iltapäivällä naapurikylästä Vézénobresta entisiä nîmesiläisiä, illalla Toulouse'sta, Bordeaux'sta ja meidän kylästä. Kaikki nämä olivat isovanhempia enemmän tai vähemmän monine lapsenlapsineen.

Noteerasin yhden asian. On se kumma, kun kaikki lapset ovat viime aikoina olleet hyvin kilttejä museossa kuin ennen joulua ollaan. Kuulin, että yhden tänäpäisen viisivuotiaan tytön joulupukin toivelistaan kuuluu nukketalo. Yllättävää on, että pikkupojat ovat yhtä kiinnostuneita täällä kaikesta kuin pikkutytöt. Vaikka poikien teknisiä leluja ei ole paljoa. - Tällaisten hauskojen lapsivierailujen jälkeen saan nauraa vielä jälkeenkin päin.

Mahtaako huomenna myös tulla 13 museokävijää?

maanantai 15. heinäkuuta 2013

Tervetuloa museoon!


Virtuaalivierailulla museossa, Tässä Paulan ja Timon vierailuvideo:
https://www.dropbox.com/s/gefhhksd2zfrxtm/Ullan%20museossa%20valmis1.wmv

Eilen oli 13 henkeä museossa. Muuten on ollut 2-5 kävijää päivittäin nyt alkukuusta. Elokuun loppuun mentäessä lisääntyvät kävijät yleensä, nyt alkukuu on vielä aika hiljaista.