keskiviikko 19. lokakuuta 2011

Kunnanjohtajan puheilla - Hymyä huuleen

Olin äsken kunnantalolla pitkästä aikaa. Olen huomannut, että siellä ei kannata paljoa museoasioita puhua sihteereille, suoraan vaan kunnajohtajalle, muuten ei ole varmaa, meneekö viesti perille vai ei. Näin heti vastaanotossa kunnanjohtajan, joten siinä hyvä tilaisuuteni.

Bernardit on yksi ystäväperhe täällä Lézanissa. Herra Bernard, joka on kunnanjohtajan appi, sanoi minulle kerran, että kunnantalo voisi jakaa museoesitteitämme ilmaiseksi joka kotiin kylällä, eli noin 1200:lle asukkaalle. Silloin en siitä vielä innostunut ja jätin asian sikseen. Mutta nyt kun meillä on tuo pikkumainos kampanja meneillään, se sopii hyvin suunnitelmiimme. Paikallinen mainostus.

Kunnanjohtaja Torreilles on hyvin vakava naamainen mies, vaikka on vajaa nelikymppinen. Siinä iässä luulisi olevan vähän nauravaisempi. Ja lisäksi kun hän palvelee kuntalaisia.

Toisaalta se on persoonallisuus kysymys. Toiset ovat hymyileväisiä ja toiset taas vähemmän. - Minulle se on tärkeä asia. Vaikka olisikin pinnallista. Kunnassamme on kaksi lääkäriä, minä menen aina sen hymyilevän tai nauravaisen tykö. Toinen on niin pokerinaamainen, että sen tykönä käynti on raskasta. Vaivatkin tuntuvat vielä pahemmilta. Pikkuasioita voisi sanoa. Mutta pientä hymyä me tarvitaan, kun asioidaan milloin missäkin.

Kerroin asiani ja näytin A4 museomainosmallia, josta niitä saa 4kpl. Ensiksi minulle ehdotettiin, että sellainen voitaisiin liittää noin 4 kertaa vuodessa ilmestyvään kunnan tiedotuslehteen. Mutta minä taas olin eri mieltä. Siinä on niin paljon kaikkea, ettei museomainosta siinä huomaa. Tehokkaampaa on niitä jakaa jokaiseen kotiin. Sitten kunnanjohtaja taas tokaisi, että jakaa he voivat ne ilmaiseksi, mutta ei he niitä mainoksia teetä, ne pitäisi tuoda mukanaan. Minä puolustin yhdistystämme. Meidän varat ovat pienet, kunta voisi sen verran kustantaa, että myös ne mainokset painaisi. Hän lupasi harkita asiaa...Ja sitten kun seuraavan kerran heillä jaetaan kunnan tiedotteita, ottavat nukkenallemuseon esitteet mukaan jaettavaksi joka talouteen.

Hymy irtosi lopulta! Sain tämän kunnantalon johdon nauramaan. Ja muutenkin me päästiin yhteisymmärrykseen, ainakin pintapuolisesti.

Vaikka saa nähdä, mitä tuleman pitää. Ei se kunnalla asiointi ole useinkaan tuottanut toivottua tulosta. He varmaan siellä pelkäävät, että me haetaan samaa raha-avustusta kuin muutkin kunnan yhdistykset saavat. Ei haeta. Saavat olla sen suhteen rauhassa. Ennemmin haetaan joskus sellaista EU:lta.

Dixoun olisi pitänyt tulla mukaani. Nyt se oli poikkeuksellisesti kotolaisena, koska satoi. En viitsinyt ottaa sitä mukaan kastamaan hienoa aitoa turkkiaan. Olen huomannut, että haukut saavat ihmiset hyvälle tuulelle. Niin minun joka ikinen päivä alkaa hyvin, kun tulen sanomaan huomenta tälle iloiselle veitikalle.