Nyt on turistikauden pääsesonki. Puhelin soi harva se päivä ja välillä monta kertaa päivässä. Joka kerta vastaan, että museo on kiinni korona pandemian takia. Ulko-ovessa lukee kiinni ja nettisivuillamme. Silti kysytään.
Viime vuosina museon kävijämäärä laski, koska alueellamme on syntynyt kuin sieniä sateella erilaisia seikkailu-tai huvipuistoja, jotka ovat vieneet monet museokävijämme.
Mutta meillä on uusia suunnitelmia...
Korona pitää #museo n kiinni. Onneksi on virtuaalinen maailma, niin voi pandemiankin aikana näyttää aarteita.
Nuket ja nallet ovat vallanneet taloni, verhon takana on huushollini. Kun löydetään museolle uusi paikka, ei tarvitse asua talon nurkassa piilossa teatterin esiripun takana.
Yläkerrassa on pahvilaatikkovuori odottamassa pakkaamista. Kaksi kerrosta täynnä tavaraa katosta lattiaan, on siinä pakkaamista. Varastossa on vielä täysinäisiä pahvilaatikoita. Talo tyhjäksi ja sitten uusi alku. Ei haittaa, vaikka museon joutuu nyt sulkemaan pandemian takia. Aikansa kutakin.
Tämä museon näin suljettuna pitäminen olisi ollut minulle vuosia sitten kova pala, liian suuri isku. Se oli alkuvuosien pelkoni 2000-luvun alussa, koska oli paljon vaikeuksia. Sitten tulivat kuitenkin hyvät vuodet ja menestystäkin, kuin rauhan satamaan olisi päässyt. Unelma toteutui.
Ihmeesti ihmisen mieli muuttuu ja mukautuu uusiin tilanteisiin.
"Kaikella on määrähetkensä, aikansa joka asialla taivaan alla."(Saarnaajan kirja 3:1)
Toisaalta viime vuodet olen jo valittanut, että olen kyllästynyt, ettei huvita...väsynyt museorutiineihin syystä tai toisesta. Muutoksen aika. Syynä on ollut paljolti se, että ei ole tarpeeksi vitriinejä ja suuren osan kokoelmaa jatkuva suojaaminen pölyltä kankailla on työlästä, jatkuva riesa.
Ranskassa muut museot ovat auki nyt kesälomilla, Anduzessa näkee kesälomalaisia tungokseen asti kuten turistipaikoissa yleensä huolettoman näköisinä kuin pandemia olisi ohi. Vaikka eilen jo uutisoitiin, että viimeisen 24t:n aikana on ollut 18 000 koronatartuntaa! Ensimmäinne kerta koko pandemian aikana. Delta leviää kulovalkeana näissä kansainvaelluksissa, kun nyt on taas koko Ranska ollut maantiellä.
Julkiset museot joutuvat avaamaan, koska julkinen rahoitus. Meidän museoyhdistyksessä pärjätään omilla, pieni budjetti on aina ollut, ei olla kunnastakaan riippuvaisia.
Korona on niin paha uhka, että sitä kannattaa välttää kuin ruttoa. Jos saa koronan, longcovidin helposti, ei silloin jaksa enää mitään nukkeja ja nalleja paketoida, ottaa selvää niiden kuljetuksesta Suomeen, järjestää uutta museota ...pelkkää sairastamista voi elämä sen jälkeen olla. Niin tämä vitsaus voi tuhota kaiken. Tai sitten korona vie kokonaan pois, ikuiseen kotiin ja sinne lähdetään ilman painavia matkatavaroita. Mutta eihän sitä vielä haluaisi lähteä! Tätä elämän lahjaa, jonka on saanut, arvostaa.
Pieni rukous merimiehen sanoin : Sinun meresi on niin suuri ja minun purteni niin pieni, purjeeseni tuulta anna, mua kanna, muuten hukkuu haahteni.
