Lehdistön visiitti

Tänään aamulla ALES AGGLO-lehdestä toimittaja oli valokuvaajansa kanssa tekemässä artikkelin museosta.

Saa nähdä millainen artikkeli siitä tulee. He olivat yllättyneitä, sanoivat, että museossa on paljon muutakin kuin vain nukkeja ja nalleja. Täytyy monipuolistaa kokoelmaa, totesin siihen.

Ihan hyvin se muuten meni. Aina sitä vähän stressaa kuten koulussa ennen tenttiä.

Nuoria he olivat. Joten artikkeli on tehty uuden sukupolven, "poikien" näkökulmasta.

Puhuttiin tuosta lehtitreffistä eilen ystävän kanssa. Neuvot ovat aina tervetulleita. Toiset huomaavat asioita, joita itse emme huomaa.

Olin ajatellut jo valmiiksi, että mitään negatiivista en kerro. En sitäkään, että tänä kesänä oli huonompi sesonki kuin viime vuonna. Ja jos tulee esille ei toivottuja kysymyksiä, minulla täytyy olla valmiina patenttivastaus. Jotenkin kierrän asian, ettei tarvitse valehdella.

Ensimmäinen kysymys oli, mistä näitä löytää. Siihen oli helppo vastata rutiinilla, että se on salaisuus. Kaikkea ei kannata kertoa, minkä opin jo alkuvuosina. Sitten kun tuli lisää noita epämieluisia kysymyksiä, jatkoin "salaisuus"-sanalla. Siitä tuli lopulta koomista. He meinasivat, että tällä museolla on paljon salaisuuksia.

Tämä lehtiväki oli paikallisia, joten haastattelu oli sen mukainen. Hiukan ylimääräistä uteliaisuutta, mitä ei turisteilla ole, onneksi. Toisaalta ei se mitään epäkohteliasta ollut silti yhtään. Mutta siihen on hyvä varautua valmiine vastauksineen.

Artikkeli ilmestyy ensi kuun numerossa. Käännän sen sitten tähän blogiini.

Legot Barbien edellä

http://www.hs.fi/talous/Legot+myyv%C3%A4t+Barbie-nukkeja+paremmin/a1409803893708

Viktoriaaniseen tapaan

https://www.flickr.com/photos/62079252@N04/sets/72157636693272466/

Tässä alla kuvat viktoriaanisesta Silber&Fleming nukketalostani. Nyt löysin kaipaamani kupariastiat takan koristeeksi.

Siihen ei kelvannut mitkä vaan astiat. Myynnissä on paljon samannäköisiä uudempia kuparivuokia. Minun piti oppia tekemään ero uusvanhalla ja vanhalla tuotteella. Nuo hakemani vanhat ovat tummempaa kuparia, painavampia ja vähän paksumpia. Niissä näkyy juonteissa kulumia, joissa vihertävän hopeaa patinaa. Ja lenkkikohta ylhäällä on erilainen kuin uusissa. Lisäksi sisäpuoli on tinattu kuten oikeissa.

Ostin kuuden vuoan sarjan, 34 euroa. Niistä pyydetään yhdestäkin helpolla 15 euron paikkeella, joten sain nuo halvalla siihen nähden.

Keittiöön mahtuu vielä pieni emäntä nukke.

Keväällä haasteenani oli tämän nukketalon täyttäminen. Nyt se on jo aika täysi.

Viinisadon tuoksussa

Tässä kylämme Cave Coopérativen edustalla viininviljelijöiden traktorikuormat odottavat vuoroaan. Kaikki peräkärryt ovat täynnä viinirypäleitä. Ja ilmassa tuoksuu viini.

Ei viitsitä olla majakan vartioita

Huomenna aamulla Alèsin taajama lehdestä toimittaja tulee tekemään artikkelin nukkenallemuseosta.

Ei se itsestään tapahdu. Minä olen sen takana. Kesällä kirjoitin sinne lehden toimitukseen ja käskin tulla tekemään artikkelin. Nyt vasta tuli heiltä vastaus. Ja sovittiin aika.

Ei parane ujostella. Olen oppinut ottamaan kontaktia aina joskus myös lehtiin, jotta saisi museo julkista huomiota lehdistössä. Muuten me saadaan olla Dixoun kanssa majakan vartioita.

http://www.alescevennes.fr/portal/portal/ac/ales-agglo/presentation-agglo/ales-agglo-en-bref

http://www.alescevennes.fr/portal/portal/ac/actu/journal-ales-agglo

50 kuntaa kuuluu nykyään Alèsin kaupungin taajamaan. Meidän kylä on siinä mukana kuten kaikki Alèsia ympäröivät muutkin kylät.

http://en.wikipedia.org/wiki/Al%C3%A8s

Alèsin kaupungissa pelkästään on	40,520 asukasta kyliä lukuunottamatta.

Dixoun lomalla

Kesäsesonki loppui eilen. Ei tarvitse päivystää museossa enää joka päivä vain viikonloput ja vuosilomat.

Dixou pääsi nyt vähän vapaalle museon vahtihommista, joten mentiin Gardon joen rannalle. Uiminen on haukun lempiharrastus.

Se oli taas entisensä, yhtä pirteä ja terhakka vedessä kuin ennenkin. Ja haukkuu heti, jos sen kanssa ei leikitä. Se on varmaan pienenä oppinut leikkimään kivillä vedessä. Joskus se on ollut väsähtänyt eikä ole innostunut uimisesta, harvoin kylläkin. Mutta silloin aina on huolestunut mikä sitä vaivaa, ties vaikka kipeä tai vanhus jo. Toisaalta minulle se on ikuinen penikka, vaikka täyttää kuun lopulla 14 vuotta.

Museon sesongista tai kuluneesta elokuusta puheenollen se oli vähän pettymys. Lama näkyy nyt täällä museossakin. Meillä oli 36% vähemmän museokävijöitä kuin viime vuonna elokuussa. Toisaalta heinäkuu taas oli parempi noin 10%. Joten yhteensä ajatellen 26% häviö viime vuoteen 2013 nähden.

C'est la vie, sanoo ranskalainen. Eli sellaista elämä on. Ei se aina ole pelkästään voittokulkua, vaan häviöitä on välillä. Ylä-ja alamäkeä. Mutta eteenpäin mennään joka tapauksessa. Ensi vuonna museolla on 15. toimintavuosi. Se on jo saavutus sinänsä.

Täytyy ottaa esille taas kerran nukkenallemuseo yhdistyksen filosofia: "On parempi olla 100 ystävää maailmassa kuin 100 ruplaa taskussa", sanoo venäläinen sananlasku.

Virtuaali vierailuja

http://www.avl.fi/2014/08/varsinais-suomen-museopaiva-houkuttelee-nayttelyihin/

http://www.aura.fi/nahtavyydet.html#poikettava

http://www.kuntsari.fi/2014/08/heinantekoa-ja-sokerijuurikkaita/#.VANn1hb_rKc

Mitä kuuluu joutsenille?

Eileen käytiin Anduzessa ruokaostoksilla ja samalla poikettiin puistoon katsomaan toukokuun lopulla syntyneitä joutsenen poikasia. Ne ovat jo isoja kuten kuvassa näkyy. Niitä on kolme, vaikka tässä on niistä vain kaksi.

Eläimiä on hauska seurata. Siellä puistolammessa on nyt kaikkiaan 6 joutsenta, yksi perhe ja yksinäinen joutsen, myös hanhi-ja puluperheitä.

Sommièresin kylässä on vieressä kulkevassa joessa myös paljon elämää. Pittoreski valkoinen- ja musta joutsenpari. Ehkä mennään ensi viikonlopulla Sommièresin kirpparille, koska ei tarvitse kiirehtiä takaisin klo: 11:ksi, kuten nyt kesäkuukausina. Syyskuun viikonloppuina museo aukeaa vasta klo 15.

Kuva AMS.

Piika puuttuu kyökistä

Tässä kuva viktoriaanisesta keittiöstäni. Se on hyvin varustettu, vaikka varusteet ovat vanhan ajan tyyliin.

Nyt siellä on jo kippoa jos jonkinlaista, on puista, kuparista, messingistä, savesta...kaikki luonnon aineista tehtyä, ei keinotekoisia kuten nykyään. Ja kädenjälki näkyy. Käsinkudottua pellavaakaan ei ole unohdettu.

Keittiötakkaa voi vielä koristella sen ylaosassa. Tämä koristelu on lempihommaani. Siksi viktoriaaninen talo sopii minulle hyvin tehtäväksi.

Viimeinen hankintani on nuo miniatyyri saviastiat. Osan niistä laitoin toiseen 1800-luvun lopun nukketaloon. 35 euroa maksoi. Kalliita ne ovat. Mutta ne ovat aitoja.

Mittasuhteet heittelevät hiukan pikkuruisesta jättiläismäiseen, mutta ei se haittaa. Se tekee vaan kokonaisuuden koomiseksi.

Piika puuttuu huushollaamasta kyökistä. Sitten se on elävämpi. Posliininukke ei saa olla 10cm suurempi.

https://www.flickr.com/photos/62079252@N04/sets/721576366...
39 Kuvaa 642 Näyttöä

Koulu 100 vuotta sitten Suomessa

http://www.kokkola.fi/ett/ETT/ett_mediassa/juttupalsta_kokkolalehdessa/fi_FI/kouluopetus/

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansakoulu

Wikipedian mukaan:
"Vuonna 1886, kahdenkymmenen vuoden kuluttua kansakouluasetuksen antamisesta, Suomessa oli vielä sata maalaiskuntaa, joissa ei ollut kansakoulua. Vuonna 1901 niitä oli enää seitsemän. Lukuvuonna 1900−1901 kansakoulua kävi 34 prosenttia kouluikäisistä maalaislapsista. Kymmenen vuotta myöhemmin osuus oli 51 prosenttia ja oppivelvollisuuden tullessa voimaan 68 prosenttia.
Oppivelvollisuuslaki säädettiin vasta Suomen itsenäistymisen jälkeen vuonna 1921.

...käytännöllinen leima. Tässä suhteessa tärkeä oli käsityön opetus; usein käsityö oli ainoa oppiaine, joka sitoi oppilaan mielenkiintoa kouluun. 1920-luvulta lähtien kouluihin perustettiin myös puutarhoja, joiden ansiosta puutarhaharrastus levisi maaseudulle. Opetukseen liitettiin lisäksi taloudellisuus- ja säästäväisyyskasvatus.
Kansakoulujen yhteiskunnallinen merkitys korostui varsinkin maaseudulla Suomen itsenäistymistä edeltäneinä vuosikymmeninä muutenkin kuin opettajien tekemän opetustyön ansiosta. Monessa maaseutuyhteisössä kansakoulunopettaja oli ainoa tai lähes ainoa kirjoitustaitoinen henkilö. 
Kansakoulun ja opettajien merkitys suomalaisen yhteiskunnan, varsinkin maaseudun olojen kehittäjinä ja uudistajina oli siis todella suuri."

http://oppiminen.yle.fi/historia-suomi/koulun-historiaa

http://oppiminen.yle.fi/suomen-historia/koulun-historiaa/ensimmainen-koulu-aapinen

http://oppiminen.yle.fi/historia-suomi/koulun-historiaa/itsenaisen-suomen-oppivelvollisuuskoulu

http://www.museo-opas.fi/fi/museo/koulumuseo-lagstad