Ikkunanäkymäni

Tässä Lidl kaupasta 2 eurolla/kpl heinäkuun alussa ostamani begoniat.

Koko heinä-elokuu oli 30°C tai yli ja kukkani kuivuivat ikkunalla. Mutta nyt, kun yöt ovat viilenneet, ne oikein rehottavat. Niitä ihastelen ja ihmettelen joka päivä.

Keskellä rahapuu, jonka olen kasvattanut kahdesta pikkuoksasta muutamassa vuodessa, vaikka minulla ei ole viherpeukaloa. Se on ulkona kesät talvet.

Tämä talo on keskiaikaisen kylän vanhin kortteli, jossa pieniä kapeita katuja kuten minulla. Auto ei mahdu siinä kulkemaan.

Kuulin kylän vanhoilta ihmisiltä, että talot oli rakennettu rykelmiksi lähelle toisiaan pienine labyrinttikatuineen, jonne eksyi helposti. Niin pysyttiin paremmin suojassa barbaarien hyökkäyksiltä. Vallimuurit ovat kadonneet tai hajotettu useimpien kylien ympäriltä. Ne olivat oikeita linnoituksia.

Carcassone on edelleen valliensa suojassa.
http://www.monuments-nationaux.fr/en/news/headlines/bdd/actu/2390/decouvrez-toute-la-programmation-culturelle-du-monument-//

Kadonneet korvat

Tässä kuuluisa Steiff-merkkinen nalle.

http://gaukartifact.com/2013/03/18/a-guide-to-steiff-bears/

http://mysteifflife.blogspot.fr/2013/09/to-restore-or-not-to-restore-thats.html

http://www.rubylane.com/item/850540-700/Well-Loved-Early-Steiff-Bear-Underscored
Rubylane sivuilla yllä on samannäköinen, josta sain mallia tämän kokoiseen nallen korviin. Hinta siinä on melkein nelinkertainen jos se muutetaan euroiksi, mitä minä maksoin. Myyjä ei tiennyt merkistä ja siksi sain aika halvalla kuten noin 10 vuotta sitten,kun ostin toisen Steiffini. Tämä on nyt kokoelmani kolmas Steiff, isoin eli 41cm. Kaksi on 1900-luvun alkua ja yksi tästä hiukan pienempi on noin 30-lukua.

Tilaisuuden tullen kalliitakin merkkejä saa edullisesti, jos ei ole kiire.

Hintaan vaikuttaa tietenkin muukin, kuten kunto, eikä pelkästään merkki. Mutta minä arvostan näitä reisussa rähjääntyneitä, koska niissä näkyy leikin jälki, ne tulevat silloin suoraan lapsuudesta. Ne liikuttavat enemmän kuin täydelliset uudentapaiset leikkikalut.

Tälle nallelle ei tarvitse tehdä muuta kuin "uudet" korvat. Ei edes puhdistus ole välttämätön. Toiset ovat häiritsevän  likaisia, silloin puhdistan ne.

Eilen pohdin, miten keksisin sille puuttuvat korvat, kunnes välähti. Katselin vain hiukan ympärilleni museossa ja ongelma ratkaistu. Sitten toimiin.

Kangasvarastoon hakemaan tilkku puuttuvaa kangasta....Näpertelin hiukan aikaa. Ja simsalabim! Kuin taikaiskusta nalle sai uudet hienot yhtä likaiset korvat kuin vanhatkin olivat. Nyt se on fiini ja tyytyväisen näköinen, kun kuulee taas.

Jalassa on pieni vamma, joka on paikattu vaalealla karvalla. Antaa olla. Nalle on tehnyt tehtävänsä lasten kanssa pitkällä matkallaan ja se näkyy. Nyt museossa se jatkaa seuranpitoa museokävijöille.

Nätti hame voisi tehdä nallen vielä persoonanallisemmaksi ja hauskemmaksi, kun on esillä vitriinissä.

Kesäsesongin lopputunnelmia

Tässä kuva karavaanista, jonne löysin pienen ranskalaisen selluloidi nuken folkloristen nukkejeni joukosta.

Nyt se on elävämpi asukkaineen. Ja paikkakin löytyi museosta, kun vähän muutin järjestystä.

Viikonloppuun asti jatkuu vielä sesonki. Ensi tiistaina alkavat koulut täällä. Joten vähän voi tulla vielä museokävijöitä.

Nyt me ollaan jo yli 20% edellä viime vuoden elokuusta, ei tarvitse stressata enää. Toivottiin ainakin samoja tuloksia kuin viime vuonna. Joten voi huokaista helpotuksesta. Syksyllä on aina isoja laskuja, ne ainakin täytyy tienata yhdistyksessä. Ja tietenkin on hyvä mieli, kun on ollut menestystä. Ei me olla turhaan vaivaa nähty.

Tapeteista

http://www.yle.fi/vintti/yle.fi/kodinkaantopiiri/unelmia/historia10.htm

http://tapetti.nba.fi/tietoa.php

https://fr.wikipedia.org/wiki/Papier_peint

https://fi.wikipedia.org/wiki/Tapetti

https://en.wikipedia.org/wiki/Wallpaper

Ylämäki, alamäki, c'est la vie

Kesäsesonki on loppuvaiheessa. Vielä elokuuta hiukan jäljellä. Ranskalaisten koulut alkavat syyskuussa. Joten museoon voi odottaa vielä kävijöitä.

Eilen tuli täyteen sama kävijämäärä kuin viime vuoden elokuun lopussa, vertaan aina kuukausia keskenään. Joten plussan puolella ollaan tästä lähin. Kesästressi alkaa olla ohi, koska ainakin samoissa ollaan jo.

Nyt mennään niinkuin "alamäkeä alas", alkukesä oli "ylämäkeä ylös". Mutta ponnistella saa. Markkinoida täytyy koko vuosi, joka paikassa, aina tilaisuuden tullen. Yhtä ainoaa tapaa ei ole, vaan 100 erilaista.

Kun sydämen asialla ollaan, se antaa siivet kaikille "löytöretkille" lähelle ja kauas, eilen, tänään ja huomenna.

Karavaani kulkee, koirat haukkuvat

https://www.flickr.com/photos/myoldbearfreefr/albums/72157657446702082
Katso flickr.com sivuilta tämän remonttini kaikki vaiheet:

Tällaisena tämä karavaani oli alussa. Niinkuin hylätty talo, jonka ikkunat on laudattu kiinni. Mutta pohja on hyvä.

Siivosin karavaanin vedellä ja puhdistusaineella ja värit kirkastuivat.

1930-luvulta varmaankin tämä Saksassa tehty karavaani nukketalo. Vaaleansininen näyttää alkuperäiseltä maalilta, vaikka lähikuvissa vihertävä maali tulee esiin paikoittain. Sininen sopii yhtä hyvin.

Ensi töikseni otin selvästi uusilla nastoilla kiinnitetyt verhontapaiset pois. Tilalle suunnittelin pepitaruudulliset punaiset verhot. Onneksi kangasta oli palanen omasta takaa ja myös punaista nauhaa. Ne kiinnitin parilla ruuvinaulalla seinään ja tein pahvinliuskan verhotangoksi.

Lattiassa oli pienen pieniä reikiä, ei näyttäneet puutoukan rei'iltä silti, joten ei tarvitse käyttää toukkamyrkkyä. Sekoitin mustaa ja punaista vesimaalia hiukkasen, niin sain maalisiveltimellä siistittyä ne reiät.

Takaosassa eli oikealla puolella julkisivua kuten alakuvassa näkyy, oli toinen ikkuna vailla ikkunaluukkuja. Leikkasin mallin niistä paperille ja tein sen avulla pahvista kopiot. Ne sitten maalasin vihreäksi vesimaalilla ja niihin valkoiset koristeet. Vihreä ei ole ihan samaa kuin toisessa ikkunassa, joten maalasin sen samalla uudestaan, jottei olisi eriparia vierekkäiset ikkunat. Toisaalta ovi sattuu oleman samanvärinen. Nyt karavaanin toisen puolen ikkunaluukut ovat vähän vaaleammat kuin toisen. Mutta ei se minusta haittaa.

Huonekalut minulla oli ennestään ja ne sopivat, vaikka ovat samanväriset aika paljon kuin seinät.

Hevonen on vähän vahingoittunut jaloistaan, mutta ei pahemmin. Ajan patina siinä näkyy. Ja siksi on ihan hyvä sellaisenaan. Minusta se on liikuttava, paljon leikittynä.

Restauroin tämän lelun, koska se oli ankean näköinen ja eloton. Nyt se sai uutta eloa ja väriä.

Tämä mustalaiskaravaani kertoo meille jotakin...

Minun kotini on minun linnani, sanotaan.

Karavaanit yhdistetään myös villiin länteen. Ne toivat uusia tulokkaita kaupunkiin, kuten muistetaan lännenfilmeistä. Uudet tuulet tulivat niiden mukana. Oliko se hyvää vai huonoa? Mene ja tiedä. Niin myös meidän päivinämme, uutta syntyy koko ajan, monesti "uusien" ihmisten toimesta uusin silmin kaikkea katsottuna. Piintyneet vanhat rutiinit sokeuttavat meitä eikä nähdä enää metsää puilta. Joten "karavaani-ihmisiä" tarvitaan meitä tuulettamaan.

Joskus me ollaan itse noissa "karavaaneissa" suurine projekteinemme. Antaa koirien haukkua.

http://my-vintage-dollhouses.blogspot.fr/2013_12_01_archive.html

Yllä nettisivuilla on kuva Dora Kuhn nukketalosta. Niissa on usein punaisia pepita ruudullisia tekstiilejä verhoissa ja sängynpeitteenä.

http://my-vintage-dollhouses.blogspot.fr/2009/10/dollhouses-from-1937-fao-schwarz.html

Kokilla on edellisen nettisivun kuvassa pikkuruudullinen hame esiliinan alla.

http://diepuppenstubensammlerin.blogspot.fr/2011_06_01_archive.html

http://www.dollshousespastandpresent.com/issue21june2014p10.htm

https://www.kankaita.com/1950.html
Pepitaruutu-kangas tuli muotiin 50-luvun lopussa, kun Brigitte Bardot meni naimisiin vaaleanpunaisessa pepitaruutukangas mekossa.

http://www.theweddingsecret.co.uk/magazine/iconic-wedding-dresses-of-the-50s/

Muuten kankaalla on pitkä historia. Ranskalaisilla wikipedia sivuilla alla kerrotaan, että hollantilaisilla maataloilla sitä on paljon käytetty jo vanhaan aikaan.

https://fr.wikipedia.org/wiki/Vichy_%28tissu%29

https://en.wikipedia.org/wiki/Gingham

https://fi.wikipedia.org/wiki/Gingham

Posteljooni tulee!

Tässä yli 100 vuotta vanhat postivaunut. Saksalaista tekoa, ehkä Erzgebirgestä, jossa on vanha puuleluperinne.

Peltiautoja minulla ei ole montaa kokoelmassa, mutta puuautoja kyllä, ja hevosia kärryineen on monia.

Eri postimuseoiden sivuilta näin, että keltainen on ollut postin väri Euroopassa jo 1500-luvulta ja postitorvi on ollut symbolina yhtä kauan monissa maissa. Postivaunut ovat olleet julkisena kulkuvälineenä postin kuljetuksen lisäksi. Postivaunut yhdistetään myös villiin länteen.

Posteljoonilla on jalassa seitsämän peninkulman saappaat kuten Peukaloisella sadussa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Postivaunut
https://fr.wikipedia.org/wiki/Diligence
http://legroupe.laposte.fr/Decouverte/Les-grandes-dates-c...
http://www.histoirepostale.com/
https://fr.wikipedia.org/wiki/Postillon

https://fr.wikipedia.org/wiki/Cor_postal
https://fi.wikipedia.org/wiki/Postitorvi
http://www.postimuseo.fi/info/tiedotusvalineille/194-post...
http://www.postimuseo.fi/
https://www.facebook.com/pages/Kungliga-Postverket/147027...
https://www.facebook.com/147027785327893/photos/pb.147027...
https://en.wikipedia.org/wiki/Postilion
http://www.ladressemuseedelaposte.fr/Les-10-objets-phares...
Les bottes de sept lieues du Petit Poucet:
"Charles Perrault en chaussera le Petit Poucet, effectuant comme par magie sept lieues à chaque enjambée, soit la distance moyenne entre deux relais!"

https://fi.wikipedia.org/wiki/Peukaloinen_%28Perrault%29

https://fr.wikipedia.org/wiki/Le_Petit_Poucet#/media/File:Clouzier_-_1697_-_Le_Petit_Poucet.png

https://en.wikipedia.org/wiki/Stagecoach#/media/File:Houghton_44W-1384_-_Pyne,_Costume_of_Great_Britian.jpg 

https://en.wikipedia.org/wiki/Stagecoach

Antiikkimarkkinoilla

Näissä kuvissa on tuomisiani Barjacin antiikkimarkkinoilta.

Ei keritty kuin pikakäynnille, koska piti kiiruhtaa museota avamaan jo klo11. Mutta pyörä löytyi heti melkein 1.myyntikojulta! En paljoa empinyt, koska alennustakin sain, joten ostin heti sen. Pyörä kainalossa kuljettiin siellä tunnin verran ja sitten kotimatkalle.

Tuo lasten pyörä on 1800-luvulta. En ole koskaan ennen nähnyt tätä pyörämallia näin pienenä lasten koossa, vain aikuisten koossa ja valtavana.

Kokoelmaa täytyy monipuolistaa. Tekniikkaa puuttuu museosta.

Nuken sain halvalla eli 20eurolla. Teen sille vaatteet.

Barjacin tapahtumalla on paikallisten keskuudessa kalliin maine, mutta taas tein silti hyviä kauppoja siellä.

Museossa täytyy olla "museotavaraa" eli sellaista historiallista, mikä vie meidät kauas menneisyyteen pois tästä päivästä. Ja toisaalta sellaista tavaraa, joka herättää vähän kaikissa muistoja.

http://www.destinationsuddefrance.com/Sortir/Grands-evenements/Foire-aux-antiquites-et-a-la-brocante-de-Barjac

https://fi.wikipedia.org/wiki/Polkupy%C3%B6r%C3%A4

https://en.wikipedia.org/wiki/Bicycle

Aquarelli 1887, USA.

http://www.vanhatvelot.org/linkit

Elokuun joulupukin kontista

Tässä kuvat eilen saaduista lahjoista museoon.

Yllä vaunut jne. ovat puhdistusvuorossa talon edessä. 70-80-luku tulee mieleen noista vaunuista.

Alla 48cm Sfbj posliininukke 1900-alusta. Se on puettu Elsass-alueen kansallispukuun.

Posliiniastiat ovat tarpeen, koska niitä puuttuu kokoelmastani. Lisäksi nuo astiastot ovat hyvin säilyneet ja kokonaisia.

Mitä uneni tiesi?

Museossa kävi tänään joulupukki, keskellä kesää.

Iltapäivällä ovikello soi ja kolme vanhusta oli oven takana suurine pahvilaatikkoineen. He toivat tänne lahjoja!

Noin 40cm ranskalainen posliininukke SFBJ, jolla alkuperäiset Elsass-alueen folkloriset vaatteet päällä. Kahdet posliiniset kahviastiastot ja myös sellainen keraaminen. Nuken vaunut, sänky ja tuoli.
Internetistä nuo naapurikaupungin alèsilaiset vanhukset olivat tämän museon katsoneet. Nukesta kuulee enemmän myöhemmin, koska he lupasivat kirjoittaa sähköpostia.

Tätä se uneni viime yönä tiesi!

Laitan kuvia myöhemmin.