maanantai 14. joulukuuta 2020

Nallekauppa muistoja

Kun nyt Nukkenallemuseon 20.vuosi lähenee loppuaan, kaivelin vanhoja alkuvuosien kuvia. Silloin kävin nallekaupoilla Pariisissa asti nukke-nalletapahtumissa, joissa minulla oli standi. Myin itse tekemiäni nalleja.
 
Menin matkalaukut täynnä nalleja junalla moniin kaupunkeihin Pariisin lisäksi Marseilleen, Avignoniin, Salon de Provenceen, Nîmesiin, Montpellier'hen... Museon markkinointireisuja ne olivat samalla, vasta v.2004 tietokoneen hankittuani ja atk-kurssit käytyäni netti muutti kaiken, ei tarvinnut enää reisata. Samalta vuodelta on myös myoldbear.free.fr 
 
1.kuva Uzèsin museolta, jossa osallistuin historiatapahtumaan nallestandilla, mustavaunutstandi on oman kylän toritapahtumasta ja viimeinen kuva kauempaa, koska oikein matkalaukkujen kanssa olin kaupoilla.
 


























Pariisissa olivat parhaat tapahtumat ja kaupat. Standi vain oli kallis ja junamatka.
 
Varastohuoneessa pakattuna voi olla toista sataa nallea, jotka eivät esille mahdu, niitä tein 
ennen sarjoittain kuin nalletehtaassa.
 
Muuten ihan ensimmäinen pieni nallestandi minulla oli Helsingin kauppatorilla joskus v.1994-
1995. Se oli hauska kokemus kauniina kesäpäivänä, kuin pieni nallenäyttely. Kukaan ei ostanut mitään, 
mutta menestys se oli silti. Ne olivat pikkunalleja provencelaisvaatteineen, ensimmäisiä tekemiäni
nalleja. Myöhemmin tein vain isoja.

Ei noilla nallekaupoilla suurta menestystä ollut, mutta niin tämä Nukkenallemuseo sai alkunsa.

sunnuntai 13. joulukuuta 2020

Kaksosnallet


Täällä museossa on jo aika täyttä. Nämä kaksi nallea saivat vanhojen nallejen määrän nousemaan 330kpl:seen.

Piti keksiä niille kahdelle paikka, jokin erityinen, jossa ne tulevat erikseen muista esille, koska kerran oikein henkilöhistoriikki on mukana.

La nuit porte conseil, sanotaan Ranskassa eli Yö tuo neuvon.

Hain kokoelmastani sopivan kokoisen vanhan matkalukun. Se on kätevä. Nallet voi piilottaa sinne pölysuojaan, kun kukaan ei ole museossa. Ja sitten kun tulee museokävijöitä, näytän matkalaukun salaisuuksineen.

Täällä on jo monta kätkettyä salaisuutta, jotka paljastetaan aina yleisöllemme. Kaikki pitävät yllätyksistä.

tiistai 8. joulukuuta 2020

Koronavuotta pakoon

Museon 20.vuosi lähestyy loppuaan. Tämä on myös korona pandemia vuosi, jollaista ei koskaan olisi voinut kuvitella tulevan. Paljolti on katseemme kääntynyt 100 vuotta sitten tapahtuneeseen espanjantautiin. Silloin viimeksi koko maailma kamppaili tappavaa tautia vastaan.

Vuosi onkin mennyt kuin unessa. En sano pahassa unessa tai painajaisessa, koska toistaiseksi ainakin on selvitty ehjin nahoin varovaisuusperiaatteella. Joten se on kiitoksen aihe ja samaa toivoo kaikille. Museo on ollut kiinni maaliskuun alusta jo ennen Ranskan lockdownia.

Lauantaina ruskeiden kaksosnallejen lisänä tuli iso paketti kuten kuvassa Dixien vieressä näkyy yllä.

Se on nettilöyty, jostakin Rivieralta päin myyjä, 79-vuotias madame nukkekeräilijä, joka myy kokoelmaansa pois.

Nukketalo on 1900-alkua. Kaikki alkuperäistä tapetteineen. Huonekalut saksalaisia, Schneegass,Waltershausen valmistaja.

Pöydän, peilipöydän ja lipaston päällystä on oikeata marmoria. Matto alakerrassa käsinkudottu ja yläkerran on vanhaa käsintehtyä pitsiä ja silkkiä. Ikkunaverhot silkkiä.

Sängyn reunoilla tyttöjen kuvat, mahtaako olla nukketalon entiset omistajat.

Kukkataulu yläkerrassa voi olla oikea maalaus.

Kyntteliköt olivat ilman kynttilöitä. Ne lisäsin. Suomesta kirpparilta löysin kerran kakkukynttilöitä.

Mitäpä olisi elämä ilman mielkuvituksen siipiä! Niillä pääsee lentämään kaiken yläpuolelle. Ei jää tuleen makaamaan. 

Huomenna on taas uusi päivä ja kohta uusi vuosi 2021. Kevät ja kesä edessäpäin. 

Ajatuksissa siskon etsimä talo maaseudulla Suomessa, jonne nuket ja nallet muuttavat täältä uuteen kotiin. Kunpa sellainen löytyisi pian!

Alla nukketalo infoa:

http://www.mckendry.net/GALLERY_OF_IMAGES/GALLERY_OF_IMAGES_5.htm

Yllätyspaketti

Viime lauantaina postista tuli paketti. Mikä ihme se on? En ole tuollaista tilannut. Katsoin muutaman kerran uudestaan ja kyllä siinä luki Nukkenallemuseo...

Yleensä ihmiset ovat soittaneet tai lähettäneet sähköpostia ja ehdottaneet jotakin museoon annettavaa, nyt ei. Tämä paketti vain tuli täytenä yllätyksenä. Toisaalta mukavaa se on, varsinkin nyt joulun lähetessä, kuin joulupukki olisi käynyt.

Dixie koira tuli uteliaana haistelemaan, ei ollut mitään mielenkiintoista sen mielestä, ei haissut herkuille.

Arvasin vähän, että nalle siellä on ja niin olikin, kaksi peräti. Niiden mukana oli kirje. Siinä lähettäjä kertoi löytäneensä nämä kaksi nallea sattumalta ja ajatteli, ettei niitä voi heittää pois. Tuli mieleen, että ne voi antaa museoon.

Sitten monsieur kertoo perheensä historiaa. Heitä on 9 lasta ja he asuivat Haute-Savoie vuoristossa Sveitsin rajalla. Hänen kaksosveljensä saivat nämä nallet joululahjaksi vuonna 1953 tai -54 kummitädiltään, joka oli hammaslääkäri ja varakas. Mahdollisesti ne oli ostettu Genevestä, joka oli 20km päässä lähin kaupunki, jossa oli lelukauppa.

Ranskalainen toivoo, että näille nalleille löytyy paikka museosta ja niin ne saisivat uuden elämän.

Varmasti nämä yli 60 vuotta vanhat joululahjat tuottavat iloa vielä monelle sukupolvelle. 

sunnuntai 29. marraskuuta 2020

Ensi kesää odotellessa

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005738377.html

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006635940.html 

https://www.verkkouutiset.fi/pitkaaikaissairaat-poyristyivat-thln-johtajan-puheista/#c01e61fd

https://twitter.com/1000histoires Twitterissä keskustelu käy kuumana tämän koronan ympärillä.

https://www.coronavirus-statistiques.com/

https://twitter.com/AliNouriPhD/status/1333101128897212417/photo/1 

Aamulla heräsin ajatukseen, joka puistatti minua. Eilen soitin isoveljelle Suomeen ja vaihdettiin kuulumisia. Halusin varoittaa veljeä koronan vaarallisuudesta. Mutta hän totesi, että flunssaan kuolee enemmän ihmisiä kuin koronaan! 

Valitettavasti sanomalehtien viestitys, jossa eniten on ollut esillä THL ja STM, virologi Mika Salminen, on mennyt perille. Sellainen harhaanjohtava ja kohtalokas uutisointi, jossa tuo THL vähättelee koronaa ja sen tappavuutta, puhumattakaan monielin sairauksista, mitä se voi aiheuttaa.

THL:llä on siinä oma lehmä ojassa. Heillä on rokotesopimuksia suurten kansainvälisten lääkefirmojen kanssa kuten GSK, ollut jo aikaisemmin, kuten laitoin ylle linkin. Ja he meinaavat käyttää koronasairasta Suomen kansaa miljoonien GSK:n keskeneräiseen rokotetutkimukseen, siis ihmiskokeita. Tartuntatautilain vastaisesti. Korruptio syytteitä heillä on. Ja Sanna Marin hallitus on nähtävästi mukana "miljoonakaupoissa". Nähtiinhän jo ne alamaailman Tiinan ja Onnin kanssa tehdyt Huoltovarmuuskeskuksen maskikaupatkin. 

Ranskan uutisia seuratessa on ollut helppo uskoa koronan tappavuuteen. Koronakuolleisuus Ranskassa ylittää jo 52 000. Päivittäisiä kuolleita oli sadoittain, nyt kuukauden lockdownissa ne ovat vähentyneet. Ja siksi eilen lauantaina 28.marraskuuta alettiin keventää osittain rajoituksia.

Ei koronassa pelota pelkästään se kuolleisuus, vaan pitkäkorona eli longhaulers, monielin vauriot. Ja yksin saisi koronan sairastaa, yksin kuolla kuin ruttotautiset.

Soitan veljelle uudestaan tänään ja sanon, että jos minä ulkomailla tällaisessa sosiaalisessa Välimeren maassa, jossa koronaa on kaikkialla, olisin yhtä huoleton, menisin joka paikkaan noudattamatta turvarajoituksia, en olisi enää tässä ja nyt. Ruumisarkussa olisin jo kotiin tullut Suomeen ja hautausmaalla äidin ja isän vieressä nukkuisin. Tai sitten tuskailisin koronavaivoissa ties kuinka kauan. Ehjin nahoin ei voi koskaan olla varma selviävänsä 100 vuotta espanjantaudin jälkeen toisesta kohtalokkaasta planeetallisesta epidemiasta.

Siksi Nukkenallemuseokin on pidetty suljettuna maaliskuusta alkaen. Täällä on eletty kuin hiiri kolossaan.

Elämä jatkuu kiitos Luojan. Varjelusta kaikille!


 

 

 

sunnuntai 15. marraskuuta 2020

Peppi Pitkätossu eksyksissä maailmalla

Kun näytin tämän videon isosiskolle, hän sanoi, tee minulle myös tuollainen Peppi Pitkätossu, vähän isompi.

Kerran olin aloittanut kutomaan nukkea lentokoneessa, kun aika oli pitkää. Mutta sen tekeminen jäi kesken ja kotiin tultua se unohtui varastoon. Vaikka myöhemmin innostuin tekemään toista Peppi Pitkätossua, pienemmässä koossa, joka näkyy valmiina videolla.

Yhtenä sateisena ukkosilmana kaivoin tuon keskeneräisen käsityön esille, kun tietokone piti sulkea. Ja niin tein aina sadepäivinä. Kun se näytti onnistuvan, innostuin ja nukke alkoi valmistua vähitellen.



Paketti valmiiksi ja Postiin naapurikylään 9.10.2020.

Niin Peppi Pitkätossu oli valmiina lähtemään suureen maailmaan seikkailemaan.

Seurasin sen matkaa pahvilaatikossa netissä paketin seurantanumeroilla päivittäin.

Sitten alkoi tapahtua. Kahden viikon ajan Peppi seikkaili Pariisissa, ennen kuin pääsi lentokoneeseen Suomeen. Onhan Pariisissa paljon näkemistä:

https://www.pienimatkaopas.com/pariisi/ 

 

 












23.10. Lentokone toi Pepin pahvilaatikossaan Vantaan lentokentälle. Mutta taas tapahtui kummia. 

Kun seurasin netissä pakettinumerolla, huomasin ihmeekseni, että nyt Peppi oli mennyt Ahvenanmaalle! Miten ihmeessä? Olin kirjoittanut osoitteen selvästi Ranskassa Postissa lähetyslomakkeeseen ja tullilomakkeeseen, sen lisäksi kotona paketin päälle. Kun katsoin tarkemmin, postinumero oli muutettu Vantaalla, se oli nyt 22140 Ahvenanmaalle, vaikka olin kirjoittanut 32140 Ypäjälle. Miten he voivat muuttaa siten koko osoitteen?

Ahvenanamaallakin oli Pepille nähtävää:

https://www.visitaland.com/fi/ 

Jonkun ajan päästä tämä pieni seikkailija tuli onneksi takaisin Suomen mantereen puolelle. Riemukseni näin sen netin seurantanumeron mukaan olevan Liedossa. 


 

Ei sieltä enää pitkää matkaa Ypäjälle, ajattelin, mikä helpotus. Mutta minä huokaisin helpotuksesta liian aikaisin. Turun alueella Liedossa on paljon mielenkiintoista nähtävää:

http://www.lieto.fi/fi-FI/Kulttuuri_ja_vapaaaika 

Siellä on ihana Liedon Vanhalinna, jossa kerran oltiin katsomassa lelunäyttely.

https://www.vanhalinna.fi/ 


 

Kärsimättönä odoteltiin Peppiä pahvilaatikko matkaltaan uuteen kotiin. Mutta ei sillä ollut kiirettä. Ahvenanmaalla täytyi olla jotakin erikoista, koska sinne piti uudestaan mennä laivalla. 

Huolestuin jo, että tämä isosiskon lahja on varastettu kultaakin kalliimpana räsynukkena. Ei sitä koskaan tiedä, mitä noilla matkoilla tapahtuu ja merirosvoja voi olla Itämerellä siellä seilaillessa.

Joten tein Suomen Postiin lähetyksestä selvityksen. Ei auttanut, tein runsaan viikon päästä toisen. Ei sekään auttanut. Peppiä vietiin edestakaisin Liedossa parisen viikkoa sinne ja tänne ja tuonne. Kun kolmas viikko oli menossa Suomen Postissa, sisko soitti sinne palvelunumeroon ja korjasi vielä kerran oikean postinumeron ja osoitteen. Senkin jälkeen sotkuja näkyi Liedon lajittelukeskuksessa.

Sitten 12.11. eli torstaina Ypäjällä kotona oveen koputettiin. Postiauto toi paketin kotiovelle. Siskot sanoivat, että kirjoittamani osoitteet paketin päällä olivat ihan selvät postinumeroineen. Outoa, on miten Vantaalla voidaan muuttaa postinumero osoitteineen, niin, että paketti menee päin honkia?

Peppi Pitkätossu saapui lopulta perille väsyneenä. Maailman vahvinta tyttöä ei voita kukaan, joten sitä ei uskallettu varastaa edes noilla vaarallisilla merimatkoillaan, kun kaksi kertaa peräti Ahvenanmaallakin kävi.

Nyt ollaan sitten lopulta Ypäjällä Suomen hevospitäjässä. Siellä on valtion Hevosopisto ja pieni ulkoilma museoalue. 

https://www.ypaja.fi/

Peppi Pitkätossusta tykätään. Nyt kaksosisko haluaa myös sellaisen. Mutta sovittiin, ettei lähetetä sitä hurjalle postimatkalle, vaan se on ensi kesän Suomen matkani tuliainen. Toivoa ei saa menettää näin korona pandemiassakaan, että matkustaa taas voisi kuten ennenkin.