torstai 2. tammikuuta 2014

Tapiseeraamassa

Eilen otin esille tapettiliisteripaketin ja avoin sen. Katsoin ohjetta, jossa neuvottiin sekoittamaan koko paketti ämpärilliseen vettä. En minä niin paljoa tarvitse liisteriä pientä nukketaloa varten.

Laitoin vettä vähän lasipurkin pohjalle ja siihen tapettiliisterijauhoja jonkun verran arviolta, ihan kokeilu mielessä. Sekoitin hyvin puukepillä. Muutama minuutti piti odottaa ja liima oli valmis.

Ensin tein kokeen pikkupalasilla tapettia.
Otin mainostoimistossa printattua aika paksua tapettipaperiani ja oikeata amerikkalaista tapettia palasen, levitin liisteriä maalisutilla niiden taakse ihan joka paikkaan vanerin päällä, jonka olin suojannut mustalla roskapussimuovilla. Sitten liimasin koepalat puiselle kovalevylle. Painelin niitä kostealla rievulla, joka tuli liimaiseksi. Toisen kerran pyyhin liisteriä pois toisella puhtaalla kostealla rievulla. Liimaa ei saa jäädä, olin lukenut netistä. Huomasin, että pitää olla vielä kolmas riepu, kuiva, jotta voi viimeksi kuivata liian märjän tapetin.

Siinä toimenpide, jolla tapetoin koko nukketalon. Molemmat tapetit sopeutuivat hyvin ja tapetti liistereineen liukui sopivasti tarvittaessa, jos sitä piti siirtää hiukan. Joten se oli helpompaa kuin tavallinen liima. Ja aika kestäviä paperit olivat, vaikka tulivat likomärjiksi molemmat. Tahkosin vähän liikaa jostakin kohtaa printattua paksua paperia, se meni rikki, mutta ei haittaavasti.

Yllä kuvassa yksinkertaiset tapetointitarvikkeet, joita kotoa löytyy. Ei tarvitse hienouksia ainakaan nukketaloa tapetoidessa. Olin lukenut netistä ja katsellut videoita, mitä kaikkea ostoksia tätä operaatiotakin varten kulutusyhteiskunnassa voi tehdä.

Kuvassa näkyy: pesuvati ja vettä, jota voi vaihtaa välillä, koska se tulee liimaiseksi riepujen puhdistamisessa. Kolme kangasriepua, kahta kastellaan veteen ja yksi on tapetin kuivaamista varten lopuksi.
Viivotin, kynä, tapettiliisteriä, lasipurkki, keppi, puulevy, jonka päällä voi tapetin levittää liisteröintiä varten, muovia puulevyn suojaksi, ettei tarvitse sitä pestä jälkeenpäin. Kohdelamppu on hyvä varata viereen.

Tapettiveitsi pitää ostaa, koska sillä saa nätisti reunojen yli menevät osat pois, kun kaikki on kuivunut hyvin.

Alimmaisessa kuvassa nukketalo on tapetoitu, melkein valmis. Yläkerran oikeanpuoleisen vaalean vihreän huoneen oikea- ja vasenpuoli puuttuu. Maanantaina saan niihin tapetin. Käyn printtauttamassa sen Anduzen mainostoimistossa, jossa on hyvä painokone.

Ovifasadi oikealla oli työläs. Siinä oli paljon paperin ja kuvion mittaamista. Nyt saa alkaa suunnittelemaan pitsiverhoja.

Paperiarkit ovat kooltaan 42x29cm. Niitä meni oveen kaksi ja molempiin huoneisiin myös kaksi. Yhden ylimääräisen joudun vielä ostamaan, koska yksi arkki meni pilalle. Eli 14 euroa kaikkiaan tietokonepaperitapetti ja 11 euroa amerikkalainen viininpunainen oikea tapetti.

Tapetointi oli helpompaa, kun olin leikannut suuren osan tapeteista jo aikaisemmin ja kokeilin niitä paikoilleen. Käytin pahvia mallikappaleena, jonka levitin seinille mitaksi ja sen mukaan leikkasin seinäpaperit.

Tämä nukketalo oli vaativa tavallaan. Silber&Fleming on kallis merkki. Ei siitä saisi tulla susi.

Olen tyytyväinen lopputulokseen, vaikka sen itse sanonkin. Oli hirmu vaikeaa aloittaa, koska en ole koskaan ennen tapetoinut. Oli siinä haastetta.

Joka päivä oppii. Me ollaan oppipoikia. Tänä vuonna 2014 opin tapetoinnin alkeita ja samalla voittamaan itseni.