torstai 19. kesäkuuta 2014

Kotimatkalla - "Tultiin muuten taksilla".

Béziers - Bremen - Tampere - Helsinki - Tampere - Koblenz - Frankfurt Hahn - Montpellier

Olin Suomi matkalla. Ryanairin lentoliput ostin netistä jo noin kuukausi aikaisemmin. 110 euroa menopaluu.

Tällä kertaa halusin kokeilla uutta reittiä menomatkalla: Béziers-Bremen-Tampere. Béziers'hen menin junalla Nîmesistä aamulla. Jätin auton Nîmesiin rautatieaseman taakse, jossa on rauhallinen omakotialue. Se on ennestään tuttu. Ranskassa junat ovat epävarmoja kulkuvälineitä varsinkin lentomatkoilla, ei tiedä milloin alkaa lakko. Juuri samana päivänä alkoi lakko päivällä. Ensi kerraksi pitää ottaa selvää myös bussiaikatauluista varmuuden vuoksi.

Runsaan tunnin junamatkan jälkeen saavuin Béziers'hen (16 euroa junalippu netissä). Lentokenttäbussi lähti rautatieaseman vierestä noin parin tunnin päästä. Olin varautunut siihen ja suunnitellut meneväni kaupungille kuluttamaan aikaa. Mutta ei tarvinnut. Bussipysäkillä oli toinen odottaja, kysyin oliko hän menossa lentokentälle. Arvasin oikein. Aloimme juttelemaan tuon saksalaisen miehen kanssa. Siihen tuli kohta kolme saksalaista naista ja keskustelumme tuli aina vaan värikkäämmäksi. Odotus on pitkää, jos ei seurustele ihmisten kanssa. Toisaalta juttuseuraa ei aina ole joka paikassa. Tällä matkalla sitä oli matkan alusta loppuun. Se oli huvittavaa.

Noiden saksalaisten kanssa puhuttiin kaikesta maan ja taivaan väliltä, sota-aikaa unohtamatta. Mielenkiintoista oli kuulla saksalainen näkökulma. Minulla oli samalla englannin "kertauskurssi".

Kun päästiin lentokentälle, siellä oli taas puhetoveri odotussalissa. Yksi saksalainen rouva, joka oli ostanut talon Ranskasta 20 vuotta sitten ja kulki kotikaupunkiinsa Bremeniin säännöllisesti. Sitten lentokoneeseen 13.30. Perillä oltaisiin noin 15.30.

Sää oli hyvä koko ajan. Kun saavuttiin Bremeniin, kaupunkiin menevä raitsikka (taisi olla numero 6) oli lähellä lentokenttää. Vain muutama minuutti matkaa. Tuo on nimittäin citylentokenttä, voisi sanoa keskellä kaupunkia melkein. Olin katsonut kartasta valmiiksi, että vanha kaupunginosa oli mielenkiintoinen. Siellä voisi käydä katsomassa ja muutenkin keskikaupunkia. Illalla noin 19.30  kävelin takaisin lentokentälle, siihen meni noin kolme varttia. Vasta aamulla aikaisin oli jatkolento. Minä olin suunnitellut, että nyt pitää olla lentokentällä yötä. En halua kulkea suurkaupungissa keskellä yötä. Bremen on kooltaan suunnilleen Helsingin kokoinen, noin 0,5 miljoonaa asukasta. Ilta oli pitkä. Toisaalta viivyttelin vielä ulkona kentän kauniilla puistoalueella ehtoolla, joten ei tarvinnut olla lentokentän odotusaulassa. Siellä oli aika hiljaista, kun menin sisään. Mutta en ollut ainoa, joka ajatteli "why not consider sleeping in the airport?". Olin lukenut lentokenttänukkujat-sivuilta, että Bremen on ok kenttä: http://www.sleepinginairports.net/
Sitäpaitsi ei tämä minun ensimmäinen lentokenttäyö ollut. Olen nukkunut eri lentokentilla samassa aamulento tilanteessa: Lontoossa Stanstedt (jossa oli yhtä paljon ihmisiä yöllä kuin päivällä), Marseille -Marignanessa, Israelin lentokentällä, Helsingin Vantaalla, Frankfurt Hahnissa...

Kyllä se ilta ja yö siinä vähitellen meni, kun kirjoittelin, ajattelin, katselin ihmisiä, vaihdoin paikkaa, söin eväitäni...Täytyy kestää epämukavuutta aina joskus, se kasvattaa luonnetta. Tulomatkaa varten oli sitävastoin varattuna kahdeksi yöksi siskojen kanssa hotellihuoneet Saksasta Frankfurt Hahniin ja Koblebzin kaupunkiin. Sitten osaa nauttia hotelli ylellisyydestä, kun on välillä "köyhän pojan yöpuulla".

Yöllä alkoi olla ihmisvilinää kentällä jo kello 4:n aikoihin. Joten se toi vaihtelua. Odotusaulan penkeillä ei ole kädensijoja, joten niissä voi olla pitkänään. Varasin yhden sellaisen penkin itselleni. Nukuin koiranunta. Täytyy olla varuillaan ja pitää tavaroitaan silmällä, huivin alla oli piilossa käsilaukku passineen ja rahakukkaroineen. Kun nousin pystyyn, huomasin, että edessä ja takana  olevilla penkeillä oli muita "tyttöjä". Kun lähdin liikkeelle vessaan kentän toiselle puolelle, näin penkeillä nukkuvia ihmisiä monessa paikassa. Nykyään nämä lentokenttänukkujat ovat kai kuin interreillaajat ennen. Ei heilläkään aina kaikkia mukavuuksia ollut joka matkalla.

Aamu tuli lopulta ja kello 6.35, jolloin oli lento Tampereelle. Saapumisaika noin 9.25. Olin sanonut siskoilleni, että minut saa tulla tulla hakemaan Humppilan rautatieasemalta vasta klo 16. Minulla oli ohjelmaa Tampereella. Kuljeskelin kaupungilla ja kulutin aikaa. Vahinko vaan, että maanantaina ei ole museoita auki kuin joku harva. Vakoojamuseo aukeaa klo 12 ja sinne olin nyt menossa. Se oli kuin matkan kohokohta. Jotain jännittävää lopussa, kun olin odotellut tuntitolkulla joka paikassa.

Kun lentokenttäbussi tuli Tampereen rautatieasemalle, kävin turisti-infossa kysymässä tuosta Vakoojamuseosta, niin se löytyi helpommin. Minut neuvottiin Finlaysonin tehtaille Siperia ostoskeskukseen, jossa museo on alakerrassa. Hyvin löytyi. Kun astuin ovesta sisälle, siellä oli koululaisryhmä parhaillaan. Pääsin mukaan kuuntelemaan opastusta. Olin kuin James Bond filmin kulissien takana nyt pari tuntia. Kauemminkin olisi voinut tutkia noita "salapoliisien" salaisuuksia. Pois lähtiessäni sinne tuli toinen koululaisryhmä nuorempia lapsia. He olivat jännityksestä jäykkiä, kun kuuntelivat kertomuksia "alamaailman" tapahtumista.

Minua ihmetytti, miten paljon voitiin saada selville valtiosalaisuksia vaatimattomalla tekniikalla sota-aikoina. Joten nykyajan tietotekniikan ihmeillä voidaan tietää varmaan sitten jo melkein "kaikki". Vaikka "joitakin" salaisuuksia valtioilla vielä silti on.
http://en.wikipedia.org/wiki/Edward_Snowden
https://wikileaks.org/

______________________________________________________________________________
Tässä alla kaikki, mitä jäi näkemättä ja, minkä haluan nähdä toisella kertaa Bremenissä:
Lelumuseo, Koulumuseo, kirpputori...ja paljon muuta. Ihana vanha kaupunki!

Spielzeugmuseum Toy Museum Schnoor 24, Bremen 28195 - Germany
Spielzeugmuseum im Schnoor
Schnoor 24
28195 Bremen
Opening hours:
Mo-Fr 11.00-18.30
Sa 11.00-18.00
BTZ Bremer Touristik-Zentrale
Gesellschaft fÃŒr Marketing und Service mbH
http://bremen.cylex.de/firma-home-bremen/trotzdem-spielzeugmuseum-im-schnoor-1224450.html 
http://web2.cylex.de/stadtplan/Bremen-28/stadtplan-Bremen.html
http://www.suchundfind-stuttgart.de/bilder/Spielzeugmuseen_Schauanlagen.pdf
Kirpputoreista:
http://virtualglobetrotting.com/map/flea-market-in-bremen...
http://www.lonelyplanet.com/germany/bremen-city/shopping/...
http://www.bremen-tourism.de/antiques-and-bric-a-brac-mar...
http://www.bremen-tourism.de/flea-market-on-the-buergerwe...
Koulumuseo:
http://www.schulmuseum-bremen.de/
http://de.wikipedia.org/wiki/Schulmuseum_Bremen
http://www.bremen-tourism.de/bremen-school-museum
________________________________________________________________________________
Paluumatka oli tuttua reittiä siskojen kanssa: Tampere - Frankfurt Hahn - Montpellier.

Jatkolento Montpellier'hen oli vasta parin päivän päästä, joten vierailtiin Koblenz-kaupungissa, noin runsaan tunnin päässä Frankfurt Hahnista. Sinne meni suora bussiyhteys. Koblenzissa näki suurvalta Saksan komeuksia. Hyvin hoidettuja historiallisia linnoja ja muuta.

Jos joskus voisi vuokrata auton Saksassa, siellä olisi lentokentän lähellä paljon lelumuseoita jne. Muuten niihin ei ole hyviä julkisia kulkuyhteyksiä, koska ovat pikkupaikoissa. Uusimpaan blogitekstiini yllä olen listannut matkainfo linkit.

Alla hotellit, joissa yövyttiin, voidaan suositella:
http://advance-hotel-zum-hahn.de/en/index.php 
http://www.berghof-koblenz.de/

Advance hotelli 40€/kolme henkeä, Berghof Koblenz 90€/kolme henkeä. Advance hotelliin piti mennä ja tulla pois taksilla (noin 3km, 9€/ kolme henkeä).

Kun paluumatkalla tultiin aamulla Advance hotellista taksilla Frankfurt Hahnin lentokentälle, odotusaulassa näkyi ihmisiä nukkumassa penkeillä. He olivat viettäneet siellä yön. Tuntui ylellisyydeltä tulla hotelliyön jälkeen vielä taksilla kentälle (toisaalta kävelyreittiä ei ole, koska siinä on vain autoteitä). Me pelleiltiin ja sanottiin, että "Tultiin muuten taksilla", kuten My Fair Lady elokuvassa Audrey Hepburn sanoi.
________________________________________________________________________________
P.S.Monta museomainosta tuli jaettua tämänkin matkan varrella.