Dixou poseeraa syksyn väreissä

Dixou ei aina tykkää poseerata kuvassa, kuten näkyy. Sain sen pysymään paikallaan vain kun kiinnitin talutushihnan jonnekin.

Ensimmäisessä kuvassa ylhäällä näkyvät plataanipuut kylämme parkkipaikalla ja toisessa kahdessa kuvassa alhaalla viiniviljelykset keltaisina. Kohta kaikki lehdet putoavat, kun yöpakkaset tulevat.

1800-luvun nukketalo Sederholmin talossa

http://www.hel.fi/hki/Museo/en/Museums+-+Exhibitions/Sederholm+House

Tässä kuvia Sederholmin talossa näkemästäni nukketalosta. Sitä ei ole yhtään restauroitu. Se olisi hieno, jos se olisi kunnostettu.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Andr%C3%A9-Charles_Boulle

Vierashuoneessa näkyy muutama Boulle huonekalu.

Tupakasta puheenollen

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288620839747.html

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288621376857.html

Ilta sanomat:

Tupakkapolitiikan uusi aika –raporttinsa.
Raportissa esitetään reilua 60 toimenpide-ehdotusta, joilla koetetaan saada Suomea tupakoimattomaksi.
Eräällä ehdotuksista haluttaisiin kieltää alaikäisiltä elokuvat ja ohjelmat, joissa poltetaan. 

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194713328167/artikkeli/uusi+ilmio+raivostuttaa+kyselevat+tupakanostajat+venyttavat+kassajonoja.html

http://fi.wikipedia.org/wiki/Marlboro
Mainoksissa puolestaan esiintyi Marlboro-mies, villi länsi -myytillä ratsastava karjapaimen. Tuolloin hahmo oli vielä yksi monista miesyleisöön vetoavista karskeista hahmoista, kuten rakennusmies, armeijan kouluttaja, ammattilaispeluri, merimies ja hengenpelastaja. Lännenmyyttiin keskittynyt kampanja "Marlboro Country" käynnistettiin vuonna 1963.
Marlboro-mies Wayne McLaren kuoli keuhkosyöpään 51-vuotiaana 22. heinäkuuta 1992. David McLean, joka esiintyi monissa televisio- ja painotuotemainoksissa 1960-luvun alkupuolelta, kuoli myös syöpään 73-vuotiaana 12. lokakuuta 1995.
______________________________________________________________________________

Ajat muuttuvat. Muistan nuo wikipedian yllä kertomat Marlboro-mainokset 60-70-luvulla.

Kun minulla ei ollut vielä ajokorttia, ennen vuotta 2006, jouduin kulkemaan Alès-kaupunkiin mennessäni bussilla, noin 13km yhteen suuntaan. Se oli koulubussi, aina täynnä koululaisia. Kun heitä haettiin Alèsin kouluilta iltabussilla tullessani, silmään pisti "kaikkien" nuorten tupakanpoltto. Jokapojan ja -tytön suussa oli tupakka. Ja rehvaakkaana he sitä polttivat. Niinkuin Marlboro-mies 60-luvulla. Imago vaatii jo nuorillakin.

- Tyhmää ylpeyttä. Ja kaikkien nuorten pitää olla samanlaisia. Jos on erilainen, ei ole hyväksytty porukkaan. Puberteetti-iällä on ongelmansa. Mutta vahvemmat nuoret eivät ole laumasieluja.

Aikuisten maailmassa toistuu vielä sama imagon haku. Tupakan sijaan tuli kännykkämuoti, mutta nykyään se on jo kaikilla. Joten siinä ei ole enää mitään erikoista. Tilalle tulee aina uutta, nykyään teknologiaa. Toisaalta riippuvuutta on niissä kaikissa. Ne hallitsevat liikaa.

Martat

http://www.marttaperinne.fi/aikajana/1890/lahetit-kotikaynnilla/

Guignol teatteri verhoineen

Tässä Guignol valmiina. Minulla on ennestään vanha puinen Pierrot marionettinukke, joka sopii siihen verhojen eteen. On elävämpi.

http://en.wikipedia.org/wiki/Puppet

http://www.marionnettes.ca/documentation/histoire/castelet.php

Lohdutuspalkinto

Tämä saksalainen Vedes merkkinen posliiniastiasto on 50-luvulta.

Kirjoitin tästä myös ranskalaiseen blogiini, mutta jätin mainitsematta tuon valmistajamaan. Koska siitä he eivät tykkää hyvää. Pitäisi olla ranskalaista. Mutta me suomalaiset ei ajatella niin. Saksa valmistajamaana on hyvä, hyvälaatuista tavaraa siellä on. Ja jos rajoittuu vain kotimaiseen tuotantoon, se jää vähäiseksi. Rikastuttavaa on, kun löytää ihmeitä myös muista maista.

Tämä astiasto on hyvin säilynyt. Vain yhden kupin aluslautanen on rikki. Ja leikitty on varmaan silti. Lapset osasivat pitää lelujaan hyvin, koska niitä ei ollut saatavilla ylenpalttisesti kuten nykyään kulutusyhteiskunnassa.

Ennen lelut muistuttivat todellisuutta, aikuisten maailma oli kopioitu pienoiskoossa.

60-luvulla nämä astiastot olivat jo muovia. Meillä oli pieni sellainen ja muistan, miten ihannoitiin oikeita posliinisia.

Tämä astiasto on minulle niinkuin lohdutuspalkinto, koska nallejen joulunäyttely 2013 peruuntui kirjastossa. En kiellä pettymystäni.

Sisko sanoi:"Sinä voit kattaa nallejen kahvipöydän yhtä hyvin museossa". Sanoin, että ei ole tilaa. Mutta sitten aloin harkita. Ja keksin, miten sen voisi toteuttaa. Kahvipannu ja hienot kahvikupitkin ovat jo valmiina.

Jotakin uutta syntyy aina tässä elämässä.

Tapettilöytö

http://www.atelierdoffard.com/modeles

http://voyage.michelin.fr/web/destination/France-Chateaux_de_la_Loire-Tours/actualite-


Lähetin tapetistani kuvan tuonne Atelier d'Offardiin, jossa valmistetaan tapettia käsityönä kuten ennen vanhaan. Sain vastaukseksi, että se on 1870-80 luvulta, kuten arvelin sen olevan 1800-luvulta. Ja käsityönä tehty. Sen aasialaisesta tyylistä ei sanottu mitään, vaikka se sellaista muistuttaa mielestäni, kun katselee kuvia netissä. Suurta muotia se oli aikoinaan.

Kun näistä löydöistä ottaa selvää internetissä tai muualla, vastausta saa usein odottaa tai jää ilman. Turhauttavaa se on usein. Mutta nyt oli rohkaisevaa.

8 euroa maksoi tapetti. Vanhan tavaran kaupan myyjä sanoi sen olevan 30-luvulta. Ihan tuulesta temmattu vastaus. Onneksi. Muuten olisi ollut kallis 1,5 metrin palanen.

http://www.ts.fi/teemat/koti+ja+asuminen/1073948523/Tapetilla+on+pitka+historia

http://www.perinnemestari.fi/?id=68&id2=98

http://en.wikipedia.org/wiki/Wallpaper

http://www.wallpaperinstaller.com/wallpaper_history.html

Nukkenallemuseon video youtubessa ja yksi uutinen

http://www.youtube.com/watch?v=SOxbEtNA1p4

Laitoin museon videon youtubeen. Siinä yksi mainostuspaikka lisää. Kyllä niitä täytyy olla paljon. Sata paikkaa ei riitä.

Muuten yksi uutinen. Äsken tuli puhelinsoitto Alèsin kirjastosta. Nallejen joulunäyttely peruuntuu. Kirjaston tiloissa ei sitä voi pitää, sanoi lasten-ja nuorten osaston vastuuhenkilö, jonka kanssa sitä ollaan suunniteltu. Niin oli sanottu heille Alèsin kunnantalolla, jossa lähettämäni näyttelytarjous käsiteltiin. - Arvaan oikean syyn, näyttely ilman vitriinejä he eivät ota riskejä.

Yllättävä oli tämä loppuratkaisu. Mutta toisaalta helpotus, säästyy suurelta vaivalta ja riskiltä.

Yksi asia on varmaa kuitenkin. Suuri mainos se oli. Meistä puhuttiin Alèsin kunnantalolla. Ja varmaan muuallakin tämän suunnitelman yhteydessä. PR tuli kaikesta huolimatta.

Lisäksi kaikki vanhat 214 nalleani tuli listattua tarkkaan. Kerkisin minä ostamaan jo nallejen joulupöytää varten hienon lasten kahviastiaston. Se on posliinia ja Saksassa valmistettu joskus 50-luvulla. Kuparinen kahvipannu myös, jonka kuvan laitoin tänne muutama päivä sitten. Ne täydentävät kokoelmaa. Tuo astiasto maksoi 33 euroa. Miniatyyrit ovat samanhintaisia.

Kaikki suunnitelmat eivät aina toteudu. Mutta jo niiden suunnittelukin on eteenpäinmenoa, aina oppii uutta niiden mukana.

Linkit

http://www.varjarikilta.fi/

http://edu.turku.fi/tiimalasi/varjays.html

http://www.arctic-flavours.fi/fi/arktiset+aromit/erikoisluonnontuotteet/koriste-+ja+kasityomateriaalit/luonnonvarit/

http://www.coloria.net/

Pöllön tarina

http://www.hs.fi/kaupunki/Syliin+pyrkinyt+uimarip%C3%B6ll%C3%B6+herkisti+kokeneen+melojan/a1383706551555

http://www.suomenluonto.fi/sisalto/artikkelit/vasynyt-uimari/