Kuvaa klikkaamalla sen saa suuremmaksi.
Tässä kuvassa apina on kahvilla lappalaisten tykönä.
Nämä puutarhahuonekalut olen ostanut Humppilan vanhantavarankaupasta (sitä ei enää ole, vahinko vaan), ehkä suomalaista käsityötä. Lappalaisnuket on kirpputorilöytö Loimaalta. Niitä folklorisia nukkeja sieltä vielä löytää paljon. Paperi-pahvinen lappalaispoikanukke on Tarvasjoen alakoulumuistojani. Apina tuli mukaani Forssan antiikkimarkkinoilta. Se on paperimassaa, ehkä Saksassa syntynyt. Pahvivaunut on 30-40-luvulta sota-ajan leluja. Helsingissä niitä on hyvät valikoimat yhdessä vanhojen lelujen liikkeessä. Siellä hinnat vaan saavat pään pyörälle. Tuli silti kaupat kerran, koska niitä näkee harvoin. Posliininen kahviastiasto on japanilainen ja Barjacin antiikkimarkkinoilta löydetty. Koira on Anduzen kirpparilta, paperimassaa, joka on päällystetty karvalla. Se on avaimenperä alkuperäiseltä tehtävältään, nyt se vahtii puutarhaa. Kukkateline perällä on Saksasta kuten roombox.
- Monessa paikassa on tarvinnut reissata, jotta on saanut kokoon tämän nukketalon. Sellaista se keräily on, palapelin kokoamista pienistä palasista vuosien saatossa.
Siinä uusi koti lappalaisperheelle, joka asui ennen museon "satukaapissa" aika ahtaasti. Nyt heillä on tilaa vähän enemmän. Seinästä saatiin sille kotipaikka museosta Etelä-Ranskasta Lézanista. Pitäisi saada vielä viherkasveja tätä puutarhanurkkausta varten.
- Jos "palapeli" tulee täyteen, sen reunoja voi vielä koristaa. Joten aarteen metsästys jatkuu...
Elämä on pienistä ihmeistä tehty.
