"Ovatko lapset noilla nukketaloilla ollenkaan leikkineet, koska ne ovat niin hyvin säilyneet?"
En ole osannut täysin vastata. Olen vain sanonut, että kai aikuisten läsnäollen. Ja ennen lapset kunnioittivat enemmän lelujaan, koska niitä oli vähän.
Toisaalta voi kuvitella, että rikkailla oli erikseen leikittävät ja ei kosketettavat, vain katsottavat, ihailtavat lelut, jos ne olivat arvokkaita. Kansan leluilla taas oli oma käytäntönsä.
https://www.flickr.com/photos/62079252@N04/albums/72157636149098994/with/10069133606/
Helsingin kaupunginmuseon Lasten kaupungista kuvasarja yllä. Se on osa senaatintorin museoita. Kuvat olen ottanut muutama vuosi sitten.
http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4628
Tuolla Lasten kaupungissa lapset saavat leikkiä. Siellä on ilmainen sisäänpääsy.
Osa museosta on leikittävää leikkipaikkaa ja osa on vitriinisuojattua, niin vanhoja leluja voi vain katsoa eikä koskea. Mutta uusia on leikkiä varten.
Kuinka moni lapsi on jo saanut siellä museossa leikkiä? Heitä on varmaan jo valtava joukko, koska se on ollut suosittua.
Museo leikkipaikkana on 21.vuosisadan lasten kasvatusta. Leikin avulla opitaan.
Samaa käytäntöä näin Lontoon Lapsuuden museossa. Trendi on kansainvälinen.
Mutta nyt tulee esimerkki siitä, kun on jätetty vanhaa antiikkia lasten kovakouraiseen käsittelyyn rikottavaksi. Vahinko vaan, kun kaikki on ollut sallittua eikä ole ollut rajoja. Lapsista tulee tuholaisia, jos he kaikkea saavat vapaasti leikittäväksi.
Siellä Lasten kaupungissa on tämä varmaan ainakin 100-vuotias nukketalo esillä, josta näkyy leikin jäljet. Sisustus on nyt sekamelskaa ja rikottuja huonekaluja, tapeteista repaleet jäljellä.... Alkuaan siinä on ollut arvokkaita saksalaisia Kestnerin Boulle huonekaluja ja muita hienouksia posliininukkeineen.
Tässä alla toinen esimerkki Tukholman museon nukketaloista, joihin lapset eivät ole saaneet koskea, vain katsoa, kuten luin noiden nukketalojen perhetarinoista. Ne ovat yhtä täydellisiä kuin aikoinaan ovat olleet.
Onko koskeminen leikin ehto?
Vaikka lapsi saisikin vain katsoa eikä koskea, virikkeitä se saa aina. Mielikuvitus lähtee lentoon. Kaunis saa meidät unelmoimaan.
