perjantai 12. lokakuuta 2018

Tarinoiden maailmassa

Tässä 18 vuoden aikana hankitut kirjat museoon.

Mutta internetti on parempi tietopankki. Toisaalta molempia tarvitaan.

Netistä sain hyvän vinkin, mikä motivoi lisää löytöjen salapoliisityöhön. Mitä enemmän tietoa, sitä arvokkaampaa.

Taidan ottaa yhteyttä katoliseen kirkkoon ja kysyn 1700-luvun vahanukestani, joka on katolinen kulttiesine. Sen on sanottu edustavan Jeesus-lasta, vaikka on puettu Marie Antoinette'iksi.

Toisaalta toisen lähteen mukaan se edustaa jotakin pyhimystä. Mene ja tiedä. Nuo tiedot on saatu  ranskalaisesta museosta ja kulttiesineisiin erikoistuneesta yhdistyksestä.

Netistä löysin kerran Pyhän perheen Marian, Joosefin ja Jeesus-lapsi vahanuket puettuna aristokraateiksi  suljettuna lasiseen laatikkoon kuten tämä alla.

Miten mahtaa selittää sen todellisuuden vastakohtaisuuden katolinen kirkko. Köyhää perhettä kuvataan rikkaina. Historiallinen konteksti täytyy ottaa huomioon.

Tämä nukke on kuunnellut paljon ihmisiä, heidän rukouksiaan. Kädessä sillä on rautaristi.

Se vastaa kai ortodoksien ikoneita.

Silkkipuku on ollut roosa, näin sen takaa, kun otin pois sen laatikosta. Laatikko piti käsitellä toukkamyrkyllä monta kertaa, koska niin vahingoittunut se oli. Muuten hyvin säilynyt. Pitsi on hopeasta tehty. Yllättävää. Mutta sitten näin Twitterissä pukuhistorioitsijoiden esittämiä hopea-kulta-kirjontaisia tai -pitsisiä prinsessahameita 1700-luvulta, -kengät mukaan lukien. Aristokratia kieriskeli rikkauksissaan. Kaikki mikä kiilsi oli kultaa, hopeaa, kuten kuninkaiden linnoissa. Yllä ja ympärillä. Hopeoissa oli rahavara pahan päivän varalta, ne voi sulattaa ja myydä. Niin Aurinkokuningas rahoitti aikoinaan kuulema sodankäyntinsä.

Tästä tarinaa riittää...