https://fi.wikipedia.org/wiki/H%C3%A4meen_H%C3%A4rk%C3%A4tie
http://web.archive.org/web/20081221152343/http://www.harkatie.net/
"Tuu, tuu tupakkarulla, mistäs tiesit tänne tulla?
Tulin pitkin Turun tietä, hämäläisten Härkätietä."
Tuo runonpätkä on lapsesta asti tuttu.
Suomen matkalla tehtiin taas kirpparikierros, josta kerroin viimeksi. Isosisko oli katsonut netistä, että Härkätien varrella on myös yksi. Siellä me sitten seikkailtiin. Kirpparia ei ollut enää, oli kai lopettanut. Mutta muuta mukavaa yllätysohjelmaa oli tälle iltapäivälle luvassa.
Vastaan tuli sattumalta Savenvalajan museo, jonne teki mieli katsomaan. Mutta arvailtiin, että ei varmaankaan ole auki, koska on sivussa eikä Someron keskustassa.
Museon vieressä oli pieni parkkipaikka, joten ajateltiin, että pysähdytään kuitenkin ja käydään katsomassa lähimmässä talossa, ties vaikka heillä olisi museon avain ja voisi siten sinne päästä.
Oltiin vähän pettyneitä, kun oli turhaan kierrelty Härkätietä, vaikka se oli hienoa paikkakuntaa ja historiallista.
Joten käytiin soittamassa ovikelloa museon naapuristossa. Ei kukaan kotona, vain kaksi koiraa haukkui. Tuntiin pois. Mutta sitten ilmestyi auto pihalle ja talon emäntä. Ystävällinen vastaanotto, vaikka olimme kaikki ventovieraita toisillemme. Museoon löytyi avain talosta, kuten oltiin arveltu ja päästiin museokäynnille aikaisemmin suunnitellun kirpparikäynnin sijaan. Kun se oli nähty, meidät kutsuttiin peremmälle talon autotalliin katsomaan taiteilija-ja vanhojen autojen harrastajaisäntää.
Tässä somerolaispariskunta kuvin kerrottuna.
