Yhdistyskirjeestä

Vuodenvaihteen museouutiset eli yhdistyskirje on luvassa tämän kuun aikana kuten vuodesta 2001 on ollut tapana. Toisaalta samoja asioita kirjoitan kuin tähän blogiini. Kaikki eivät internettiä käytä.

Laskin nyt aamulla kuluneen vuoden 2013 yhdistyksen tulot. Yllätyksekseni tuli vain 7 euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna 2012 eli 2618 euroa. Vaikka on lama-aika ja meillä ei ollut ryhmiä kuten ennen, silti kävijämäärä oli samoissa.

Meitä on nyt 14 jäsentä, pari tuli lisää syksyllä.

Sähköpostiin on tullut viime päivinä uuden vuoden toivotuksia. Minulla on viime vuoden turistitoimistojen, kunnantalojen, yritysten jne. sähköpostilistat. Lähetän näinä päivinä uuden vuoden toivotuksia noihin moniin kymmeniin paikkoihin. Se on samalla mainostamista. Mutta se hidastaa yhdistyskirjeen valmistelua.

Muuten huomasin nukketalosivujen tilastoista, että alesilaisia on käynyt nukketaloja katsomassa viime aikoina. He ovat tulleet Alèsin turistitoimiston sivuilta, jossa me ollaan nyt mukana.

Talo on valmis

Siinä nukketalo valmiina. Nyt se odottaa verhoja ikkunoihin. Pikkuhiljaa saan kalustaa sen. Ensi kesän sesongiksi pitäisi saada huonekalut ja asukkaat tai asukas.

Näytin tämän ystävälleni. Hän sanoi suoraan kuten aina:"Värit ovat liian tummat, ei näe mitään, valaistus on huono lattialla, jossa se on."

Tapetit ovat viktoriaanisen ajan reproduktioita, joten värit sen mukaan. Toisaalta oli silloin myös vaaleita värejä. Mutta jokainen tekee myös oman makunsa mukaan. Minä valitsin tumman väriskaalan. Siinä on tunnelmaa. Ja tummalla taustalla vaaleammat värit tulevat hyvin esille.

http://www.flickr.com/photos/62079252@N04/11816653796/

Lisään tuonne flickr.com sivuille, kun tulee uutta.

Silber&Fleming nukketalon värimuutokset

http://www.flickr.com/photos/62079252@N04/sets/72157636693272466/

Laitoin kuvasarjan flickr.com sivuille.

Vaara ohi Réunionin saarella

http://lci.tf1.fr/france/faits-divers/cyclone-bejisa-la-reunion-placee-en-alerte-rouge-8339794.html
"La Réunion : spectacle de désolation après le passage d'un des pires cyclones en 20 ans..."
Le cyclone tropical Bejisa, qui a fait au moins un mort et 15 blessés dont 2 graves, s'est éloigné de l'île de La Réunion dans la nuit de jeudi à vendredi, laissant place à un paysage dévasté par endroit. L'alerte rouge a été levée à 6h heure de Paris. 

http://www.rtl.fr/actualites/info/environnement/article/cyclone-bejisa-a-la-reunion-le-pire-est-passe-selon-meteo-france-7768493256

http://earth.nullschool.net/#current/wind/isobaric/1000hPa/orthographic=-296.62,-18.91,996 
Siinä kuva hirmumyrskyn silmästä pienen Réunionin saaren vieressä eilen iltapäivällä. Läheltä piti. Mutta ohi se meni, pahimmalta vältyttiin.

http://www.lejsl.com/actualite/2014/01/03/cyclone-a-la-reunion-un-mort-dans-la-nuit-alerte-rouge-levee
"...l’oeil est passé à proximité immédiate de La Réunion hier en fin d’après-midi, longeant la côte ouest, à une quinzaine de kilomètres au large pour se diriger vers le sud..."

______________________________________________________________________________
- pahimpia hirmumyrskyjä 20 vuoteen
- 1 kuollut ja 15 loukkaantunut ( säästyttiin suuremmilta henkilövahingoilta, koska oli annettu ulkonaliikkumiskielto ja muita varoituksia, joita noudatettiin)
- valtavat materiaaliset vahingot
- vähitellen elämä jatkuu normaalina, vaikka sähkö-, vesikatkoja ja kulkuyhteydet poikki monin paikoin.

Tapiseeraamassa

Eilen otin esille tapettiliisteripaketin ja avoin sen. Katsoin ohjetta, jossa neuvottiin sekoittamaan koko paketti ämpärilliseen vettä. En minä niin paljoa tarvitse liisteriä pientä nukketaloa varten.

Laitoin vettä vähän lasipurkin pohjalle ja siihen tapettiliisterijauhoja jonkun verran arviolta, ihan kokeilu mielessä. Sekoitin hyvin puukepillä. Muutama minuutti piti odottaa ja liima oli valmis.

Ensin tein kokeen pikkupalasilla tapettia.
Otin mainostoimistossa printattua aika paksua tapettipaperiani ja oikeata amerikkalaista tapettia palasen, levitin liisteriä maalisutilla niiden taakse ihan joka paikkaan vanerin päällä, jonka olin suojannut mustalla roskapussimuovilla. Sitten liimasin koepalat puiselle kovalevylle. Painelin niitä kostealla rievulla, joka tuli liimaiseksi. Toisen kerran pyyhin liisteriä pois toisella puhtaalla kostealla rievulla. Liimaa ei saa jäädä, olin lukenut netistä. Huomasin, että pitää olla vielä kolmas riepu, kuiva, jotta voi viimeksi kuivata liian märjän tapetin.

Siinä toimenpide, jolla tapetoin koko nukketalon. Molemmat tapetit sopeutuivat hyvin ja tapetti liistereineen liukui sopivasti tarvittaessa, jos sitä piti siirtää hiukan. Joten se oli helpompaa kuin tavallinen liima. Ja aika kestäviä paperit olivat, vaikka tulivat likomärjiksi molemmat. Tahkosin vähän liikaa jostakin kohtaa printattua paksua paperia, se meni rikki, mutta ei haittaavasti.

Yllä kuvassa yksinkertaiset tapetointitarvikkeet, joita kotoa löytyy. Ei tarvitse hienouksia ainakaan nukketaloa tapetoidessa. Olin lukenut netistä ja katsellut videoita, mitä kaikkea ostoksia tätä operaatiotakin varten kulutusyhteiskunnassa voi tehdä.

Kuvassa näkyy: pesuvati ja vettä, jota voi vaihtaa välillä, koska se tulee liimaiseksi riepujen puhdistamisessa. Kolme kangasriepua, kahta kastellaan veteen ja yksi on tapetin kuivaamista varten lopuksi.

Viivotin, kynä, tapettiliisteriä, lasipurkki, keppi, puulevy, jonka päällä voi tapetin levittää liisteröintiä varten, muovia puulevyn suojaksi, ettei tarvitse sitä pestä jälkeenpäin. Kohdelamppu on hyvä varata viereen.

Tapettiveitsi pitää ostaa, koska sillä saa nätisti reunojen yli menevät osat pois, kun kaikki on kuivunut hyvin.

Alimmaisessa kuvassa nukketalo on tapetoitu, melkein valmis. Yläkerran oikeanpuoleisen vaalean vihreän huoneen oikea- ja vasenpuoli puuttuu. Maanantaina saan niihin tapetin. Käyn printtauttamassa sen Anduzen mainostoimistossa, jossa on hyvä painokone.

Ovifasadi oikealla oli työläs. Siinä oli paljon paperin ja kuvion mittaamista. Nyt saa alkaa suunnittelemaan pitsiverhoja.

Paperiarkit ovat kooltaan 42x29cm. Niitä meni oveen kaksi ja molempiin huoneisiin myös kaksi. Yhden ylimääräisen joudun vielä ostamaan, koska yksi arkki meni pilalle. Eli 14 euroa kaikkiaan tietokonepaperitapetti ja 11 euroa amerikkalainen viininpunainen oikea tapetti.

Tapetointi oli helpompaa, kun olin leikannut suuren osan tapeteista jo aikaisemmin ja kokeilin niitä paikoilleen. Käytin pahvia mallikappaleena, jonka levitin seinille mitaksi ja sen mukaan leikkasin seinäpaperit.

Tämä nukketalo oli vaativa tavallaan. Silber&Fleming on kallis merkki. Ei siitä saisi tulla susi.

Olen tyytyväinen lopputulokseen, vaikka sen itse sanonkin. Oli hirmu vaikeaa aloittaa, koska en ole koskaan ennen tapetoinut. Oli siinä haastetta.

Joka päivä oppii. Me ollaan oppipoikia. Tänä vuonna 2014 opin tapetoinnin alkeita ja samalla voittamaan itseni.

Myrskynsilmä

http://www.lepoint.fr/societe/cyclone-bejisa-la-reunion-retient-son-souffle-02-01-2014-1776103_23.php

http://reunion.la1ere.fr/
Ystäväni Henrietten perhe asuu Réunionin saarella. Siellä on nyt tällä hetkellä kova hirmumrsky, jonka kourissa saari on kohta. Tuulen voimakkuus voi olla yli 250km/t! Jo 150km/t on kova myrsky.

"L'ouragan ne cesse de se rapprocher et contient en son sein des vents supérieurs à 250 km/h. Dans l'après-midi de jeudi, au moment où il sera le plus proche de l'île, les sifflements du vent se transformeront en hurlements."

Réunion on ollut punaisessa myrskyvaroitustilassa aamusta asti. Ihmiset ovat suljettuina sisätiloissa ruoka-, juoma-, kynttilä-, radiopatteri yms. varastoineen, niinkuin sota-aikana pommisuojassa. 

Minun ajatukseni ovat nyt Henrietten mukana...

Vuonna 1986 olin Englannissa au pairina. Silloin oli Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus. Kuulin sen radiosta illalla myöhään. Nukahdin peloissani, mitä Suomeen ja kotiväelle kuuluu. Heti kun aamu valkeni, kiirehdin soittamaan kotiin. Kun sain vastauksen ja kuulin uutiset, ettei hätää, iso kivi putosi pois sydämeltäni.
http://fi.wikipedia.org/wiki/T%C5%A1ernobylin_ydinvoimalaonnettomuus

12 positiivista asiaa uutisista

http://www.hs.fi/kotimaa/Sain+tutustua+lapseeni+alusta+asti++n%C3%A4m%C3%A4+12+asiaa+paranivat+vuonna+2013/a1305767317438

Tänä aamuna luin taas lehtiä netissä kuten päivittäin. Aika shokeraavaa. Huonoja uutisia on paljon. Sitten tuli vastaan jotakin erilaista. Tämä Hesarin yllä oleva uutissarja.

HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2014!

http://www.vuodenluontokuva.fi/vlk/default.asp?iId=GGKKKG

Tapetti kokeiluja

Leikkasin viininpunaisen tapetin tänään, toiset olin leikannut jo aikaisemmin.

Yläkerran oikeanpuoleista ruusupaperia pitää vielä ostaa yksi arkki, koska erehdyin kuviosta. Tein uuden mallin kuvankäsittely ohjelmalla, jossa koko sivupuoli peittyy samalla paperilla ja samalla kuviolla, ettei tule saumaa.

Vasemmanpuoleinen yläkerran sinipohjainen kukkatapetti tulee myös fasadioveen.

Liisteripakettia en ole vielä avannut. Siitä tapetoinnista tulee aika sotkua ja sekamelska.

Jouluaskartelua ja "jouluvieraita" museossa

Tässä kuvassa 1800-luvun lopun Silber&Fleming nukketalon sisusta siivottuna. 5 kertaa piti vettä vaihtaa pesuvadissa, kun poistin tapetit sen seiniltä ja fasadiovesta. Mutta ihmeen helposti ne silti lähtivät. Viime vuonna toinen nukketalo oli paljon työläämpi. Siinä tapetti liimoineen oli niin hankala poistaa, että hiki hatussa sitä jouduin hankaamaan.

Seuraavana päivänä käsittelin puun toukkamyrkyllä nukketalon sisältä. Nyt oli hyvä tilaisuus, kun se on tapetoitu, käsittely on vähemmän tehokas. Vaikka silti sen joutuu tekemään lithograafisiin eli paperipäällysteisiin 1900-alun nukketaloihin, jos on toukkien reikiä. Kuten Moritz Gottschalk nukketalooni sen tein yksi vuosi, xylophène ei vahingoittanut paperia. Toisaalta tuo paperi on tapettiliimattu, joten vedenpitävää. Muuten on vaan epämiellyttävää käyttää noita myrkkyjä. Teen sen toimenpiteen aina ulkona oven vieressä kadulla. Vaikka haju kestää hävitä puusta useita tunteja, varsinkin jos on tehnyt moninkertaisen käsittelyn kuten pitää hyvin toukkaisessa puussa.

Sitten seuraavaksi, kun kaikki oli kuivaa päivän parin päästä, värjäsin saksanpähkinävärillä, kuten petsataan, lattiat kolmesta huoneesta ja fasadioven. Se antaa suojan myös noita ei toivottuja tuholaisia vastaan. Vaikka niitä tässä talossa oli vain ihan muutama pikkuinen fasadiovessa, silti kannatti tehdä tuo ennaltaehkäisevä käsittely.

Takat otin pois paikoiltaan ja maalasin ne vaalean harmaaksi, koska ne olivat läikkyvän valkoiset. Se ei sovi vanhaan taloon. Takkojen yläosan peitän tapetilla. Lattiapaneelit myös piti maalata.

Sininen maalattu keittiö alakerrassa punaisine lattioineen on hyvin säilynyt, se ei ole mennyt huonoksi liimasta tapetin alla kuten muut huoneet. Siinä piti korjata vain takka.

Huoneiden reunaosat maalasin vihreäksi. Nekin olivat räikeän valkoiset.

Kuvassa näkyvät tapetit osittain leikattuina. Ne ovat 1800-luvun reproduktioita. Viininpunainen tapetti on Amerikasta tilattu. Muut ovat nettilöytöjä.

En ole koskaan tapetoinut. Jännittää vähän. Pitää olla huolellinen. Teen pienen kokeilun ensin.

"Museovieraista" puheenollen. Koko syksy oli hiljaisempi kuin viime vuonna. Se oli pettymys. Tämän vuoden ryhmistä vain yksi tuli kuten oli ilmoittanut. Mutta heitäkin oli vain 4, vaikka 7 oli suunnitellut tuloa.

Nyt vuoden lopulla oli kuitenkin yllätyksensä. Kun joululomat alkoivat 21.päivä, puhelin soi taas. Se on niinkuin olemassaolon merkki. Museota tiedusteltiin. Tässä joulukuussa on nyt käynyt kaikkiaan 20 henkeä museossa, viime päivät ihan päivittäin. Se on paljon. Nukkenallemuseon kukkaroon on tullut 106 euroa. Vertasin viime vuoden tuloksiin lokakuusta joulukuuhun. Meiltä puuttuu noin 100 euroa, jotta oltaisiin samoissa. Joka tapauksessa eteenpäin me ollaan menossa. Turismi on epäsäännöllistä. Etukäteen ei voi paljoa laskelmoida.

Nämä museokävijät ovat olleet paljolti paikallisia, jotka ovat muualta kotoisin tai paikallisten muualla asuvia sukulaisia. Tänään oli romanialainen hollantilaisen minjänsä ja pojantyttären kanssa. Molemmat asuvat naapurikylissä. Romanialainen oli tyylikäs madame, ei ollenkaan sellainen, joka tulee Romania maasta mieleen. Hyvin ystävällinen ja avoin. Oli mielenkiintoista kuulla hänen maastaan erilaisesta näkökulmasta kuin on tottunut kuulemaan. Olisin kuunnellut häntä kauemminkin kuin museovierailun ajan. Hollantilainen äiti 9-vuotiaansa tyttönsä kanssa oli myös hauska tavata. Kerroin hänelle Amsterdamin pikavisiitistä syksyllä. Tämä lähes nelikymppinen pitkä ja hoikka madame muistutti ihan oikeata balleriinaa olemukseltaan ja ulkonäoltään. En voinut olla sitä sanomatta. Siihen hän totesi, että vanhempi tytär tanssi balettia.