Kuvassa oikealla ylhäällä on vierashuone, jonne olen löytänyt jo sohvakaluston, pari nukkea, yms.
http://www.flickr.com/photos/62079252@N04/12302738554/sizes/l/
Flickr.com sivuilla yllä näkee kuvan jättikoossa.
tiistai 4. helmikuuta 2014
maanantai 3. helmikuuta 2014
Metreittäin pitsiä ja silkkinauhaa
http://www.flickr.com/photos/62079252@N04/sets/72157636693272466/show/with/10644486296/
Siinä yllä diasarjana kuvat.
Verhot ovat nyt valmiit. 4,5metriä meni pitsiä ja yli 9metriä silkkinauhaa. Kaikki löytyi varastosta. Ei tarvinnut ostaa.
Vasemmalla kuvia vanhasta morsiushunnusta, josta sen tein. Huomasin, kun surffailin netissä, että tein virheen. Jo silloin 2-3 vuotta sitten, kun tuon hunnun ostin, olisi pitänyt se kuvata ennen leikkaamista. Hankin sen 1800-luvun nuken hametta varten, ei tullut mieleenikään kuvata sitä.
Internetissä nuo antiikkiset hunnut ovat kovissa hinnoissa. Minä sain sen 20 eurolla kirpputorilta. Kirjoitin muutamaan pitsimuseoon ja kyselin, jos saisin tietää tuon pitsin alkuperän.
Alimmaisena näkyy moni-ikkunainen fasadiovi. Verhoiltuna se on lämpimämmän näköinen kuin ilman. Jos nuo monet ikkunat ovat olleet rikkauden merkki, niin myös niiden verhoilu on tullut kalliiksi.
Talo odottaa nyt sisustamista...
Siinä yllä diasarjana kuvat.
Verhot ovat nyt valmiit. 4,5metriä meni pitsiä ja yli 9metriä silkkinauhaa. Kaikki löytyi varastosta. Ei tarvinnut ostaa.
Vasemmalla kuvia vanhasta morsiushunnusta, josta sen tein. Huomasin, kun surffailin netissä, että tein virheen. Jo silloin 2-3 vuotta sitten, kun tuon hunnun ostin, olisi pitänyt se kuvata ennen leikkaamista. Hankin sen 1800-luvun nuken hametta varten, ei tullut mieleenikään kuvata sitä.
Internetissä nuo antiikkiset hunnut ovat kovissa hinnoissa. Minä sain sen 20 eurolla kirpputorilta. Kirjoitin muutamaan pitsimuseoon ja kyselin, jos saisin tietää tuon pitsin alkuperän.
Alimmaisena näkyy moni-ikkunainen fasadiovi. Verhoiltuna se on lämpimämmän näköinen kuin ilman. Jos nuo monet ikkunat ovat olleet rikkauden merkki, niin myös niiden verhoilu on tullut kalliiksi.
Talo odottaa nyt sisustamista...
lauantai 1. helmikuuta 2014
perjantai 31. tammikuuta 2014
Seuraava nukketalo homma
http://www.flickr.com/photos/62079252@N04/sets/72157636693272466/
Tässä kuva verhopitsin värjäyksestä teessä.
Verhopitsi on vanha morsiushuntu 1800-luvulta. Anduzen kirpputorilöytö muutaman vuoden takaa. 20 euroa siitä pulitin silloin. Mutta moneen paikkaan olen siitä saanut jo pitsiharsoa ja vielä sitä jää. Vaikka käytän kaikki reunapitsin nyt ikkunoihin. Varmaan ainakin 2 metriä menee. Siksak-saksilla saa nätin reunan, ei tarvitse ommalla paljoa. Mittaamista, silittämistä ja leikkaamista on sen sijaan senkin edestä.
Morsiushuntu saa uuden elämän tehtävän nukketalon verhoina. Missä lie elänyt morsian, joka
sitä aikoinaan piti? Miten monta elettyä elämää mahtuukaan museoon?
Näillä verhoilla on sitten tarina. Kuten noilla ikkunoilla. Monet ikkunat kertovat 1800-luvun lopun lontoolaisen talon rikkaasta omistajasta. Ennen se oli varakkuuden ja hyvän sosiaalisen aseman merkki. Oli ikkunavero. Mitä enemmän oli ikkunoita, sitä enemmän veroa. Muissa maissa ovetkin olivat verolliset.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ovi-_ja_ikkunavero
http://en.wikipedia.org/wiki/Window_tax
Myöhemmin, kun saan tähän huonekalut, joitakin minulla on jo, niillä on myös tarinansa. Siitä kerron myöhemmin.
Alla kuvassa on fasadiovi, johon ruuvasin verhotangot. Jätin raon tangon ja seinän väliin, jonne neulon verhot suoraan muutamalla pistolla. Niin on helpompi.
Tämä Silber&Fleming merkki on ollut kauan museon toivelistalla. Nyt siitä saadaan iloita.
Tässä kuva verhopitsin värjäyksestä teessä.
Verhopitsi on vanha morsiushuntu 1800-luvulta. Anduzen kirpputorilöytö muutaman vuoden takaa. 20 euroa siitä pulitin silloin. Mutta moneen paikkaan olen siitä saanut jo pitsiharsoa ja vielä sitä jää. Vaikka käytän kaikki reunapitsin nyt ikkunoihin. Varmaan ainakin 2 metriä menee. Siksak-saksilla saa nätin reunan, ei tarvitse ommalla paljoa. Mittaamista, silittämistä ja leikkaamista on sen sijaan senkin edestä.
Morsiushuntu saa uuden elämän tehtävän nukketalon verhoina. Missä lie elänyt morsian, joka
sitä aikoinaan piti? Miten monta elettyä elämää mahtuukaan museoon?
Näillä verhoilla on sitten tarina. Kuten noilla ikkunoilla. Monet ikkunat kertovat 1800-luvun lopun lontoolaisen talon rikkaasta omistajasta. Ennen se oli varakkuuden ja hyvän sosiaalisen aseman merkki. Oli ikkunavero. Mitä enemmän oli ikkunoita, sitä enemmän veroa. Muissa maissa ovetkin olivat verolliset.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ovi-_ja_ikkunavero
http://en.wikipedia.org/wiki/Window_tax
Myöhemmin, kun saan tähän huonekalut, joitakin minulla on jo, niillä on myös tarinansa. Siitä kerron myöhemmin.
Alla kuvassa on fasadiovi, johon ruuvasin verhotangot. Jätin raon tangon ja seinän väliin, jonne neulon verhot suoraan muutamalla pistolla. Niin on helpompi.
Tämä Silber&Fleming merkki on ollut kauan museon toivelistalla. Nyt siitä saadaan iloita.
tiistai 28. tammikuuta 2014
Valmista tulee lopultakin
http://www.flickr.com/photos/62079252@N04/sets/72157633121092037/show/with/12188086265/
Yllä linkki diasarjaan nukketalostani, jonka nyt viimeksi kunnostin.
Siinä kuvassa näkyy makuuhuoneen petivaatteet valmiina. Oli niistä hommaa. Suunnitella niitä sai enemmän kuin ommella. Ompelu oli lopuksi aika äkkiä tehty, vaikka hankalaa, kun päällys on harsopitsiä. Tein sen kaksinkertaisena.
Nyt olivat uudet siksak-sakset tarpeen, muuten reunat eivät olisi nätit. Alla on punaisesta verhokankaasta tehdyt patja ja tyyny.
Tässä tapauksessa tarvittiin paljon suunnittelua ja vähän työtä. Minun tuli siitä mieleen kouluajat, kun oltiin lukiossa. Me oltiin tyttöluokka ja englannintunnilla miesopettaja sanoi meille aina välillä, kun ei ollut meihin oikein tyytyväinen, että tehdään töitä enemmän ja suunnitellaan vähemmän.
Yksi oppimistekniikka on "Learning by doing" eli "Tekemällä oppii". Oppisopimuksella nuoret oppivat käytännön töihin.
"Hyvin suunniteltu työ, on puoliksi tehty työ", sanotaan myös.
Asenteet vaihtelevat. Välillä tarvitaan enemmän teoriaa ja välillä taas käytäntöä. Ja toiset ovat käytännön ihmisiä, kun taas toiset teoreetikkoja, tai sitten me ollaan molempia.
Vielä noista englannintunneista puheenollen. Siellä yliopittiin aina joskus, vaikka myös liikaa unohdettiin. Mieleeni on iskostunut lähtemättömästi seuraavat sanat:
"Do the best and leave the rest". ="Tee parhaasi ja jätä loput".
Yllä linkki diasarjaan nukketalostani, jonka nyt viimeksi kunnostin.
Siinä kuvassa näkyy makuuhuoneen petivaatteet valmiina. Oli niistä hommaa. Suunnitella niitä sai enemmän kuin ommella. Ompelu oli lopuksi aika äkkiä tehty, vaikka hankalaa, kun päällys on harsopitsiä. Tein sen kaksinkertaisena.
Nyt olivat uudet siksak-sakset tarpeen, muuten reunat eivät olisi nätit. Alla on punaisesta verhokankaasta tehdyt patja ja tyyny.
Tässä tapauksessa tarvittiin paljon suunnittelua ja vähän työtä. Minun tuli siitä mieleen kouluajat, kun oltiin lukiossa. Me oltiin tyttöluokka ja englannintunnilla miesopettaja sanoi meille aina välillä, kun ei ollut meihin oikein tyytyväinen, että tehdään töitä enemmän ja suunnitellaan vähemmän.
Yksi oppimistekniikka on "Learning by doing" eli "Tekemällä oppii". Oppisopimuksella nuoret oppivat käytännön töihin.
"Hyvin suunniteltu työ, on puoliksi tehty työ", sanotaan myös.
Asenteet vaihtelevat. Välillä tarvitaan enemmän teoriaa ja välillä taas käytäntöä. Ja toiset ovat käytännön ihmisiä, kun taas toiset teoreetikkoja, tai sitten me ollaan molempia.
Vielä noista englannintunneista puheenollen. Siellä yliopittiin aina joskus, vaikka myös liikaa unohdettiin. Mieleeni on iskostunut lähtemättömästi seuraavat sanat:
"Do the best and leave the rest". ="Tee parhaasi ja jätä loput".
maanantai 27. tammikuuta 2014
Päiväkirjoja sodan aikana
http://fi.wikipedia.org/wiki/Nuoren_tyt%C3%B6n_p%C3%A4iv%C3%A4kirja
http://finnish.imdb.com/title/tt0052738/
Eilen siskot katsoivat Anne Frankin Päiväkirja-elokuvan telkkarista. Se nähtiin jo kerran jouluna monta vuotta sitten. Haluaisin nähdä sen DVD:nä.
http://www.hs.fi/kulttuuri/Koulutytt%C3%B6+piti+piiritysp%C3%A4iv%C3%A4kirjaa+Leningradissa/a1390767284946
http://www.bazarforlag.fi/asema/piirityspaivakirja/6620
http://fi.wikipedia.org/wiki/H%C3%A9l%C3%A8ne_Berr
http://finnish.imdb.com/title/tt0052738/
Eilen siskot katsoivat Anne Frankin Päiväkirja-elokuvan telkkarista. Se nähtiin jo kerran jouluna monta vuotta sitten. Haluaisin nähdä sen DVD:nä.
http://www.hs.fi/kulttuuri/Koulutytt%C3%B6+piti+piiritysp%C3%A4iv%C3%A4kirjaa+Leningradissa/a1390767284946
http://www.bazarforlag.fi/asema/piirityspaivakirja/6620
http://fi.wikipedia.org/wiki/H%C3%A9l%C3%A8ne_Berr
Linkit - Hesaria lukiessa
http://www.hs.fi/matka/Toimitusjohtaja+Ulkomaalaisia+ei+kiinnosta+Suomessa+mik%C3%A4%C3%A4n+muu+kuin+kylmyys/a1390607294832?ref=hs-art-top-8
Yllä artikkelissa on Suomi-kuvasta. Siinä sanotaan, ettei Suomesta tiedetä ulkomailla muuta kuin kylmyys...
Olen asunut Ranskassa nyt vuodesta 1999, 15. vuosi on menossa. Ei minulla ole tuollaista kokemusta ulkomaalaisista. Suomi joulupukkimaana on usein ykkönen näille ranskalaisille ja muille. Ja kyllä muutakin kuulee kuin pelkästään arktinen kylmyys. Varsinkin vuodesta 1995 on Suomi tietous lisääntynyt pikkuhiljaa, kun liityttiin Euroopan Unioniin. Sitä ennen vain Ruotsi oli tutumpaa.
Aika usein museokävijät sanovat katsoneensa televisiosta dokumentteja Suomesta. Lappi-aihe kiinnostaa. Ja aika monet sanovat siellä käyneensä. Silloin minusta tuntuu nololta. En ole itse koskaan ollut Lapissa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_EU-kansan%C3%A4%C3%A4nestys
Tärkeintä on, että maakuva on positiivinen. Ja sitä se on ollut.
Yllä artikkelissa on Suomi-kuvasta. Siinä sanotaan, ettei Suomesta tiedetä ulkomailla muuta kuin kylmyys...
Olen asunut Ranskassa nyt vuodesta 1999, 15. vuosi on menossa. Ei minulla ole tuollaista kokemusta ulkomaalaisista. Suomi joulupukkimaana on usein ykkönen näille ranskalaisille ja muille. Ja kyllä muutakin kuulee kuin pelkästään arktinen kylmyys. Varsinkin vuodesta 1995 on Suomi tietous lisääntynyt pikkuhiljaa, kun liityttiin Euroopan Unioniin. Sitä ennen vain Ruotsi oli tutumpaa.
Aika usein museokävijät sanovat katsoneensa televisiosta dokumentteja Suomesta. Lappi-aihe kiinnostaa. Ja aika monet sanovat siellä käyneensä. Silloin minusta tuntuu nololta. En ole itse koskaan ollut Lapissa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_EU-kansan%C3%A4%C3%A4nestys
Tärkeintä on, että maakuva on positiivinen. Ja sitä se on ollut.
sunnuntai 26. tammikuuta 2014
Enemmän värejä taloon
Tässä kuvat ruusujeni valmistuksesta. Vuosi sitten tein niitä, meinasi jo unohtua, miten niitä tehdään.
perjantai 24. tammikuuta 2014
Ruusujen teko linkit
http://www.activitybucket.com/creative-crafts/crepe-paper-rose
http://www.origamiart.org/beautiful-yellow-rose-jam-diy-tutorial.html
http://www.drawingstep.com/how-to-draw-roses.html
http://www.easy-drawings-and-sketches.com/draw-a-rose.html
http://www.glorioustreats.com/2012/02/how-to-make-fondant-roses-and-leaves.html
http://www.youtube.com/watch?v=OuoQJXJ3Vn0#t=10
Yllä vaihtoehtoja ruusujen tekoon.
Viime vuonna tein ruusuni alla olevan mallin mukaan. Se oli helppo. Alimmainen ruusunlehti linkki-idea täytyy kokeilla.
http://scrapalette.blogspot.fr/2011/08/teeny-tiny-rose-tutorial.html
http://www.apprendrefacile.com/cours-video-comment-roses-papier-crepon
http://www.origamiart.org/beautiful-yellow-rose-jam-diy-tutorial.html
http://www.drawingstep.com/how-to-draw-roses.html
http://www.easy-drawings-and-sketches.com/draw-a-rose.html
http://www.glorioustreats.com/2012/02/how-to-make-fondant-roses-and-leaves.html
Quilling Spiral Roses:
http://www.youtube.com/watch?v=OuoQJXJ3Vn0#t=10
Yllä vaihtoehtoja ruusujen tekoon.
Viime vuonna tein ruusuni alla olevan mallin mukaan. Se oli helppo. Alimmainen ruusunlehti linkki-idea täytyy kokeilla.
http://scrapalette.blogspot.fr/2011/08/teeny-tiny-rose-tutorial.html
http://www.apprendrefacile.com/cours-video-comment-roses-papier-crepon
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)