http://www.hs.fi/kotimaa/a1416277080720
http://www.hs.fi/elama/a1405478418651
tiistai 18. marraskuuta 2014
Kotimatkan Lontoo - Tampere - Lontoo - Nîmes matka-ajatuksiani
Pari päivää Lontoossa oli jo takana ja oli nähty, mitä oli suunniteltu. Nyt oltiin valmiita Suomen lentoon Stanstedin lentokentällä. Tällä kertaa Ryanair ei kiusannut matkatavaroiden punnituksilla lähtäaulassa kuten ennen. Mikä helpotus. Matkatavaroiden tarkastuskaan ei ollut aikava, ei Ranskassa eikä Englannissa. Mutta heti kun on joitakin attentaatteja jossakin päin maailmaa, kaikkialla on sitten lentokentillä kovat tarkastukset. Se on ihan ymärrettävää. Kyllä minä nytkin seurasin koneessa, jos oli "pommimiehen näköisiä" ihmisiä. Suomalaiset ovat yleensä niitä rehellisen näköisimpiä matkustajia. Nyt oma kehu haisee.
Toisaalta täytyy meitä myös kritisoida. Tullitarkastuksessa olevat poliisit voivat kuvata kansalaisten mentaliteettia. Ranskasta lähtiessä he olivat aika puheliaita ja ystävällisiä. Lontoossa me saatiin hyvä vastaanotto. Siskon kanssa oltiin ostettu samanlaiset talvitakit. Nimikin meillä on kauhean samanlainen. Joten poliisi ihmetteli sitä ja sitten alkoi nauramaan, kun hoksasi miksi. Lopulta me kaikki nauroimme tullissa. Mutta kun tulimme Suomeen, tullipoliisi oli tiukkailmeisenä vastassa passia tutkimassa. Ei näkynyt hymyn häivää. Siitä tuli mieleen, että poliisimaailmassa ei sanoja tuhlata ihmisille. Uniformu velvoittaa jyrkkään armeijantapaiseen kurinalaiseen vaitioloon. Nuo ulkomaalaiset tullipoliisit olivat inhimillisempiä, kun he unohtivat uniformunsa.
Mutta onni on olla suomalainen! Nyt näki, että meidän Suomen passimme on arvokas. Sitä katsottiin kuvineen joka tullissa tarkkaan. Viime aikoina on paljastunut paljon passivarkauksia, siksi ne saavat nyt erikoista huomiota.
Runsas parin tunnin lento tuntuu vähän pitkältä, kun on jo matkasta väsynyt. Matkastressi väsyttää. Mutta toisaalta oli helpottavaa, kun lopulta päästiin perille kaikista lähtöpäivän sääongelmista huolimatta. Kun sitten Tampereella käveltiin, oli tunnelmallinen talvisää. Ensilumi sattui juuri tälle päivälle ja maa sai kauniin lumipeitteen. Huomasi olevansa taas kerran kuin toisella planeetalla arktisessa maassa.
Me käytiin Eurokankaassa ostamassa silkkiä Jumeau-nuken vaatetusta varten. 36,90€/m. Puolimetriä riittää. Suomessa silkki on halvempaa kuin Ranskassa. Sisko tekee nukelle vaatteet mittojen mukaan, malli-idea on jo valmiina. Minä en osaa ommella monimutkaisia vaatteita, kutominen ja virkkaaminen sujuu minulta paremmin.
Illalla klo 7:n aikoihin lähti juna Tampereelta Humppilaan. Tunnin junamatkan jälkeen saavuttiin Humppilaan ja sieltä sitten kotiin Ypäjälle autolla.
Joka kerta maasta toiseen matkustaessa on hiukan epätodellinen outo tuntu. Varsinkin kun menee kaukaa Etelä-Ranskasta Välimeren maasta pohjoiseen Suomeen. Kulttuuriero on suuri. Kerran yhdellä kulttuuriluennolla yksi ulkomaalainen sanoi, että joka maassa on oma "musta laatikko", se jokin. Sen huomaa erikoisesti, jos matkustaa junalla maasta toiseen, jolloin rajan yli meno on hyvin konkreettista.
Torstaista toiseen torstaihin aika meni äkkiä. Sukuloiminen, perhe on tärkeää. Niin ei tunne itseään juurettomaksi, vaikka asuu ulkomailla. Vanhempia ei enää ole, mutta onneksi on siskoja ja veljiä perheineen. Ja kotikonnuilla tutuilla paikoilla isän ja äidin muistot elävät. Se on akkujen latauspaikka.
Kun olin Englannissa au pairina vuonna 1986, erikoista oli minusta siellä suuri kirpputorien määrä. Sitten niitä näkyi myöhemmin paljon myös Suomessa. Taitaa olla lama-aikojen ilmiö. Helsingissäkin monet liiketilat vaihtuivat kaupoista kierrätyspaikoiksi. Kun kauppa ei enää menestynyt, kirpputori menestyi. Nyt on vähän sama juttu. Joten Suomen matkaanikin kuului taas kirpparikierros. Niissä olen tehnyt löytöjä pitkästä aikaa. Me käytiin Loimaalla, Forssassa ja Somerolla. Joka paikasta sain jotakin muutamalla eurolla kokoelmaani: pieni puinen rukki, voikirnu, kanavatyönä tehty ruususarja (nukketalon matoksi), Minnie Mouse mikkihiirityttö, 50-luvun kangasnukke...
Torstaina 13. päivä oli lähtöpäivä, paluulento iltapäivällä Lontoon kautta Ranskaan. Lähdin jo aamujunalla Humppilasta matkaan, koska suunnitelmissa oli käynti Vapriikissa Tampereella. Olin nähnyt netissä, että siellä on uusi Postimuseo. Samalla voisin käydä uudestaan katsomassa "Aika leikkiä" lelumuseon ja uuden Rudolf Koivusta kertovan näyttelyn. Siellä vierähti melkein kaksi ja puoli tuntia. Ihana monimuseo, jossa oli myös Kenkämuseo. Näin samanlaiset 1880-luvun silkkikengät, jotka minullakin on nukkenallemuseossa. En ihmettele, vaikka tuo Vapriikki oli tilastoissa Suomen kakkosmuseo viime vuonna. Siinä ajatusrikas vierailu menneessä maailmassa, joka tuuletti ja kevensi ajatuksiani ennen pitkää matkaani.
Seuraavaksi menin Lidl kauppaan rautatieaseman vieressä, josta ostin evääksi juustosämpyläpussin, pari banaania ja suklaapatukan. Kahvit piti juoda vielä ennen lentoasemalle menoa R-kioskissa. Sitten Pirkkalan lentokenttäbussille.
Lento oli melkein tunnin myöhässä, kun saavuttiin Lontoon Stansted lentokentälle. Mutta easybussilla pääsi silti hyvin Lontoon keskustaan, vaikka lippuni oli ostettu vähän aikaisempaan ajankohtaan. Pitkä passijonotus vei yllättävän paljon aikaa lentokentällä.
http://www.postimuseo.fi/en/
Ryanairin lento jatkui seuraavana päivänä, joten olin yötä nuorisomajassa Lontoossa. Olin katsellut säätietoja netissä, sadetta luvattiin joka paikkaan kuten usein syystalvella. Paluumatka meni ok suunnitelmien mukaan. Vaikka jännittää sai loppuun asti. Pelkäsin, että Nîmesissä sadetulvat olivat tuhonneet autoni. Mutta se pelko osoittautui turhaksi. Sieltä se löytyi kunnossa. Sitten astuin rattiin ja loppusuoralle, noin 35km ajoa kotikylälle Lézaniin.
Pieni mutka oli vielä matkassani. Poistuessani Nîmesin kaupungista Alèsin tielle, tietyöt sekoittivat täysin oikean suunnan, jouduin kääntymään takaisin. Pimeässä oli vaikea nähdä kiertoteiden viitoitusta. Ja huomasin erehtyväni tiestä, joka veikin minut takaisin Nîmesiin. En jaksa enää kaupunkiajoa, ajattelin, enkä tunne sen joka korttelia. Siitä tulee minulle labyrintti ajoa puolipimeässä. Joten heti kun näin ulosajotien Sommières-kylään, lähdin sinne. Maaseututie on kuitenkin helpompaa ajaa kuin kaupunki. Niin minä tein vielä noin 30km kiertolenkin ennen kotiin pääsyä! Sataa tihutti koko ajan.
Kun kerkisin kotiin, soitin ystävilleni. Dixou oli heillä hoidossa ja olisin hakenut haukkuni takaisin. Mutta kuulin, että täksi illaksi on myös annettu säävaroitus ja olisi vaarallista lähteä liikenteeseen. Sitten kohta pian näin ikkunasta, miten kova ukkoskuuro alkoi rankkasateineen. Ehdin juuri ennen sitä perille. Loppu hyvin kaikki hyvin.
Toisaalta täytyy meitä myös kritisoida. Tullitarkastuksessa olevat poliisit voivat kuvata kansalaisten mentaliteettia. Ranskasta lähtiessä he olivat aika puheliaita ja ystävällisiä. Lontoossa me saatiin hyvä vastaanotto. Siskon kanssa oltiin ostettu samanlaiset talvitakit. Nimikin meillä on kauhean samanlainen. Joten poliisi ihmetteli sitä ja sitten alkoi nauramaan, kun hoksasi miksi. Lopulta me kaikki nauroimme tullissa. Mutta kun tulimme Suomeen, tullipoliisi oli tiukkailmeisenä vastassa passia tutkimassa. Ei näkynyt hymyn häivää. Siitä tuli mieleen, että poliisimaailmassa ei sanoja tuhlata ihmisille. Uniformu velvoittaa jyrkkään armeijantapaiseen kurinalaiseen vaitioloon. Nuo ulkomaalaiset tullipoliisit olivat inhimillisempiä, kun he unohtivat uniformunsa.
Mutta onni on olla suomalainen! Nyt näki, että meidän Suomen passimme on arvokas. Sitä katsottiin kuvineen joka tullissa tarkkaan. Viime aikoina on paljastunut paljon passivarkauksia, siksi ne saavat nyt erikoista huomiota.
Runsas parin tunnin lento tuntuu vähän pitkältä, kun on jo matkasta väsynyt. Matkastressi väsyttää. Mutta toisaalta oli helpottavaa, kun lopulta päästiin perille kaikista lähtöpäivän sääongelmista huolimatta. Kun sitten Tampereella käveltiin, oli tunnelmallinen talvisää. Ensilumi sattui juuri tälle päivälle ja maa sai kauniin lumipeitteen. Huomasi olevansa taas kerran kuin toisella planeetalla arktisessa maassa.
Me käytiin Eurokankaassa ostamassa silkkiä Jumeau-nuken vaatetusta varten. 36,90€/m. Puolimetriä riittää. Suomessa silkki on halvempaa kuin Ranskassa. Sisko tekee nukelle vaatteet mittojen mukaan, malli-idea on jo valmiina. Minä en osaa ommella monimutkaisia vaatteita, kutominen ja virkkaaminen sujuu minulta paremmin.
Illalla klo 7:n aikoihin lähti juna Tampereelta Humppilaan. Tunnin junamatkan jälkeen saavuttiin Humppilaan ja sieltä sitten kotiin Ypäjälle autolla.
Joka kerta maasta toiseen matkustaessa on hiukan epätodellinen outo tuntu. Varsinkin kun menee kaukaa Etelä-Ranskasta Välimeren maasta pohjoiseen Suomeen. Kulttuuriero on suuri. Kerran yhdellä kulttuuriluennolla yksi ulkomaalainen sanoi, että joka maassa on oma "musta laatikko", se jokin. Sen huomaa erikoisesti, jos matkustaa junalla maasta toiseen, jolloin rajan yli meno on hyvin konkreettista.
Torstaista toiseen torstaihin aika meni äkkiä. Sukuloiminen, perhe on tärkeää. Niin ei tunne itseään juurettomaksi, vaikka asuu ulkomailla. Vanhempia ei enää ole, mutta onneksi on siskoja ja veljiä perheineen. Ja kotikonnuilla tutuilla paikoilla isän ja äidin muistot elävät. Se on akkujen latauspaikka.
Kun olin Englannissa au pairina vuonna 1986, erikoista oli minusta siellä suuri kirpputorien määrä. Sitten niitä näkyi myöhemmin paljon myös Suomessa. Taitaa olla lama-aikojen ilmiö. Helsingissäkin monet liiketilat vaihtuivat kaupoista kierrätyspaikoiksi. Kun kauppa ei enää menestynyt, kirpputori menestyi. Nyt on vähän sama juttu. Joten Suomen matkaanikin kuului taas kirpparikierros. Niissä olen tehnyt löytöjä pitkästä aikaa. Me käytiin Loimaalla, Forssassa ja Somerolla. Joka paikasta sain jotakin muutamalla eurolla kokoelmaani: pieni puinen rukki, voikirnu, kanavatyönä tehty ruususarja (nukketalon matoksi), Minnie Mouse mikkihiirityttö, 50-luvun kangasnukke...
Torstaina 13. päivä oli lähtöpäivä, paluulento iltapäivällä Lontoon kautta Ranskaan. Lähdin jo aamujunalla Humppilasta matkaan, koska suunnitelmissa oli käynti Vapriikissa Tampereella. Olin nähnyt netissä, että siellä on uusi Postimuseo. Samalla voisin käydä uudestaan katsomassa "Aika leikkiä" lelumuseon ja uuden Rudolf Koivusta kertovan näyttelyn. Siellä vierähti melkein kaksi ja puoli tuntia. Ihana monimuseo, jossa oli myös Kenkämuseo. Näin samanlaiset 1880-luvun silkkikengät, jotka minullakin on nukkenallemuseossa. En ihmettele, vaikka tuo Vapriikki oli tilastoissa Suomen kakkosmuseo viime vuonna. Siinä ajatusrikas vierailu menneessä maailmassa, joka tuuletti ja kevensi ajatuksiani ennen pitkää matkaani.
Seuraavaksi menin Lidl kauppaan rautatieaseman vieressä, josta ostin evääksi juustosämpyläpussin, pari banaania ja suklaapatukan. Kahvit piti juoda vielä ennen lentoasemalle menoa R-kioskissa. Sitten Pirkkalan lentokenttäbussille.
Lento oli melkein tunnin myöhässä, kun saavuttiin Lontoon Stansted lentokentälle. Mutta easybussilla pääsi silti hyvin Lontoon keskustaan, vaikka lippuni oli ostettu vähän aikaisempaan ajankohtaan. Pitkä passijonotus vei yllättävän paljon aikaa lentokentällä.
http://www.postimuseo.fi/en/
Ryanairin lento jatkui seuraavana päivänä, joten olin yötä nuorisomajassa Lontoossa. Olin katsellut säätietoja netissä, sadetta luvattiin joka paikkaan kuten usein syystalvella. Paluumatka meni ok suunnitelmien mukaan. Vaikka jännittää sai loppuun asti. Pelkäsin, että Nîmesissä sadetulvat olivat tuhonneet autoni. Mutta se pelko osoittautui turhaksi. Sieltä se löytyi kunnossa. Sitten astuin rattiin ja loppusuoralle, noin 35km ajoa kotikylälle Lézaniin.
Pieni mutka oli vielä matkassani. Poistuessani Nîmesin kaupungista Alèsin tielle, tietyöt sekoittivat täysin oikean suunnan, jouduin kääntymään takaisin. Pimeässä oli vaikea nähdä kiertoteiden viitoitusta. Ja huomasin erehtyväni tiestä, joka veikin minut takaisin Nîmesiin. En jaksa enää kaupunkiajoa, ajattelin, enkä tunne sen joka korttelia. Siitä tulee minulle labyrintti ajoa puolipimeässä. Joten heti kun näin ulosajotien Sommières-kylään, lähdin sinne. Maaseututie on kuitenkin helpompaa ajaa kuin kaupunki. Niin minä tein vielä noin 30km kiertolenkin ennen kotiin pääsyä! Sataa tihutti koko ajan.
Kun kerkisin kotiin, soitin ystävilleni. Dixou oli heillä hoidossa ja olisin hakenut haukkuni takaisin. Mutta kuulin, että täksi illaksi on myös annettu säävaroitus ja olisi vaarallista lähteä liikenteeseen. Sitten kohta pian näin ikkunasta, miten kova ukkoskuuro alkoi rankkasateineen. Ehdin juuri ennen sitä perille. Loppu hyvin kaikki hyvin.
Värikkäät hiiret
Nyt ne ovat hienoja, kun niitä on kaksi. Ihmeen puhtaana ne ovat säilyneet, vaikka ovat kangasta. Rusetti oli kyllä likainen, mutta pesin sen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mikki_Hiiri
maanantai 17. marraskuuta 2014
Suomi matkalla marraskuussa 2014
Aloin matkavalmistelut jo noin puolitoista kuukautta ennen matkaa. Ostin Ryanairin liput netissä Nîmes Lontoo Tampre reitille. 110 euroa mennen tullen, vaikka ostin ne taas neljänä eri menolippuna kuten aina. Saksan kautta matka ei onnistunut yhtä halvalla, koska Frankfurt Hahniin ei ollut lippuja enää marraskuuhun. Ja toisaalta olen aina halunnut mennä katsomaan tuonne Stanstedin lentokentän lähistöllä olevaan lelumuseoon. Se on myöhemmin talvella kiinni. Lisäksi samalla voi käydä Lapsuuden museossa Lontoossa, ajattelin, vaikka olen ollut siellä ennenkin. Oppia ikä kaikki. Oppipoikana olin taas noilla museokäynneillä.
http://www.easybus.fr/londres-luton
Nykyään on halpabusseja lentokentältä Lontoon keskustaan, ennen oli kallista, kun meni junalla sen matkan. Noin 10 euroa tuli maksamaan yksi lentokenttämatka Lontooseen easybussilla. Ostin nekin liput valmiiksi netissä. Ja hyvänä puolena siinä oli, kun voi käyttää samaa lippua (taisi olla tunnin sisällä), jos kone on myöhässä tai muuten. Joten joka kerta menin vähän aikaisempaan tai myöhempään bussiin kuin lippuuni oli varattu.
http://www.visitbritainshop.com/nordics/articles-features/a-beginners-guide-to-london.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Oyster_card
Lontoon metroa varten ostettiin Lontoossa metroasemalla Oyster card. (Ei kannata ostaa Visitor's Oyster cardia, se on hiukan erilainen). 15 puntaa, josta 5 puntaa oli takuuhinta, jonka sai pyytää myöhemmin takaisin metroaseman lippumyynnissä kortin luovuttamista vastaan. 10 puntaa riitti neljään metromatkaan. Muuten se olisi maksanut puolet enemmän, jos yksittäisiä lippuja olisi ostanut. Alla linkki, jossa video kortin käytöstä. Se täytyy "käyttää" keltaisessa tarkastustunnistimessa metroasemalla meno-ja tulomatkalla eli sisään ja ulos mennessä metroportista.
http://avant-de-partir.fr/oyster-card-se-deplacer-a-londres/2014/
Yhden ranskalaisen nettisivun mukaan halvin tapa vaihtaa valuuttaa on nostaa rahaa siellä paikan päällä automaatista kerralla koko summa.
http://www.radins.com/dossiers/changer-ses-devises-gare-aux-commissions,455.html
Toisaalta Lontoossa voi maksaa myös euroilla, mutta se tulee kalliiksi.
Hotelleista puheenollen olin menomatkalla kaksi yötä hotellissa ja tulomatkalla yhden yön nuorisomajassa. Kaikki olin ostanut etukäteen netissä noin kuukautta aikaisemmin. Menomatkalla oltiin kaksi henkilöä, joten oli halvempaa.
Windsor house Lontoossa maksoi 30 euroa per henkilö aamiainen mukaanlukien, ihan ok, Earl's Court metroaseman nurkilla ja Premier Inn Stanstedin lentokentän vieressä vain 20 euroa per henkilö. Tuo viimeinen oli oikein luxusta meille ja mukava yllätys, helppo löytää, vaikka sinne piti mennä ja tulla lentokentältä hotellibussilla (3puntaa per matka). Ostin sen suoraan Premier Inn sivuilta, jossa myytiin viimeisiä vapaita huoneita alennuksella. Tuon ensimmäisen ostin Hostelworld-sivuilta. Paluumatkani YHA Earl's Court hostel oli myös hyvä majoituspaikka 21 eurolla ja jo tutun metroaseman lähistöllä. Sen valitsin, koska se on YHA organisaatio hyvine filosofioineen. Alla linkki.
http://www.yha.org.uk/about-yha
_________________________________________________________________________________
Siinä matkabudjetistani. Sitten matkatunnelmiin.
Marraskuun alun lähtöpäivänä oli säävaroitus voimassa kuten nyt tänä syksynä on ollut toistamiseen jo monta kertaa. Aika erikoinen vuosi. Ja sääennuste muuttuu yleensä ihan viime tipassa. Jos eilen vielä luvattiin normaalia sadetta, tänään voidaan antaa pahin eli punainen säävaroitus. Joten jopa meterologeille sää on arvaamatonta välillä. Se yllättää kaikki. Siksi tapahtuu onnettomuuksia. Joskus on ollut turhaan säävaroitus ja joskus taas ei ollenkaan tai liian myöhään.
Oltiin katsottu netistä, että kello 6 alkavat kovat rajuilmat tulvasateineen. Joten me päätettiin lähteä vähän aikaisemmin viiden jälkeen. Nîmesiin kestää ajaa runsas puoli tuntia, mutta autopaikan hakemiseen voi mennä toinen puoli tuntia, kun vielä sieltä kävelee rautatieasemalle. Eikä koskaan tiedä, vaikka olisi tietyö matkaa hidastamassa kiertoreitteineen niillä päin kaupunkia. Lento oli klo 10.
Jo naapurikylän kohdalla alkoi sataa rajusti, mutta ei tarvinnut silti pysähtyä, sai ajettua. Taivaskin salamoi jo melkoisesti. Sitten sadekuuro meni ohi vähäksi aikaa, vaikka salamat leiskuivat eri puolilla taivasta sen valasten puolittain. En koskaan ennen elämässäni ole lähtenyt ulos moiseen ukonilmaan. Pelkään ukkosta. Sydän hakkasi täysillä. Mieleeni tuli äidin sanat, milloin tulet kotiin.
Mutta matkaan piti lähteä. Olisi harmittanut jälkeenpäin, koska oli kaikki jo maksettu etukäteen. Autoja ei ollut paljon liikkeellä kuten yleensä.
Sitten tultiin moottoritien kohdalle. Siellä sitävastoin oli jo paljon liikennettä ja se jotenkin teki olon turvallisemmaksi. Ei oltu yksin tiellä. Ihmeesti elämä jatkuu näissäkin vaikeissa olosuhteissa, vaikka toisin luulisi. Toisaalta pikkutiet ovat vaarallisimpia näillä ilmoilla kuin isot tiet. Täällä on monia sivuteitä, jotka peittyvät veden alle tulvasateissa ja siten ne on suljettu lopulta liikenteeltä.
Nîmesin kaupunki lähestyi ja se oli kuin ihmettä, kun päästiin perille. Jätin auton taas rautatieaseman taakse, jossa on rauhallinen asumalähiö. Onneksi tyhjä paikka löytyi helposti. Mutta sitten me oltiinkin kuin loukussa autossa. Vettä tuli taivaalta kaatamalla kuin viimeistä päivää, salamoi ja ukkosti niin, että kukaan ei olisi voinut ulos mennä autosta. Siinä me odotettiin aika kauan kunnes kuuro meni ohi. Onneksi oli varattu aikaa. Sitten rautatieasemalle odottelemaan lentokenttä bussia.
Olin varannut museomainoksia matkalle mukaan. Ja erikoisesti tuota Nîmesin lentokenttää varten oli niitä mukana iso kasa.
Kun rautatieasemalla odoteltiin bussia, ihmeteltiin väkimäärää. Niinkuin ei mitää pahaa ilmaa olisikaan, asemaelämä oli normaalia. Toisaalta juuri joku aika sitten, kun oli ollut säävaroitus, monet jäivät rautatieasemien tai lentokenttien vangeiksi yötä myöten. Paikalliset ovat näköjään tottuneet liikkumaan oli sää mikä oli.
Kun vihdoin päästiin lentokentälle ja koneeseen, haastelin yhtä ranskalaista madamea vieressäni. Kauhistuneena tästä säästä kysyin hänen mielipidettään. Eihän tämä nyt mitään ole, ei lentoon lähtö ole ongelma, vaikka ukkostaa. Minulle tämä eteläranskalainen Sevennien sadeilmiö on edelleen kulttuurishokki.
Arkipäivän pienet ihmeet jatkuvat, koska saavuttiin Lontooseen. Matka ei peruuntunutkaan, vaikka siltä jo oli näyttänyt. Sää oli Lontoossa parempi. Kun bussilla ajettiin kentältä Lontoon keskustaan, ihailtiin englantilaisa vanhoja taloja. Ne olivat ihan kuin nukketaloja, joita olen nähnyt. Tai nukketalot ovat oikeiden kopioita.
Olin suunnitellut, että kannattaa tulla Liverpool Street metroasemalle, joka on kävelymatkan päässä Bethnal Green metroasemalta. Siinä vieressä on Lapsuuden museo Museum of Childhood. Se oli ensimmäinen käyntipaikka. Olen ollut siellä jo ennestään, mutta aina uudestaan voi mennä, koska näkee kaiken eri tavalla joka kerta.
Siellä kului koko iltapäivä. Sitten metrolla hotellipaikkaan Windsor House Earl's Courtiin.
Seuraavana aamuna oli aikaisin lähtö metrolla Baker Street metroaseman lähettyviltä lähtevään Stansted lentokenttä bussiin. Stanstedissa oli nähtävänä lelumuseo ja linna-alue. Alla linkki.
http://www.mountfitchetcastle.com/home/toy-museum
Stanstedin lentokentän läheinen Mountfitchet pieni kylä on vain muutaman minuutin junamatkan päässä. Lentokentän rautatieasemalta menee Lontooseen juna, jonka ensimmäinen pysäkki on tuo Mountfitchet. Se menopaluu junamatka maksoi kahdelta noin 10 puntaa.
Sitten perillä museossa kului tämä seuraava päivä, koska keskiaikainen linna-alue oli myös hyvin mielenkiintoinen. Kyläkin oli viehättävä ja olisi ollut kiva nähdä sitä enemmän. Vahinko vaan, että syyssäätä oli myös Lontoossa ja sadekuurot rajoittivat kulkuamme. Mutta se ei ollut niin uhkaavaa kuin Ranskassa.
Lopulta palasimme junalla Stanstedin lentokentälle ja sieltä hotellibussilla hotellin. Ihana yllätys, koska se oli oikein ylellinen paikka. Pöydällä odotti vedenkeitin tee- ja kahvipusseineen. Matkastressi oli jo paljolti häipynyt. Niin paljon oltiin nähty ja koettu, että uni ei oikein meinannut tulla. Pää oli täynnä ajatuksia. Hyviä sellaisia. Sanotaan, että ei saa kiittää päivää ennen iltaa. No nyt oli ilta ja sen kiitoksen aika.
Seuraavana oli vuorossa kotiSuomilento....
http://www.easybus.fr/londres-luton
Nykyään on halpabusseja lentokentältä Lontoon keskustaan, ennen oli kallista, kun meni junalla sen matkan. Noin 10 euroa tuli maksamaan yksi lentokenttämatka Lontooseen easybussilla. Ostin nekin liput valmiiksi netissä. Ja hyvänä puolena siinä oli, kun voi käyttää samaa lippua (taisi olla tunnin sisällä), jos kone on myöhässä tai muuten. Joten joka kerta menin vähän aikaisempaan tai myöhempään bussiin kuin lippuuni oli varattu.
http://www.visitbritainshop.com/nordics/articles-features/a-beginners-guide-to-london.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Oyster_card
Lontoon metroa varten ostettiin Lontoossa metroasemalla Oyster card. (Ei kannata ostaa Visitor's Oyster cardia, se on hiukan erilainen). 15 puntaa, josta 5 puntaa oli takuuhinta, jonka sai pyytää myöhemmin takaisin metroaseman lippumyynnissä kortin luovuttamista vastaan. 10 puntaa riitti neljään metromatkaan. Muuten se olisi maksanut puolet enemmän, jos yksittäisiä lippuja olisi ostanut. Alla linkki, jossa video kortin käytöstä. Se täytyy "käyttää" keltaisessa tarkastustunnistimessa metroasemalla meno-ja tulomatkalla eli sisään ja ulos mennessä metroportista.
http://avant-de-partir.fr/oyster-card-se-deplacer-a-londres/2014/
Yhden ranskalaisen nettisivun mukaan halvin tapa vaihtaa valuuttaa on nostaa rahaa siellä paikan päällä automaatista kerralla koko summa.
http://www.radins.com/dossiers/changer-ses-devises-gare-aux-commissions,455.html
Toisaalta Lontoossa voi maksaa myös euroilla, mutta se tulee kalliiksi.
Hotelleista puheenollen olin menomatkalla kaksi yötä hotellissa ja tulomatkalla yhden yön nuorisomajassa. Kaikki olin ostanut etukäteen netissä noin kuukautta aikaisemmin. Menomatkalla oltiin kaksi henkilöä, joten oli halvempaa.
Windsor house Lontoossa maksoi 30 euroa per henkilö aamiainen mukaanlukien, ihan ok, Earl's Court metroaseman nurkilla ja Premier Inn Stanstedin lentokentän vieressä vain 20 euroa per henkilö. Tuo viimeinen oli oikein luxusta meille ja mukava yllätys, helppo löytää, vaikka sinne piti mennä ja tulla lentokentältä hotellibussilla (3puntaa per matka). Ostin sen suoraan Premier Inn sivuilta, jossa myytiin viimeisiä vapaita huoneita alennuksella. Tuon ensimmäisen ostin Hostelworld-sivuilta. Paluumatkani YHA Earl's Court hostel oli myös hyvä majoituspaikka 21 eurolla ja jo tutun metroaseman lähistöllä. Sen valitsin, koska se on YHA organisaatio hyvine filosofioineen. Alla linkki.
http://www.yha.org.uk/about-yha
_________________________________________________________________________________
Siinä matkabudjetistani. Sitten matkatunnelmiin.
Marraskuun alun lähtöpäivänä oli säävaroitus voimassa kuten nyt tänä syksynä on ollut toistamiseen jo monta kertaa. Aika erikoinen vuosi. Ja sääennuste muuttuu yleensä ihan viime tipassa. Jos eilen vielä luvattiin normaalia sadetta, tänään voidaan antaa pahin eli punainen säävaroitus. Joten jopa meterologeille sää on arvaamatonta välillä. Se yllättää kaikki. Siksi tapahtuu onnettomuuksia. Joskus on ollut turhaan säävaroitus ja joskus taas ei ollenkaan tai liian myöhään.
Oltiin katsottu netistä, että kello 6 alkavat kovat rajuilmat tulvasateineen. Joten me päätettiin lähteä vähän aikaisemmin viiden jälkeen. Nîmesiin kestää ajaa runsas puoli tuntia, mutta autopaikan hakemiseen voi mennä toinen puoli tuntia, kun vielä sieltä kävelee rautatieasemalle. Eikä koskaan tiedä, vaikka olisi tietyö matkaa hidastamassa kiertoreitteineen niillä päin kaupunkia. Lento oli klo 10.
Jo naapurikylän kohdalla alkoi sataa rajusti, mutta ei tarvinnut silti pysähtyä, sai ajettua. Taivaskin salamoi jo melkoisesti. Sitten sadekuuro meni ohi vähäksi aikaa, vaikka salamat leiskuivat eri puolilla taivasta sen valasten puolittain. En koskaan ennen elämässäni ole lähtenyt ulos moiseen ukonilmaan. Pelkään ukkosta. Sydän hakkasi täysillä. Mieleeni tuli äidin sanat, milloin tulet kotiin.
Mutta matkaan piti lähteä. Olisi harmittanut jälkeenpäin, koska oli kaikki jo maksettu etukäteen. Autoja ei ollut paljon liikkeellä kuten yleensä.
Sitten tultiin moottoritien kohdalle. Siellä sitävastoin oli jo paljon liikennettä ja se jotenkin teki olon turvallisemmaksi. Ei oltu yksin tiellä. Ihmeesti elämä jatkuu näissäkin vaikeissa olosuhteissa, vaikka toisin luulisi. Toisaalta pikkutiet ovat vaarallisimpia näillä ilmoilla kuin isot tiet. Täällä on monia sivuteitä, jotka peittyvät veden alle tulvasateissa ja siten ne on suljettu lopulta liikenteeltä.
Nîmesin kaupunki lähestyi ja se oli kuin ihmettä, kun päästiin perille. Jätin auton taas rautatieaseman taakse, jossa on rauhallinen asumalähiö. Onneksi tyhjä paikka löytyi helposti. Mutta sitten me oltiinkin kuin loukussa autossa. Vettä tuli taivaalta kaatamalla kuin viimeistä päivää, salamoi ja ukkosti niin, että kukaan ei olisi voinut ulos mennä autosta. Siinä me odotettiin aika kauan kunnes kuuro meni ohi. Onneksi oli varattu aikaa. Sitten rautatieasemalle odottelemaan lentokenttä bussia.
Olin varannut museomainoksia matkalle mukaan. Ja erikoisesti tuota Nîmesin lentokenttää varten oli niitä mukana iso kasa.
Kun rautatieasemalla odoteltiin bussia, ihmeteltiin väkimäärää. Niinkuin ei mitää pahaa ilmaa olisikaan, asemaelämä oli normaalia. Toisaalta juuri joku aika sitten, kun oli ollut säävaroitus, monet jäivät rautatieasemien tai lentokenttien vangeiksi yötä myöten. Paikalliset ovat näköjään tottuneet liikkumaan oli sää mikä oli.
Kun vihdoin päästiin lentokentälle ja koneeseen, haastelin yhtä ranskalaista madamea vieressäni. Kauhistuneena tästä säästä kysyin hänen mielipidettään. Eihän tämä nyt mitään ole, ei lentoon lähtö ole ongelma, vaikka ukkostaa. Minulle tämä eteläranskalainen Sevennien sadeilmiö on edelleen kulttuurishokki.
Arkipäivän pienet ihmeet jatkuvat, koska saavuttiin Lontooseen. Matka ei peruuntunutkaan, vaikka siltä jo oli näyttänyt. Sää oli Lontoossa parempi. Kun bussilla ajettiin kentältä Lontoon keskustaan, ihailtiin englantilaisa vanhoja taloja. Ne olivat ihan kuin nukketaloja, joita olen nähnyt. Tai nukketalot ovat oikeiden kopioita.
Olin suunnitellut, että kannattaa tulla Liverpool Street metroasemalle, joka on kävelymatkan päässä Bethnal Green metroasemalta. Siinä vieressä on Lapsuuden museo Museum of Childhood. Se oli ensimmäinen käyntipaikka. Olen ollut siellä jo ennestään, mutta aina uudestaan voi mennä, koska näkee kaiken eri tavalla joka kerta.
Siellä kului koko iltapäivä. Sitten metrolla hotellipaikkaan Windsor House Earl's Courtiin.
Seuraavana aamuna oli aikaisin lähtö metrolla Baker Street metroaseman lähettyviltä lähtevään Stansted lentokenttä bussiin. Stanstedissa oli nähtävänä lelumuseo ja linna-alue. Alla linkki.
http://www.mountfitchetcastle.com/home/toy-museum
Stanstedin lentokentän läheinen Mountfitchet pieni kylä on vain muutaman minuutin junamatkan päässä. Lentokentän rautatieasemalta menee Lontooseen juna, jonka ensimmäinen pysäkki on tuo Mountfitchet. Se menopaluu junamatka maksoi kahdelta noin 10 puntaa.
Sitten perillä museossa kului tämä seuraava päivä, koska keskiaikainen linna-alue oli myös hyvin mielenkiintoinen. Kyläkin oli viehättävä ja olisi ollut kiva nähdä sitä enemmän. Vahinko vaan, että syyssäätä oli myös Lontoossa ja sadekuurot rajoittivat kulkuamme. Mutta se ei ollut niin uhkaavaa kuin Ranskassa.
Lopulta palasimme junalla Stanstedin lentokentälle ja sieltä hotellibussilla hotellin. Ihana yllätys, koska se oli oikein ylellinen paikka. Pöydällä odotti vedenkeitin tee- ja kahvipusseineen. Matkastressi oli jo paljolti häipynyt. Niin paljon oltiin nähty ja koettu, että uni ei oikein meinannut tulla. Pää oli täynnä ajatuksia. Hyviä sellaisia. Sanotaan, että ei saa kiittää päivää ennen iltaa. No nyt oli ilta ja sen kiitoksen aika.
Seuraavana oli vuorossa kotiSuomilento....
Nîmes-Lontoo-Tampere matkavalmisteluja
http://www.easybus.fr/londres-luton
http://www.easybus.fr/londres-stansted
http://www.terravision.eu/francese/london_luton.html
http://www.visitlondon.com/fr/informations-voyageurs/se-d...
http://www.visitlondon.com/fr/informations-voyageurs/se-d...
http://cdn.londonandpartners.com/assets/maps/travel_maps/...
http://www.enligne.fr/plan-metro-paris/plan-metro-londres...
http://www.routard.com/guide/londres/2829/transports.htm
http://www.routard.com/guide/londres/2830/hebergement.htm
http://www.stanstedairport.com/
http://www.stanstedairport.com/transport-and-directions
http://www.transportdirect.info/Web2/Home.aspx?&repea...
http://www.visitbritainshop.com/france/transports/transfe...
http://fr.hotels.com/hotel/details.html?children[0]=0&...
http://www.laterooms.com/en/hotel-reservations/154527_sta...
http://www.laterooms.com/en/guidebook/221692_silk-house-h...
http://www.easyhotel.com/
http://www.visitlondon.com/fr
http://bookings.easyhotel.com/Booking/EHOTBookRooms.asp?S...
The easyHotel Victoria is a 5 minute walk from Victoria Train Station, Victoria Bus and Coach Station and Victoria Underground station, giving easy access to all major tourist attractions, theatreland and the city. The hotel is 2 stops from Piccadilly Circus and 3 stops from Leicester Square and Covent Garden.
The easyHotel Victoria is a short stroll from Buckingham Palace, Big Ben and the Houses of Parliament, Westminster Abbey, London Eye, Trafalgar Square, Hyde Park and the Thames.
A short tube or bus ride from the hotel will take you to the Tower of London, Madame Tussauds, the Natural History Museum, the Tate Modern, the Victoria & Albert Museum and the Tower of London.
https://www.tfl.gov.uk/maps/track?Input=Barbican+Undergro...
https://www.tfl.gov.uk/maps/track/tube
http://members.virtualtourist.com/m/p/m/1662b8/
If you are travelling through Stansted airport and have some time to kill, why don't you start to explore the surrounding towns and villages? Stansted Mountfitchet is a little further away from the terminal building than Bishop's Stortford or Takeley, but it is the town which gave the name to this airport. The main attraction is the norman castle, a wooden castle reconstructed in the 1980s showing the life in such a castle in the 11th and 12th century. Other places to mention are the toy museum, a windmill and a nice old church. If you have some spare hours and like to visit this place, you will find more detailled information at my Stansted Mountfitchet page.
Directions: For 1.40 Pounds (single journey, around 35 mins.) you can take Village Link No. 7 from the coach station to Stansted Mountfitchet. Ask the driver to leave you near the norman castle or - if he/she does not know it - at Lower Street.
othercontact: http://www.stansted.net
http://www.stansted.net/
http://www.stanstedtoymuseum.com/
Les horaires des bus pour le musée du jouet:
http://www.travelinesoutheast.org.uk/se/TTB/EFA03__00006b93_TP.pdf
http://www.travelinesoutheast.org.uk/se/XSLT_TRIP_REQUEST2
Website: http://www.intalink.org.uk/timetables/tt/7_C_ATG.PDF
http://members.virtualtourist.com/m/98faf/4a771/
http://members.virtualtourist.com/m/p/m/16ee77/
http://www.intalink.org.uk/timetables/?searchValue=stanst...
http://www.mountfitchetcastle.com/home/toy-museum
http://www.mountfitchetcastle.com/find-us
Flying in to Stansted Airport? Why not pay us a visit before you continue to your destination. We are just 15 minutes away on the Stansted Express which leaves the airport terminal every 15 minutes.
http://www.travelinesoutheast.org.uk/se/XSLT_TRIP_REQ...
https://www.google.fr/maps/place/House+on+the+Hill+To...
http://www.travelinesoutheast.org.uk/se/XSLT_TTB_REQU...
http://www.travelinesoutheast.org.uk/se/XSLT_GEOOBJEC...
http://www.londondrum.com/transport/train-journey.php...
http://visitorshop.tfl.gov.uk/home.html?atr=4927963f6...
http://www.londondrum.com/walks/
http://visitorshop.tfl.gov.uk/SiteData/Root/File/Spec...
http://www.tfl.gov.uk/fares-and-payments/buying-tickets
http://www.londontoolkit.com/briefing/underground.htm
http://www.londontoolkit.com/blog/transport/oyster-card-o...
Load money onto the Oyster for the other 3 days and use Oyster, its cheaper than buying 1 day Travelcards.
So i'd advise you buy your Oyster from the Underground Station at which ever airport transfer you go for terminus in London. This may well be Victoria.
An Oyster has no end date. You pay a £5 deposit and this is refunded with any balance when you surrender the card.
http://www.radins.com/dossiers/changer-ses-devises-gare-aux-commissions,455.html
http://www.routard.com/guide_voyage_page/73/cartes_bancai...
http://www.virtualtourist.com/hotels/Europe/United_Kingdo...
Depuis la M11, prendre la sortie J8/8A, puis suivre les indications pour Stansted Airport Terminal. Au rond-point principal, prendre la 3e sortie et suivre les indications pour Mid-Stay Car Park. Nous sommes situés en face de Mid-Stay Car Park, à cÎté de la station service BP et du McDonalds. Parking payant à hauteur de 8 £ par nuit. Navette de bus pour l’aéroport - premier départ à 3 h 45 le matin puis toutes les 30 minutes par la suite.
Compter entre 15 et 20 minutes pour se rendre à l’aéroport.
L’arrêt où prendre/descendre de la navette est Coach Station Bay 28. Trajet simple 3 £ par adulte, gratuit pour les enfants de moins de 15 ans.
http://www.booking.com/hotel/gb/windsorhousehotel.en-gb.h...
Windsor House Hotel
12 Penywern Road
Earls Court
LEAVE THE STATION BY THE EARLS COURT ROAD EXIT. TURN RIGHT AND THE FIRST STREET ON THE RIGHT IS PENYWERN ROAD. WINDSOR HOUSE IS THE FIRST HOTEL ON THE RIGHT WITH A GREEN AND YELLOW CANOPY (only a 2 minute walk from station).
http://www.travelinesoutheast.org.uk/se/XSLT_TRIP_REQUEST2
https://www.google.fr/maps/dir/Earl%27s+Court+London+Underground+Station,+Greater+London,+Royaume-Uni/Victoria+and+Albert+Museum,+Cromwell+Road,+London+SW7+2RL,+Royaume-Uni/@51.4963123,-0.1826684,14z/am=t/data=!4m14!4m13!1m5!1m1!1s0x48760f8b6334029f:0x23a84a0bafe4cf11!2m2!1d-0.19352!2d51.491876!1m5!1m1!1s0x48760543b17e57c3:0x9eb7094dfdcd651f!2m2!1d-0.17218!2d51.496639!3e2
http://www.royalcollection.org.uk/exhibitions/treasures-f...
Aéroport Nîmes:
vol LUTON 10:00
Gare SNCF (Station taxis) Navette 8:15
http://www.tangobus.fr/upload/guides_horaires/navette_aer...http://www.aeroport-nimes.fr/gp/Parking-et-transports/338
http://www.visitbritainshop.com/france/transports/product...
Comment recharger une Oyster Card ?
http://avant-de-partir.fr/oyster-card-se-deplacer-a-londr...
http://avant-de-partir.fr/guide-de-voyage/guide-londres/
http://fr.wikipedia.org/wiki/Oyster_card
"Dans le métro le voyageur doit passer sa carte devant une borne jaune à la station d’entrée et à la station de sortie (sinon un trajet forfaitaire est pris en compte)."
http://www.routard.com/forum_message/2447389/si_j_ai_bien...
sunnuntai 16. marraskuuta 2014
Suoma soittaa!
Siinä parhaat ystävät. Vielä mummoina 2000-luvun alussa, kun molemmat olivat jo leskiä, he muistivat toisiaan. Puhelin soi molemmilla. Puolin ja toisin piti vaihtaa kuulumiset. Ja silloin puhuttiin kauan, ei ollut kiirettä. Muistan miten äiti sanoi joka kerta mielissään: "Suoma soittaa!"
Kukapa unohtaisi ystävän?
Alhaalla kuvassa kaupunkilaisserkut, jotka ovat tulleet katsomaan maalaisserkkuja.
Kaikki kuvassa olevat ovat jo poissa.
Katselin 60-luvun muistivihkoani ja löysin sieltä tähän pienen muistovärsyn:
"Keinukoon purtesi pienoinen
laineilla elämän virran.
Suokohon Luoja sen saapuvan
rauhan satamaan kerran."
lauantai 15. marraskuuta 2014
Kotimaa kun taakse jäi...
7 päivää Suomessa ja 2-3 päivää Lontoossa. Tässä kuvat Lontoosta.
Alusta loppuun matka oli tällä kertaa jännitystä täynnä. Lähtö oli aikaisin aamulla klo 5:n jälkeen 4.päivä keskelle ukkosmyrskyä Nîmesiin, jonka lentokentällä piti olla klo 10 lentoa varten.
Sitten paluupäivänä eilen samanlainen ukkosmyrsky oli luvassa myöhemmin illalla, onneksi en ollut siitä tietoinen autoa ajaessani. Tiesin vain, että ukkosta oli mahdollisesti luvattu rankkasateineen. Onneksi se alkoi vasta kotiin päästyäni.
http://www.midilibre.fr/2014/11/15/intemperies-dans-le-gard-un-famille-portee-disparue-a-cruviers-lascours,1081950.php
Vaikka alku ja loppu oli jotenkin dramaattinen....
Jatkuu.
maanantai 3. marraskuuta 2014
sunnuntai 2. marraskuuta 2014
Mistä pidettiin eniten museossa?
Tässä kuvassa on englantilainen Handicrafts nukketalo 1920-luvulta toisen englantilaisen vieressä.
Siinä tämän vuoden yhdet museon suosikit museokävijöiden parissa.
Siinä tämän vuoden yhdet museon suosikit museokävijöiden parissa.
lauantai 1. marraskuuta 2014
Kulttuurin puolesta ja vastaan
https://www.facebook.com/suomen.museoliitto/posts/636943563014242?stream_ref=5
http://www.aamulehti.fi/Kulttuuri/1194859321976/artikkeli/puheenaihe+museo+on+hyva+sijoitus.html
Artikkeli on positiivinen museoiden puolesta puhuja. Mutta jos alkaa lukea sen kommentteja, se kyseenalaistetaan.
Omasta kokemuksestani voin sanoa, että pikkukylässä kulttuuria voi harrastaa, siis museolla on paikkansa. Mutta jos siitä tekee kaupan, silloin on sulkeminen. Se ei ole elinkelpoinen kuten leipäkauppa. Vain välttämätön ruoka business menestyy ainakin pikku paikoissa.
Totta on, että jos kannattavuus laskelmia tekee kävijämäärien perusteella, silloin museon toimintaakin voidaan arvostella. Ja siksi on parasta pysytellä erossa julkisista avustuksista ja selvitä omalla pikkubudjetilla.
Nykymaailman business'mäinen tehokkuus ajattelu ei sovi joka paikkaan. Se on tuhoisaa. Perinteiset arvot: kirkko, koti ja isänmaa, ovat tärkeimpiä ja "pyhiä". Niihin kaikki rakentuu. Jos tämän sanoo jossakin keskustelufoorumissa, auta armias kriitikkoja! Maailma muuttuu ja ihmiset sen mukana. Ei kaikki. Kulutusyhteiskunta talousarvoineen ei ole onnellisuuden tae.
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/695835/Arkkipiispa+Makinen+Ihmiset+paattavat+taloudesta
Alempana kerrotaan Lasarettimuseon 40-vuotis juhlista. Jos sen toimintaa ei olisi vienyt eteenpäin vapaaehtoistyö ja jos olisi vaan laskettu kassaa joka päivä ja kävijämääriä, epäilen vietettäisiinkö siellä nyt monikymmenvuotisiä synttäreitä. Mutta mikä on sen salaisuus? - Arvaan, että se on sydämen asia. Sydämellä on ihmeelliset voimat.
http://www.aamulehti.fi/Kulttuuri/1194928986663/artikkeli/vapriikilla+erinomainen+vuosi+kiilasi+komeilla+numeroilla+museolistan+kakkoseksi.html?utm_source=leiki&utm_medium=aamulehti&utm_campaign=kontekstuaalinen
http://www.nba.fi/fi/ajankohtaista/tiedotearkisto?Article=5952
http://www.museotilasto.fi/index.php?id=17
http://www.aamulehti.fi/Kulttuuri/1194859321976/artikkeli/puheenaihe+museo+on+hyva+sijoitus.html
Artikkeli on positiivinen museoiden puolesta puhuja. Mutta jos alkaa lukea sen kommentteja, se kyseenalaistetaan.
Omasta kokemuksestani voin sanoa, että pikkukylässä kulttuuria voi harrastaa, siis museolla on paikkansa. Mutta jos siitä tekee kaupan, silloin on sulkeminen. Se ei ole elinkelpoinen kuten leipäkauppa. Vain välttämätön ruoka business menestyy ainakin pikku paikoissa.
Totta on, että jos kannattavuus laskelmia tekee kävijämäärien perusteella, silloin museon toimintaakin voidaan arvostella. Ja siksi on parasta pysytellä erossa julkisista avustuksista ja selvitä omalla pikkubudjetilla.
Nykymaailman business'mäinen tehokkuus ajattelu ei sovi joka paikkaan. Se on tuhoisaa. Perinteiset arvot: kirkko, koti ja isänmaa, ovat tärkeimpiä ja "pyhiä". Niihin kaikki rakentuu. Jos tämän sanoo jossakin keskustelufoorumissa, auta armias kriitikkoja! Maailma muuttuu ja ihmiset sen mukana. Ei kaikki. Kulutusyhteiskunta talousarvoineen ei ole onnellisuuden tae.
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/695835/Arkkipiispa+Makinen+Ihmiset+paattavat+taloudesta
Alempana kerrotaan Lasarettimuseon 40-vuotis juhlista. Jos sen toimintaa ei olisi vienyt eteenpäin vapaaehtoistyö ja jos olisi vaan laskettu kassaa joka päivä ja kävijämääriä, epäilen vietettäisiinkö siellä nyt monikymmenvuotisiä synttäreitä. Mutta mikä on sen salaisuus? - Arvaan, että se on sydämen asia. Sydämellä on ihmeelliset voimat.
http://www.aamulehti.fi/Kulttuuri/1194928986663/artikkeli/vapriikilla+erinomainen+vuosi+kiilasi+komeilla+numeroilla+museolistan+kakkoseksi.html?utm_source=leiki&utm_medium=aamulehti&utm_campaign=kontekstuaalinen
http://www.nba.fi/fi/ajankohtaista/tiedotearkisto?Article=5952
http://www.museotilasto.fi/index.php?id=17
Museokohteet Käyntimäärä 2013
Ateneumin taidemuseo (Valtion taidemuseo)
261 969
Vapriikki (Tampereen kaupungin historialliset
museot) ja Suomen Jääkiekkomuseo
188 527
Nykytaiteen museo Kiasma (Valtion taidemuseo)
165 715
Luonnontieteellinen museo Luomus
153 766
Turun linna (Turun museokeskus)
121 369
EMMA – Espoon modernin taiteen museo
104 708
Merikeskus Vellamo: Kymenlaakson museo ja
Suomen merimuseo (Suomen kansallismuseo)
104 471
Suomen kansallismuseo
102 597
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/28111/museo%20gradu.pdf?sequence=2
"Talletettu keräelmä vailla yleisöä on vain omistajansa aarre." Sanoo Sanna Jokinen pro-gradu tutkielmassaan.
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/28111/museo%20gradu.pdf?sequence=2
"Talletettu keräelmä vailla yleisöä on vain omistajansa aarre." Sanoo Sanna Jokinen pro-gradu tutkielmassaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)