Linkit

http://www.nba.fi/fi/tietopalvelut/arkistot/kansatiede

http://www.nba.fi/fi/ajankohtaista/nayttelykalenteri

http://www.mek.fi/w5/mekfi/index.nsf/%28Pages%29/revontuli_tiedote?opendocument&np=A

http://www.youtube.com/watch?v=Lc3FxNXjBs0&feature=player_embedded

Yllä ihana Lapin revontulivideo, jota on katsottu jo yli miljoona kertaa.

Muutoksen tuulia museoon

Kun restauroin vahanukkeni "asuntoa", josta olen viimeksi tänne blgiini kirjoittanut, huomasin museossa katsellessani ympärille, että vitriinit voi järjestää eri tavalla. Lisäksi niiden takaosa oli jo suursiivouksen tarpeessa.

Vitriinien takana kaislaverholla kätketty puuvarasto ei ole ollut käytössä enää kolmeen vuoteen. Ennen ostin sinne joka vuosi puita. Vaikka se on ollut huono puupaikka, koska pölyä tulee, mutta ei muutakaan tilaa ole talossa. Motti sinne mahtui alkuaikoina. Viimeksi vain puoli mottia, koska siirsin kaislaverhoa aina pienemmäksi ja pienemmäksi, jotta sain lisätilaa museolle. Sitten lopulta tyhjensin sen puista ja vein loput keittiönurkkaukseen takan viereen, jossa ne nyt ovat. Siinä saa olla tästlähin puuvarastoni. Maalipurkit yms. oli vain siellä jäljellä.

Tuumasta toimeen. Valikoin maalipurkeista parhaat päältä ja vanhat huonot loput heitin roskiin kuten paljon muuta romua, jota sinne oli kertynyt vuodesta 1999, jolloin tänne taloon muutin asumaan. Heitin pois myös pitkät kaislaverhot, vain lyhyen pienen kaislaverhon säästin, jotta voi kätkeä sillä loput maalipurkit sun muut. Kaikki jäljellä olevat tarpeelliset järjestin pieneen pahvilaatikkoon, joten sain ne minimitilaan.

Kun lattia oli tyhjä, voin aloittaa muurilaastatun kaarisen kiviseinäkaton puhdistamisen. Siitä piti poistaa valkoinen "vaahtolumi" eli salpietari, jota tulee kosteudesta tällaiseen maatasoiseen viinikellariin. Ensin harjalla ja sihvelillä, sitten imurilla. Monta tuntia siivosin kaariseiniä. Muuratut kiviseinät ovat hienot, mutta niistä on työtä, jotta saa ne pysymään puhtaana. Ei normaalia seinää ja kattoa tarvitse puhdistaa. Huomasin aamulla, että yhdestä toisesta paikkaa pitää vielä imuroida. Jos ei, salpietaria tippuu lattialle koko ajan. En ole kovin usein sitä imuroinut. Ihan joskus ja vain pahimmista näkyvimmista paikoista. Lisäksi muurilaastinen seinä pölyää aina enemmän kuin tapettiseinä.

Uusi vitriinijärjestys näyttää hyvältä. Ne ovat hyvin sivussa ja jättävät keskelle liikkumatilaa. Ja vasta nyt näkyy kunnolla kaunis holvikaari, ennen vitriinitornit peittivät sen taakseen. Neljä isoa vitriiniä on oikealla ja yksi iso ja kapeampi on vasemmalla puolella, perällä vielä yksi iso. Laitan kuvan tähän, kun saan valmiiksi.

Siinä kuvat museon uudesta järjestyksestä.

Arvoituksen selvittelyä

http://www.museonarlaten.fr/museon/CG13/

http://www.tourisme-hautemarne.com/recherche.htm?h_id=4__PCUCHA0520000122&h_mode=FICHEPCU
http://www.ville-chaumont.fr/tourisme/index.html

Siinä yllä kaksi museota, joista olen saanut lisä valaistusta 1700-luvun vahanukesta. Ylimmäinen on Etelä-Ranskassa,  Arlesin kaupungin kulttuurimuseo ja alimmainen Pohjois-Ranskassa Champagnen eli Shamppanja-maakunnassa, Seimimuseo.

Nancyssa Lotringerissa on ollut ei-uskonnollisia ateljeita, joissa on tehty uskonnollisaiheisia vahanukkeja. Kaikki ei ole siis nunnien tekemiä tai luostarissa tehty. Se selittää, miksi ne voivat olla puettu kuin aristokraatit, maallisesti.

Eikä ne kaikki esitä Jeesus-lasta, vaan myös pyhimyksiä, luostarin "mesenaatteja" tai miten sanoisi, hyväntekijöitä. Niitä on tehty lahjaksi, myytäväksi tai muuten. Koteihin tarkoitettuja kulttiesineitä ne ovat kuitenkin katolisessa kirkossa, kuten ikonit ortodoksi kirkossa. Toisia pienempiä on tehty matkoille mukaan kuljetettavaksi.

Nämä vitriinit ovat olleet muotia 1700-luvulla. Ja vielä 1850-luvullakin niitä oli, koska minulla on sen tapainen vahanukke ennestään, joka taas on "a memorial doll" eli muistonukke (siitä on kuva myoldbear-nettisivuilla). Jonkun kuolleen lapsen muistoa. Lapsikuolleisuus oli korkea siihen aikaan.

Sain noilta museoilta myös kuvia, heillä on samantapaisia kokoelmissaan. Tässä yllä on niitä esillä.

Seimimuseo oli jopa kiinnostunut ostamaan nukkeni! Kuvista ylimmäinen on heidän museostaan. Se on samalla kuvaus aristokratian salongista. Mitkä huonekalut ja ihanat kankaat! Tavallaan nukketalo tai roombox. Salaperäiseltä se näyttää, niinkuin laatikon lasia ei olisi koskaan avattu. Siihen on silloin tehty vain ulkopuolisesti toukkamyrkkykäsittely, muuten toukka, koi yms. tuholaiset olisivat varmaan sen jo tuhonneet. Kuvaa klikkaamalla sen saa suuremmaksi.
http://www.culture.gouv.fr/champagne-ardenne/3documentation/nav2_baroque.html
Siinä yllä vielä linkki tuon Chaumont'in Seimimuseon yhdestä näyttelystä.

Les Cires habillées nancéiennes, Tableau de cire et d'étoffes,  Musée lorrain de Nancy, 1989.  Siinä vielä kirjasuositus, josta saa lisätietoja. Otin yhteyttä myös tuonne Lothringerin museoon, jossa kirja on julkaistu. Odotan vastausta.


http://fr.wikipedia.org/wiki/Cires_habill%C3%A9es_nanc%C3%A9iennes

http://fr.wikipedia.org/wiki/Fichier:Cires_habill%C3%A9es-Mus%C3%A9e_Charles_de_Bruy%C3%A8res.jpg  Siinä niitä on kokoelma esillä museossa Lothringerissa.

http://visit.antwerpen.be/Bezoekerssite-FR/Publicatiekanalen/Stad/Antwerpenbe/Bezoekerssites/Bezoekerssite-FR/Bezoekerssite-FR-Bezoekerssite-FR/Bezoekerssite-FR-Doelgroepnavigatie/Visiteurs/Dcouvrir/Dcouvrir-points-dintrt/Dcouvrir-muses/Dcouvrir-muses-muse-de-la-mode-%28MoMu%29.html

www.momu.be/
Antwerpenin yllä olevan Muoti museon historiallisten pukujen konservaattori vastasi sähköpostiini. Hän sanoi, että puvun tyyli on 1750-luvulta, mutta hänen täytyisi nähdä nukke luonnossa, kuvan perusteella ei voi varmasti sanoa.

http://www.fashionhistorymuseum.com/
Siinä linkki kanadalaiseen museoon, josta sain postia. Heidän mukaansa puku on 1780-lukua: pyöreä kaula-aukko, vyötärömalli ja hopeapitsikoristus.

Sain taas uutisia vahanukestani. Yllättävää miten erilaista infoa. Nyt sellainen yhdistys, joka on erikoistunut noihin "objets de dévotion" eli katolisiin kulttiesineisiin, kiistää viimeksi saamani tiedot.

http://www.musee-hieron.fr/ 
Siinä yllä yksi Bourgognessa oleva eukaristinen museo, jonka konservaattori on ottanut yhteyttä  tuohon http://www.tresorsdeferveur.fr/ katolisen kirkon "uskon aarteiden"-yhdistyksen puheenjohtajaan, joka puolestaan kertoo tämän ristiriitaisen mielipiteensä. Nukke ei ole tehty Nancyssa, jossa niitä tekivät ei uskonnolliset artisaanit ateljeissaan. Vaan se on nunnien tekemä Jeesus-lasta esittävä vahanukke ja 1750-luvulta, kuten alussa kuulin myyjiltä. Valmistajasta ei ole silti tietoa. Toisaalta heidän yhdistys on keskittynyt juuri noihin kulttiesineisiin, joten eivät he voi sanoa mitä vaan.

"Uskon aarteiden" -yhdistyksen nettisivut kertovat noiden kulttiesineiden historiaa. http://fi.wikipedia.org/wiki/Trenton_kirkolliskokous 
http://fr.wikipedia.org/wiki/Concile_de_Trente
http://fr.wikipedia.org/wiki/Contre-R%C3%A9forme
http://fr.wikipedia.org/wiki/R%C3%A9forme_protestante
http://fi.wikipedia.org/wiki/Uskonpuhdistus
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ranskan_suuri_vallankumous
Protestanttisen uskonpuhdistuksen vastareaktiona pidettiin katolisen kirkko-opin vahvistamiseksi Trenton kirkolliskokous 1545-1563. Siellä määrättiin tehtäväksi mm. noita kotikulttiesineitä jokaiseen kotiin rukousnurkkausta varten. Siten korostettiin kuvan tai visioimisen tärkeyttä uskon elämässä. 200 vuotta jatkui tämä käytäntö. Ranskan Vallankumouksen aikana niitä tuhottiin ja piilotettiin. Lisäksi ne menivät pois muodista vanhanaikaisina.

Siinä samalla vähän historiallista taustaa.

Koiraystävät

http://arvelasuomen.free.fr/
Siinä ranskalainen lapinkoiran kasvattaja.

Nukkehistoriaa

http://fr.wikipedia.org/wiki/Poup%C3%A9e

Nämä kuvat yllä ovat 1800-luvulta.

Silloin vielä lapset pukeutuivat kuin aikuiset kuten kuvasta näkyy.
















http://de.wikipedia.org/w/index.php?title=Datei:Puppenwelt_Ankleiden_der_Puppe.jpg&filetimestamp=20060726131226

http://de.wikipedia.org/wiki/Puppe
Das Ankleiden der Puppe, 1844

Tibout Regters: Porträt des Pastors Jan Brak und seiner Familie, 18. Jahrhundert.

Nämä kuvat alla ovat sitävastoin 1700-luvulta, sen alkupuoliskolta puoleen väliin.

Tibout Regters, 1710 Dordrecht - 1768 Amsterdam
http://www.rkd.nl/rkddb/%28nwy4ynjhspqbnyjnfor1cfbv%29/detail.aspx 

http://georgianaduchessofdevonshire.blogspot.com/
Siinä nettisivut, joilla paljon 1700-luvun pukuja.

Nukke uutiset

http://acpra.blogspot.com/

Siinä linkki yhdistyksestä, joka keskittyy mm.uskonnollisen kulttuuriperinnön säilyttämiseen Elsass'issa Ranskassa. Siellä on vallinnut kolme uskontoa kautta aikojen: protestanttinen, katolinen ja juutalainen.

Lähetin heille sähköpostilla kuvan vahanukesta ja kyselin, jos tietävät sen alkuperästä. Kuulin, että Lorrainessa se voi olla valmistettu 1700-luvulla. Myös Saksassa Augsburgissa on niitä tehty ja Italiassa. Myöskin muualla. Lisäksi he ajattelivat, että kyseessä ei ole Jeesus-lapsi, vaan naispyhimys. Koska nukke on vaatetettu ja koristettu koruilla kuin tytöt tai nuoret naiset.

Läheltä katsottuna nukella on tyttölapsen kasvot. Vaikka puku on aikuisen kuten siihen aikaan lapset puettiin äitinsä tai isänsä kopioiksi.

 http://catholozere.cef.fr/spiritualite/statues.html
Siinä yllä linkki katolisista Jeesus patsaista, joissa mukana on myös vahanukkeja. Patsaat ovat samantapaisia kuin nukkeni. Jos se sittenkin kuvaa Jeesus lasta. Kirjoitin sinne ja lähetin kuvan. Saa nähdä vastaavatko. Olen kysellyt monesta paikasta saamatta vastausta.

http://www.culture.gouv.fr/champagne-ardenne/2culture/musee_france/musee_art_hist2.html 

Tässä alla linkki yhteen pariisilaiseen antiikkihuutokauppaan, jossa on myynnissä katolinen uskonnollinen kulttiesine. Siinä on samantapaisia henkilöhahmoja, koko pyhä perhe: Maria, Joosef ja Jeesus-lapsi. Kaikki kuvataan rikkaina aristokraatteina. Se on kyllä outoa.

http://www.lombrail-teucquam.com/html/fiche.jsp?id=2275799&np=2&lng=fr&npp=20&ordre=1&aff=1&r=

http://www.lombrail-teucquam.com/flash/index.jsp?id=12402&idCp=27&lng=fr

Kuukausi tilastot: dollhousedreams ja myoldbear

Tässä alla joulukuun tilastot Webalizerin mukaan. Vaikka nämä ovat vaan yhdeltä kuukaudelta, toiset kuukaudet ovat suurin piirtein samoissa luvuissa. Vähän yli tuhat käyntiä kuukaudessa molemmissa websivuissa.

http://dollhousedreams.free.fr

Statistiques d'accès à dollhousedreams.free.fr

Période du résumé: Decembre 2011
Généré le 06-Jan-2012 04:58 CET
Generated by Webalizer

Statistiques mensuelles pour Decembre 2011
Total des Hits	8558
Total des Fichiers	7417
Total Pages	2334
Total Visites	1140
Total des Ko	314038
Total des Sites uniques	550
Total des URLs uniques	134
Total des Référents uniques	109
Total des Navigateurs	144

http://myoldbear.free.fr

Statistiques d'accès à myoldbear.free.fr

Période du résumé: Decembre 2011
Généré le 06-Jan-2012 16:38 CET
Generated by Webalizer

Statistiques mensuelles pour Decembre 2011
Total des Hits	9455
Total des Fichiers	8369
Total Pages	2795
Total Visites	1136
Total des Ko	298119
Total des Sites uniques	774
Total des URLs uniques	194
Total des Référents uniques	142
Total des Navigateurs	296

Linkit

http://www.craftmuseum.fi/verkkonlyt/skm/nayttelyt_fin/aikamatka/index.html

Museouutiset

http://myoldbear.free.fr/textes/finnois/yhdistyskirje31.12.11.pdf

Siinä yllä museon viimeiset puolen vuoden tapahtumat lyhyesti.

Vahanukke

Tässä kuva siitä katolisesta Jeesus vahanukesta, josta olen kertonut viime kerroilla. Tytöltä se näyttää minusta enemmän kuin pojalta. Rokokoo-ajan kuninkaan hoviprinsessa siitä tulee mieleen.

Tämä on tehty aristokratialle. Nunnat muuttavat Jeesuksen kuvaa sosiaaliluokan mukaan. Tekivätkö he sitten köyhälle kansalle tavallista kansaa muistuttavan Jeesuksen? Mikä kullekin oli helposti lähestyttävä, oli kai ajatuksena. Toisaalta jouluseimissä Jeesus näytetään köyhänä, joka syntyi seimeen talliin. Ja 1700-luvulla oli noita jouluseimejä jo käytössä.

Takaisin tähän nukketarinaan. Puku on ihmeen hyvin säilynyt, se on lasin takana ollut varmaan aina.

Ylä-ala- ja takaosa ovat puuta. Sivut ja etuosa ovat lasia.

Kaikkein ensimmäiseksi otin lasit irti. Ne oli kiinnitetty vain väliaikaisesti teipillä joka reunasta, ne sai hyvin pois. Sitten otin nuken pois, se ei ollutkaan ihan helppo tehtävä! Nukke on kiinnitetty reiällisistä jalanpohjistaan pitkiin nauloihin, jotka seisovat pystyssä pohjasta. Vain polviin asti jalat ovat vahaa, sitten vartalo on kangasta, joka on täytetty oljilla. Naulat kiinnittyvät noihin olkiin asti ja pitävät nuken pystyssä. Puisen takaseinän takana on vielä kaksi reikää, joihin nukke on solmittu langalla vyötärön takaa seisomaan tukevasti. Katkaisin vaan langan, että sain sen irrotettua. Varovasti vedin nuken jalat pois noista pystynauloista. Ihan arvoitus oli sen kiinnitystapa. Ei sitä montaa kertaa voi ulos ottaa "asunnostaan", menee rikki helposti. Nyt oli pakko, koska muuten en olisi saanut puhdistettua sen "asuntoa", jota "toukkatuho" uhkasi.

Sen näköinen nukke oli, ettei sitä olisi koskaan ennen pois otettu sen "alttarista", vai miten sen sanoisi. Ei mikään ole päässyt pahemmin vahingoittamaan sen hienoa prinsessa-asua. On siinä jokunen pieni reikä, ja sivussa oikealla on isompi halkeama kuten myös keskeltä jostain kohtaa on silkki halki, ei näy kuvassa kylläkään, eikä muutenkaan haittaavasti. Varoin, etten siihen koskenut, huomasin, että se oli jo hyvin helposti rikkimenevää pelkällä kosketuksella. Vaikka puvun väri on kylläkin haalistunut, koska takana näkyy osittain alkuperäinen vaaleanpunainen väri. Kasvot ja muutenkin muualta, se on yllättävän hyväkuntoinen.

Kyynärhihoissa ja kaula-aukossa on ohuen ohuet, ehkä silkkilangasta tehdyt, reunapitsit ja päässä on pitsipäähine, joka peittää vähän edessä näkyvät pienet harmaaksi puuteroidut kiharat. Hiukset olivat puuteroitu tai peruukilla peitetty siihen aikaan hovissa. 1700-luvun pitsi oli hyvin aikavaa käsityötä ja siksi kallista myös. Keskellä ja helmassa oleva nauha on myös pitsiä, se on tehty hopealangasta.
http://www.vivrelhistoire.com/crbst_67.html
Siinä yllä ranskalaisilla sivuilla sanotaan, että kahden moni pitsisen rannekkeen tekemiseen kului vuosi pitsinnyplääjältä, joka käytti 80 neulaa. T.s. työ eteni 1-2mm yli 10 työtuntisessa päivässä. Vaikka se oli huonosti palkattua työtä, pitsin hinnasta tuli timanttien hintaluokkaa. Luin ajan historiasta, että jotkut hoviherrat käyttivät niin paljon pitsiä, että sen takia velkaantuivat, saati sitten hovinaiset. Tuo valistusaika on kuuluisa ylellisyydestään ja turhamaisuudestaan ylhäisön parissa.

Sitten pesuvati viereen ja pesulle tämä antiikki. Nukke ei kyllä tarvinnut kylpyä! Se olisi ollut sille kohtalokas! Vesi oli mustaa. Tämä löytöni ei ollut varmaan sataan tai satoihin vuosiin nähnyt vettä ja saippuaa.

Ohut puuosa oli varsinkin takaa niin täynnä pieniä puutoukan reikiä, että ensin harkitsin kaupassa vähän aikaa, kannattaako ostaa vai ei. Yleensä en osta tässä tapauksessa. Koska sen joutuu käsittelemään monta kertaa toukkamyrkyllä. Aine on hyvin myrkyllistä, parasta tehdä se hansikkaat kädessä ulkona tai hyvin tuuletetussa paikassa. Maalisutilla sivellään pintaa joka paikasta. Neljä kertaa toistin toimenpiteen. Sitten luin netistä, että syväkäsittely on parempi piikillä. Joten ostin piikin apteekista ja pistin kaikkiin reikiin kun vaan voin. Ei kovin syviä reikiä ollut, paitsi yksi yläpuolella sivussa, jonne koko piikkiosa upposi. Yltympäri puuosaa kävin läpi tämän puhdistus operaation. Se on tärkeää, koska jos jättää sellaisen hoitamattoman puuesineen kotiinsa, puutuholaiset leviävät joka paikkaan. Valtion museot Ranskassa käsittelevät esineistöään suojatakseen sitä tuholaisilta vertauksellisesti sanottuna"kaasukammiossa", hapettomassa tilassa, jossa ei mikään elämä voi jatkua, kaikki toukka-asteet kuolevat. Vaikka sen jälkeen kaikki vaatii vielä tuon toukkamyrkky käsittelyn. Alla kuvia internetistä. Heillä on iso budjetti myös kokoelman hoitamista varten.
http://www.gadagne.musees.lyon.fr/index.php/histoire_fr/Histoire/Collections/Restauration/Le-chantier-des-collections
http://www.anoxie.fr/

Viimeiseksi lakkasin puisen takaosan, sen pitäisi suojata myös puuta. Täytin reikiä lakalla, toisiin sitä meni paljon. Olin nähnyt netissä, että niin saa henkireiät pois ei toivotuilta elukoilta. Ylä- ja alaosaan, sekä kapeisiin sivupuihin laitoin tumman ruskehtavaa saksanpähkinä väriä pari kerrosta. Lasiosat pesin. Ne eivät ole kaikki kolme varmaankaan vanhaa alkuperäistä lasia, osittain voi olla. Ne oli kyllä leikattu harrastelijamaisesti, koska reunat olivat terävät. Valkoiset teipit meni roskiin ja niiden paikoille laitoin mustaa itseliimautuvaa paperiliuskaa, jonka tapaista siinä on alkuaankin ollut. Se kiiltää hiukan kuvassa, mutta luonnossa ei pahemmin.

Yleensä täällä Ranskassa, kun ostaa jotakin vanhaa, jossa on puuta, siinä on enemmän tai vähemmän noita pieniä reikiä. Puutoukat tekevät paljon vahinkoa lämpimässä ilmastossa.

Muuten näkee tästä nunnien työstä, että alkuperäistä on melkein kaikki. Puuosien kiinnittämiseen on käytetty ajanmukaisia puunauloja. Tällä hetkellä otan selvää tarkasta valmistus vuosiluvusta. Surffailen ja haen pukuinfoa. Tähänastisten tietojen mukaan voi olla, että tämä on valmistettu 1750-luvulla, kuten kaupassa minulle sanottiin.

Minulta meni noin 10 päivää tuon vahanuken parissa touhutessa. Kun otin sen ulos paikoiltaan ensimmäisenä iltana, minua hiukan kauhistutti, miten saan sen takaisin ehjänä. Lisäksi outoa oli sitä käsitellä, koska katoliset myyjät eivät paljoa uskaltaneet siihen koskea, koska se on heille pyhä, kulttiesine. Kaikki vaatii hoitoa.

Joka tapauksessa tämä uusi kokoelma hankintani herättää keskustelua ja monipuolistaa museota. Kerroin siitä jo herra ja rouva Bernardeille. Monsieur on protestanttinen pappi ja eläkkeellä oleva viininviljelijä. Hänellä riitti juttua, kun näytin nuken.

Tämä vahanukke on uskonnollinen. Mutta se on ollut yksi nuken laji kautta aikojen. Maissintähkä nuketkin, joista kerroin joku aika sitten, olivat ensin Amerikan alkuasukkaiden, intiaanien, spirituaalisia nukkeja. Niistä tuli myöhemmin uudisasukkaiden eli amerikkalaisten lasten leluja.

Pukuhistoria tulee hyvin esiin tämän 1700-luvun muistoesineen mukana. Muotimaailma, täysin vastakohtaiset maalliset asiat. Marie-Antoinette, Madame de Pompadour, ranskalaiset muodin keulakuvat.
http://fr.wikipedia.org/wiki/Marie-Antoinette_d%27Autriche
http://fi.wikipedia.org/wiki/Marie-Antoinette
http://fr.wikipedia.org/wiki/Madame_de_Pompadour
http://fi.wikipedia.org/wiki/Madame_de_Pompadour

Nukessa on monta ulottuvuutta. Taide-esine se on myös. Siinä on taiteilijan käden jälki, joka saa sen sielukkaaksi, puhuttelevaksi. Niitä ei ole varmaan tusina kappaletta olemassa. Ja jos hakee internetistä tai kirjoista toisia Jeesus vahanukkeja, tämä on erilainen, ne muut muistuttavat aika paljon toisiaan, koska ovat useimmiten vauvanukkeja. Niinkuin yleensä kaikki taide täytyy nähdä luonnossa, niin tämäkin. Kuva on vain eloton kuva.