Tänään on mummojen ja pappojen päivä. Ensin oli yksi eläkeläispariskunta Pariisista, jotka olivat tänne löytäneet Anduzen turistitoimiston kautta. Pappa oli 85 ja mummo 76. Marsalkka Mannerheim oli heille tuttu Suomesta puheenollen. Merveilleux! oli emännän kommentti täällä käydessä. Eli suomeksi ihanaa, ihmeellistä! Koulunäyttely tuo mieleen muistoja, isäntä totesi. He sanoivat, että kokoelmassa on paljon sellaista, mitä ei näe muualla. Tämä oli sitä sukupolvea, jolloin kiirettä ei ollut kuten meidän aikanamme ja se näkyi myös tässä museovierailussa.
Äsken ovikello soi taas. Kaksi madamea oli oven takana. Toinen oli nuorempi ja toinen vanhus. Vasta myöhemmin kuulin vanhan rouva iän, 90 vuotta! Hän näytti paljon nuoremmalta. Merveilleux! kuulin taas sanottavan. Pirteän oloinen yhdeksänkymppinen oli ihastuksissaan täällä ja sanoi, että koko päivän näitä kaikkea voisi katsella. Aikamatkalle pääsee kauas. Toisaalta sitä mieltä myös oltiin, että isommat tilat täytyisi löytää. Nämä Provencesta tulleet turistit olivat lomalla naapurikylän leirintäalueella ja he olivat nähneet museokyltin tiellä. Joten niin he saivat idean tulla tänne.
Yhdistyksen kukkaroon on tullut 134 euroa tässä syyskuussa museokäynneistä. Se on hiukan enemmän kuin viime vuoden syyskuussa. Kuukausi ei ole vielä ihan loppu.