http://www.hs.fi/ulkomaat/Francois+Hollande+voittamassa+Ranskan+vaalit/a1305561438563
Presidentin vaalikampajamyrsky on nyt ohi. Ranskalaiset valitsivat François Hollanden, sosialistin, oikeistolaisen Nicolas Sarkozyn sijasta.
Minä epäilin, että fifty fifty tulee, eikä tiedä kumpi silloin valitaan, jos menee äänet tasan, aika jännittävää oli. Se olisi ollut jymyuutinen. Olisi ranskalaisilla ollut sitten päänvaivaa...ja uusiksi olisivat vaalit menneet.
Noin 52%:lla voitto tuli Hollandelle. Sarkozy sai noin 48% äänistä. Aika paljon loppujen lopuksi. Hän on ollut hyvin arvosteltu ja pommitettu presidentti koko ajan. Uuteen vaalikampanjaan osallistuminenkin piti julkistaa vasta viime hetkellä, koska media oli heti kuin hyeena kimpussa. Vaikka kaikki kuitenkin olettivat, että hän ilmoittautuu epäsuosiostaan huolimatta. Sanotaan, että "huipulla tuulee".
Saa nähdä, miten suuri "superman" on tämä uusi presidentti Monsieur Hollande. Hänellä on varmaankin nyt se taikasauva, jolla saa täytettyä kaikkien toiveet sataprosenttisesti, se, mikä puuttui Sarkozyilta.
Vuonna 2007 Ranska valitsi Sarkozyn. Mutta jonkun ajan päästä kansa ei ollutkaan enää tyytyväinen omaan valintaansa. Syntipukki piti löytää. Se on aina jossain muualla..."Voltairen vika", sanovat ranskalaiset. Niin saa itsensä puhdistettua.
Voltaire oli 1700-luvun valistusfilosofi:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Voltaire
http://fr.wikipedia.org/wiki/Voltaire
sunnuntai 6. toukokuuta 2012
lauantai 5. toukokuuta 2012
Kodin tunnelmaa
http://www.youtube.com/watch?v=ZJXhVjD5oxk
Handicrafts nukketalo valmistuu vähitellen. Löysin vierashuoneeseen pari taulua seinälle, toinen esittää aamua ja toinen iltaa. Ne ovat oikeita miniatyristin töitä, ihan uusia, vaikka toisaalta onhan samaa luontoaihetta aina ollut. Laitan kuvat myöhemmin. Taiteilija on saanut pikkuruiset taulut elämään. Auringon nousu ja lasku näkyy niistä kuin ikkunasta katsoisi ulos. Taulut ovatkin tavallaan kuin "ikkunoita", joista saa perspektiiviä, uusia ulottuvuuksia, syvyyttä pienoismaailmaan. Niistä näkyy "kauas". Ne avartavat.
Vielä täytyy löytää makuuhuoneen seinälle suojelusenkelitaulu, kuten meillä oli kotona. Se tuo kodin tunnelmaa. Yllä Mikko Alatalon Suojelusenkelilaulu.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suojelusenkeli
Handicrafts nukketalo valmistuu vähitellen. Löysin vierashuoneeseen pari taulua seinälle, toinen esittää aamua ja toinen iltaa. Ne ovat oikeita miniatyristin töitä, ihan uusia, vaikka toisaalta onhan samaa luontoaihetta aina ollut. Laitan kuvat myöhemmin. Taiteilija on saanut pikkuruiset taulut elämään. Auringon nousu ja lasku näkyy niistä kuin ikkunasta katsoisi ulos. Taulut ovatkin tavallaan kuin "ikkunoita", joista saa perspektiiviä, uusia ulottuvuuksia, syvyyttä pienoismaailmaan. Niistä näkyy "kauas". Ne avartavat.
Vielä täytyy löytää makuuhuoneen seinälle suojelusenkelitaulu, kuten meillä oli kotona. Se tuo kodin tunnelmaa. Yllä Mikko Alatalon Suojelusenkelilaulu.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suojelusenkeli
torstai 3. toukokuuta 2012
Seepran uusi elämä
Tässä kuvassa viime viikonlopun reisun löytö.
Kuulin viime viikolla, kun olin autoa katsastamassa, että kierrätys yhdistyksessä Lidl ja muiden kauppojen lähettyvillä Anduzen takana on tämän kevät kesän varaston suuri tyhjennysmyyntipäivä lauantaina. Kaikki myydään "vapaa hinnoin". Eli ostaja saa ehdottaa, mitä haluaa maksaa. Toisin sanoen eurolla varmaankin suurin osa menee. Silloin ei voi olla kovin arvokasta tavaraa myynnissä. Tarkoitus on tyhjentää paikkoja, koska he saavat koko ajan uutta. Ihmiset vievät sinne ilmaiseksi kierrättämistä varten.
Tapahtuma mainoksessa sanottiin, että se alkaa klo 10 ja kestää klo 18:sta asti. Myös muuta ohjelmaa oli luvassa. Kahvila oli myös tehty päivää varten. Se oli koominen. Siinä oli pöytä- ja tuolityyliä jos jonkinlaista, kaikkea mitä nyt vähänkin sattui olemaan. Kuninkaan tuoli oli kerjäläistuolin vieressä näillä "hyvän tuulen markkinoilla".
Kauniina aurinkoisena aamuna sinne minä kiiruhdin ennen kello 10, vaikka en ollut ensimmäinen, meitä oli jo monia uteliaita "aarteen metsästyksessä". Roinaa, roinaa, roinaa, se oli ensivaikutelmani paikalle saapuessani. Sellaista, mistä haluaa ennemmin päästä eroon, kuin koota nurkat täyteen. Toisaalta myös paljon kirjoja näkyi olevan. Kiertelin kaartelin kaikki paikat. Sitten hokkus pokkus kuin ihmeestä, ihana seepra vanhus ilmestyi silmiini. Siinä oli keltainen lappu, jossa luki 30 euroa. Se oli outoa, koska piti olla vapaat hinnat. Toisaalta ihan ymmärrettävää kyllä, täytyy yhdistyksen tienata myös, jos kerran on tilaisuus ja on arvokkaampaa tavaraa. Ja myyjä sanoi, että siitä alennetaan kyllä, sain sen 20 eurolla. Se punnittiin ja painoa oli lähes 5kg. Maailman saastevuori väheni hiukan, kun korjasin sen nukkejen ja nallejen hyvään seuraan.
Tämä keinueläin on tehty paksusta puusta. Se on vahvaa tekoa. Pesin sen jo ja sitten käsittelin puutoukka-aineella. Nyt viikonlopulla ostan uuden xylophène- purkin, litra on kulunut muutamassa vuodessa. Ainakin pari kolme kertaa täytyy toistaa sama operaatio. Sitten haen sille paikan museossa, vaikka täyttä on...
Mustaharmaudessaan tämä muistuttaa kansan lelua, vaikka aikanaan se on varmaankin ollut "rikkaiden" eli porvariston hankkima. Uutena se on ollut hieno ja on vieläkin. Nyt se on liikuttava, koska on sodat ja kaikki kovat ajat kestänyt, ajan patinoima. Ei kansan lapsilla ole ollut tällaistakaan lapsena, jos ei ole kotona tehty. Ennen vanhaan itse tehdyillä leluilla monet ovat leikkineet, vielä iloisina ja tyytyväisinä. Käpylehmät, ja muut sellaiset lasten omat keksinnöt ovat tuttuja monen 1900-luvun alun lapsuudesta. Niitä oli esillä Tampereen Vapriikin Lelunäyttelyssä muistaakseni. En ole muualla nähnytkään. Minunkin pitäisi niitä saada kokoelmaani.
Pariisin nukkemuseon kuninkaallisten hienohelmanukkejen pariin se ei kyllä sopisi. Tänne kyllä. Vaikka on minullakin prinsessanukkeja, mutta vähemmän.
Kun kuljetin tätä seepraa Dixoun kanssa kirpputoripaikalta autooni ja sitten Lézanin kylässä parkkipaikkalta museoon, se keräsi jo näillä pikkumatkoilla kaikkien ihailevat ja ihmettelevät katseet museokävijöistä myöhemmin puhumattakaan.
Kuinka paljon mahtaa olla ikää tällä elukalla? - 100-vuotisjuhlat voivat tulla piakkoin. Ja niitä se saa nyt viettää "harmaahapsisena" arvokkaasti museossa.
Kuulin viime viikolla, kun olin autoa katsastamassa, että kierrätys yhdistyksessä Lidl ja muiden kauppojen lähettyvillä Anduzen takana on tämän kevät kesän varaston suuri tyhjennysmyyntipäivä lauantaina. Kaikki myydään "vapaa hinnoin". Eli ostaja saa ehdottaa, mitä haluaa maksaa. Toisin sanoen eurolla varmaankin suurin osa menee. Silloin ei voi olla kovin arvokasta tavaraa myynnissä. Tarkoitus on tyhjentää paikkoja, koska he saavat koko ajan uutta. Ihmiset vievät sinne ilmaiseksi kierrättämistä varten.
Tapahtuma mainoksessa sanottiin, että se alkaa klo 10 ja kestää klo 18:sta asti. Myös muuta ohjelmaa oli luvassa. Kahvila oli myös tehty päivää varten. Se oli koominen. Siinä oli pöytä- ja tuolityyliä jos jonkinlaista, kaikkea mitä nyt vähänkin sattui olemaan. Kuninkaan tuoli oli kerjäläistuolin vieressä näillä "hyvän tuulen markkinoilla".
Kauniina aurinkoisena aamuna sinne minä kiiruhdin ennen kello 10, vaikka en ollut ensimmäinen, meitä oli jo monia uteliaita "aarteen metsästyksessä". Roinaa, roinaa, roinaa, se oli ensivaikutelmani paikalle saapuessani. Sellaista, mistä haluaa ennemmin päästä eroon, kuin koota nurkat täyteen. Toisaalta myös paljon kirjoja näkyi olevan. Kiertelin kaartelin kaikki paikat. Sitten hokkus pokkus kuin ihmeestä, ihana seepra vanhus ilmestyi silmiini. Siinä oli keltainen lappu, jossa luki 30 euroa. Se oli outoa, koska piti olla vapaat hinnat. Toisaalta ihan ymmärrettävää kyllä, täytyy yhdistyksen tienata myös, jos kerran on tilaisuus ja on arvokkaampaa tavaraa. Ja myyjä sanoi, että siitä alennetaan kyllä, sain sen 20 eurolla. Se punnittiin ja painoa oli lähes 5kg. Maailman saastevuori väheni hiukan, kun korjasin sen nukkejen ja nallejen hyvään seuraan.
Tämä keinueläin on tehty paksusta puusta. Se on vahvaa tekoa. Pesin sen jo ja sitten käsittelin puutoukka-aineella. Nyt viikonlopulla ostan uuden xylophène- purkin, litra on kulunut muutamassa vuodessa. Ainakin pari kolme kertaa täytyy toistaa sama operaatio. Sitten haen sille paikan museossa, vaikka täyttä on...
Mustaharmaudessaan tämä muistuttaa kansan lelua, vaikka aikanaan se on varmaankin ollut "rikkaiden" eli porvariston hankkima. Uutena se on ollut hieno ja on vieläkin. Nyt se on liikuttava, koska on sodat ja kaikki kovat ajat kestänyt, ajan patinoima. Ei kansan lapsilla ole ollut tällaistakaan lapsena, jos ei ole kotona tehty. Ennen vanhaan itse tehdyillä leluilla monet ovat leikkineet, vielä iloisina ja tyytyväisinä. Käpylehmät, ja muut sellaiset lasten omat keksinnöt ovat tuttuja monen 1900-luvun alun lapsuudesta. Niitä oli esillä Tampereen Vapriikin Lelunäyttelyssä muistaakseni. En ole muualla nähnytkään. Minunkin pitäisi niitä saada kokoelmaani.
Pariisin nukkemuseon kuninkaallisten hienohelmanukkejen pariin se ei kyllä sopisi. Tänne kyllä. Vaikka on minullakin prinsessanukkeja, mutta vähemmän.
Kun kuljetin tätä seepraa Dixoun kanssa kirpputoripaikalta autooni ja sitten Lézanin kylässä parkkipaikkalta museoon, se keräsi jo näillä pikkumatkoilla kaikkien ihailevat ja ihmettelevät katseet museokävijöistä myöhemmin puhumattakaan.
Kuinka paljon mahtaa olla ikää tällä elukalla? - 100-vuotisjuhlat voivat tulla piakkoin. Ja niitä se saa nyt viettää "harmaahapsisena" arvokkaasti museossa.
keskiviikko 2. toukokuuta 2012
tiistai 1. toukokuuta 2012
Museokävijöiden kommentteja
http://museejouet.com/index.php?option=com_frontpage&Itemid=1
Vuodesta 1993 toimineessa Colmarin kaupungin Lelumuseossa, Saksan ja Sveitsin rajan lähellä Elsassissa, on vuosittain lähes 60 000 kävijää.
http://www.facebook.com/pages/Mus%C3%A9e-Anim%C3%A9-du-Jouet-et-des-Petits-Trains-de-Colmar-Alsace-France/480874775373
http://www.colmar.fr/culture/musees-colmar/musee-jouet-colmar.html
http://fr.wikipedia.org/wiki/Colmar
Colmarissa on 67 214 asukasta (vuonna 2009) wikipedian mukaan.
Siinä yllä taustatietoa Colmarin Lelu-ja Junamuseosta. Otin sen esille, koska tänään täällä museossa kävi yksi ranskalainen perhe Aix en Provencesta. He tulivat, koska olivat nähneet museokyltin tämän kylän kautta kulkiessaan. Madame on myös nukkejen keräilijä kuten minä. Me ventovieraat puhuttiin lopulta kuin vanhat ystävät yhtä innostuneina. Hän kuvia ottaessaan sanoi, että tämä nukkenallemuseon kokoelma on mielenkiintoisempi kuin Colmarin lelumuseossa näkemänsä. Kansainvälisyys, moninaisuus ja harvinaisuus olivat täällä rikastuttavaa, kuten myös pohjoismainen syntyperäni. Nyt omakehu haisee. Toisaalta kiva kun hän ei taas ihmetellyt monien lelujen vierasmaalaista alkuperää, kuten monet ranskalaiset, eikä hakenut Ranskassa valmistettua. Sitävastoin hän piti vaan positiivisena asiana, kun oli muutakin nähtävissä.
Viikonlopulla kävi Belgian Lelumuseon yhdistyksen varapuheenjohtaja lapsen lapsensa kanssa. Heillä on talo Cardet naapurikylässä, joten siksi he tänne löysivät. Toisaalta jo ennenkin he ovat täällä käyneet, siitä on monta vuotta. Tämä vanhojen lelujen keräilijä tuli katsomaan, mitä uutta oli museossa. Ja hän löysi sellaista, mitä ei heillä ole suuressa Brysselin museossa. Monsieur sanoi, että isommat tilat pitäisi saada, jotta kaiken saisi paremmin esille.
Arvata kai saattaa, mikä oli ihmetyksen ykkösenä näillä kävijöillä. Nukketalot. Ja vielä ne vanhimmat. Englantilainen Handicrafts house on hyvin suosittu.
Colmarin lelumuseo on alkuaan miestaiteilijan keräämä kokoelma, jota on kasvatettu myöhemmin. Sen kaupunki osti ja perusti museon. "Makuasioista ei sovi kiistellä", sanotaan. Kun katselin Colmarin nettisivuja, ei se minua niin paljoa kiinnosta, että sinne matkustaisin. Ennemmin menisin Lontoon Lapsuuden museoon, vaikka olen ollut siellä monta kertaa. Toisaalta he vaihtelevat näyttelyä. Se on suuri ja monipuolinen kuin Louvre, siellä on valtavasti näkemistä. Samoin kuin Baselin Nukketalomuseo Sveitsissä. Niin myös Pariisin Nukkemuseo, vaikka on noihin verrattuna pieni. Mutta täynnä aarteita. Investoinnit ovat tuhansissa tai kymmenissä tuhansissa euroissa, vaikka vaan yhdestä nukestakin olisi kyse. Sen "miljonääri" omistajalla on uudet nettisivut ja hän on myös tehnyt museoblogin. Mielenkiintoista on seurata toisia. Alla Pariisin museon linkki.
http://www.museedelapoupeeparis.com/?lang=fr
Vuodesta 1993 toimineessa Colmarin kaupungin Lelumuseossa, Saksan ja Sveitsin rajan lähellä Elsassissa, on vuosittain lähes 60 000 kävijää.
http://www.facebook.com/pages/Mus%C3%A9e-Anim%C3%A9-du-Jouet-et-des-Petits-Trains-de-Colmar-Alsace-France/480874775373
http://www.colmar.fr/culture/musees-colmar/musee-jouet-colmar.html
http://fr.wikipedia.org/wiki/Colmar
Colmarissa on 67 214 asukasta (vuonna 2009) wikipedian mukaan.
Siinä yllä taustatietoa Colmarin Lelu-ja Junamuseosta. Otin sen esille, koska tänään täällä museossa kävi yksi ranskalainen perhe Aix en Provencesta. He tulivat, koska olivat nähneet museokyltin tämän kylän kautta kulkiessaan. Madame on myös nukkejen keräilijä kuten minä. Me ventovieraat puhuttiin lopulta kuin vanhat ystävät yhtä innostuneina. Hän kuvia ottaessaan sanoi, että tämä nukkenallemuseon kokoelma on mielenkiintoisempi kuin Colmarin lelumuseossa näkemänsä. Kansainvälisyys, moninaisuus ja harvinaisuus olivat täällä rikastuttavaa, kuten myös pohjoismainen syntyperäni. Nyt omakehu haisee. Toisaalta kiva kun hän ei taas ihmetellyt monien lelujen vierasmaalaista alkuperää, kuten monet ranskalaiset, eikä hakenut Ranskassa valmistettua. Sitävastoin hän piti vaan positiivisena asiana, kun oli muutakin nähtävissä.
Viikonlopulla kävi Belgian Lelumuseon yhdistyksen varapuheenjohtaja lapsen lapsensa kanssa. Heillä on talo Cardet naapurikylässä, joten siksi he tänne löysivät. Toisaalta jo ennenkin he ovat täällä käyneet, siitä on monta vuotta. Tämä vanhojen lelujen keräilijä tuli katsomaan, mitä uutta oli museossa. Ja hän löysi sellaista, mitä ei heillä ole suuressa Brysselin museossa. Monsieur sanoi, että isommat tilat pitäisi saada, jotta kaiken saisi paremmin esille.
Arvata kai saattaa, mikä oli ihmetyksen ykkösenä näillä kävijöillä. Nukketalot. Ja vielä ne vanhimmat. Englantilainen Handicrafts house on hyvin suosittu.
Colmarin lelumuseo on alkuaan miestaiteilijan keräämä kokoelma, jota on kasvatettu myöhemmin. Sen kaupunki osti ja perusti museon. "Makuasioista ei sovi kiistellä", sanotaan. Kun katselin Colmarin nettisivuja, ei se minua niin paljoa kiinnosta, että sinne matkustaisin. Ennemmin menisin Lontoon Lapsuuden museoon, vaikka olen ollut siellä monta kertaa. Toisaalta he vaihtelevat näyttelyä. Se on suuri ja monipuolinen kuin Louvre, siellä on valtavasti näkemistä. Samoin kuin Baselin Nukketalomuseo Sveitsissä. Niin myös Pariisin Nukkemuseo, vaikka on noihin verrattuna pieni. Mutta täynnä aarteita. Investoinnit ovat tuhansissa tai kymmenissä tuhansissa euroissa, vaikka vaan yhdestä nukestakin olisi kyse. Sen "miljonääri" omistajalla on uudet nettisivut ja hän on myös tehnyt museoblogin. Mielenkiintoista on seurata toisia. Alla Pariisin museon linkki.
http://www.museedelapoupeeparis.com/?lang=fr
Huhtikuu 2012 museopaivakirja
- Koirauutiset
- Brysseliin!
- Talo kukkii
- Ihmisen paras ystävä
- Midi Libren 180 retkeä Gardin alueella...
- Lelun lumo- näyttelystä
- Hyvää yötä!
- Kahvipöytä on katettu!
- Pariisin ylellisiä menovinkkejä
- Pääsiäislomaa
- Bienvenue! - Tervetuloa!
- Kuka? Mitä? Missä? Milloin?
- Potta ostoksilla
- Camarguen heppa
- Pääsiäisenä 2012
- Maaliskuu 2012
- Ranskan matkalle!
- Kunniamerkein palkittu viestikyyhky
- Linkki - Ovatko ranskalaiset iloisia tutkimuksen m...
- Operation Smile
- "Naapuri" - ja muut uutiset
- En aprillaa
perjantai 27. huhtikuuta 2012
Koirauutiset
http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/is_espoolaisfirma_haluaa_palkata_koiran/?ref=tf_iOKboksi_news_p5
"...Torstaina toimistokoiran pestiä oli ehtinyt Ilta-Sanomien mukaan hakea jo kaksi koiraa, villakoira Aida ja sekarotuinen Roi. Haku päättyy toukokuun 14. päivä...."
http://www.iltasanomat.fi/hyvaolo/espoolaisfirma-etsii-toihin-toimistokoiraa/art-1288464921593.html?pos=1288349837410
Ei ihan puhdasrotuisesta Kultainen noutaja Dixoustani ei parane lähettää papereita mihinkään. Se löisi laudalta heti kaikki muut koirat, koska se on yliveto. Maailman paras, entisen Vaksi-ja Peppi-koiramme kanssa.
Oma on aina paras kaikista.
"...Torstaina toimistokoiran pestiä oli ehtinyt Ilta-Sanomien mukaan hakea jo kaksi koiraa, villakoira Aida ja sekarotuinen Roi. Haku päättyy toukokuun 14. päivä...."
http://www.iltasanomat.fi/hyvaolo/espoolaisfirma-etsii-toihin-toimistokoiraa/art-1288464921593.html?pos=1288349837410
Ei ihan puhdasrotuisesta Kultainen noutaja Dixoustani ei parane lähettää papereita mihinkään. Se löisi laudalta heti kaikki muut koirat, koska se on yliveto. Maailman paras, entisen Vaksi-ja Peppi-koiramme kanssa.
Oma on aina paras kaikista.
torstai 26. huhtikuuta 2012
Brysseliin!
http://www.linternaute.com/voyage/belgique/bruxelles/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Bryssel
http://www.hostellit.fi/hostellit-ulkomailla/brysseli-hostellit.aspx
http://www.supertravelnet.com/list/brysseli+keskusta/suomeksi
http://plaza.fi/matkalaukku/eurooppa/belgia/bryssel/bryssel-suklaata-ja-shoppailua-tyylilla
http://plusmagazine.levif.be/fr/loisirs/hobbies/artikel/173/le-guide-des-plus-belles-brocantes#
http://www.marcheauxpuces.org/
http://visitbrussels.be/bitc/front/home/display/lg/fr/section/visiteur.do
http://www.museedujouet.eu/index.php/jouet/
http://www.ilotsacre.be/site/fr/default_fr.htm
http://www.bruxelles.be/artdet.cfm/5790
http://visitbrussels.be/bitc/BE_fr/bruxelles-pratique/comment-venir.do
fr.wikipedia.org/wiki/Gare_de_Bruxelles-Midi
http://www.bruxellesmobilite.irisnet.be/articles/train/les-gares-de-bruxelles
http://visitbrussels.be/bitc/BE_en/essential-brussels/move-in-the-city.do
http://www.routard.com/guide/code_dest/bruxelles.htm
http://visitbrussels.be/bitc/BE_en/do-see/to-do/walks.do
http://fi.wikipedia.org/wiki/Bryssel
http://www.hostellit.fi/hostellit-ulkomailla/brysseli-hostellit.aspx
http://www.supertravelnet.com/list/brysseli+keskusta/suomeksi
http://plaza.fi/matkalaukku/eurooppa/belgia/bryssel/bryssel-suklaata-ja-shoppailua-tyylilla
http://plusmagazine.levif.be/fr/loisirs/hobbies/artikel/173/le-guide-des-plus-belles-brocantes#
http://www.marcheauxpuces.org/
http://visitbrussels.be/bitc/front/home/display/lg/fr/section/visiteur.do
http://www.museedujouet.eu/index.php/jouet/
http://www.ilotsacre.be/site/fr/default_fr.htm
http://www.bruxelles.be/artdet.cfm/5790
http://visitbrussels.be/bitc/BE_fr/bruxelles-pratique/comment-venir.do
fr.wikipedia.org/wiki/Gare_de_Bruxelles-Midi
http://www.bruxellesmobilite.irisnet.be/articles/train/les-gares-de-bruxelles
http://visitbrussels.be/bitc/BE_en/essential-brussels/move-in-the-city.do
http://www.routard.com/guide/code_dest/bruxelles.htm
http://visitbrussels.be/bitc/BE_en/do-see/to-do/walks.do
Talo kukkii
Siinä Handicrafts housen kukkamaljakot. Pari keskimmäistä ovat uusia Anduzen 5 euron kirpparilöytöjä. Vaasin alla lukee Japan, joten japanilaisia. Ihan hienoja nukketalossa. Ne näyttävät käsinmaalatuilta.
Reunimmaiset ovat ranskalaista Limoges posliinia, jota kannattaa hakea kirpputorilta.
Klikkaamalla saa kuvan isommaksi.
Reunimmaiset ovat ranskalaista Limoges posliinia, jota kannattaa hakea kirpputorilta.
Klikkaamalla saa kuvan isommaksi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)