Kuulin viime viikolla, kun olin autoa katsastamassa, että kierrätys yhdistyksessä Lidl ja muiden kauppojen lähettyvillä Anduzen takana on tämän kevät kesän varaston suuri tyhjennysmyyntipäivä lauantaina. Kaikki myydään "vapaa hinnoin". Eli ostaja saa ehdottaa, mitä haluaa maksaa. Toisin sanoen eurolla varmaankin suurin osa menee. Silloin ei voi olla kovin arvokasta tavaraa myynnissä. Tarkoitus on tyhjentää paikkoja, koska he saavat koko ajan uutta. Ihmiset vievät sinne ilmaiseksi kierrättämistä varten.
Tapahtuma mainoksessa sanottiin, että se alkaa klo 10 ja kestää klo 18:sta asti. Myös muuta ohjelmaa oli luvassa. Kahvila oli myös tehty päivää varten. Se oli koominen. Siinä oli pöytä- ja tuolityyliä jos jonkinlaista, kaikkea mitä nyt vähänkin sattui olemaan. Kuninkaan tuoli oli kerjäläistuolin vieressä näillä "hyvän tuulen markkinoilla".
Kauniina aurinkoisena aamuna sinne minä kiiruhdin ennen kello 10, vaikka en ollut ensimmäinen, meitä oli jo monia uteliaita "aarteen metsästyksessä". Roinaa, roinaa, roinaa, se oli ensivaikutelmani paikalle saapuessani. Sellaista, mistä haluaa ennemmin päästä eroon, kuin koota nurkat täyteen. Toisaalta myös paljon kirjoja näkyi olevan. Kiertelin kaartelin kaikki paikat. Sitten hokkus pokkus kuin ihmeestä, ihana seepra vanhus ilmestyi silmiini. Siinä oli keltainen lappu, jossa luki 30 euroa. Se oli outoa, koska piti olla vapaat hinnat. Toisaalta ihan ymmärrettävää kyllä, täytyy yhdistyksen tienata myös, jos kerran on tilaisuus ja on arvokkaampaa tavaraa. Ja myyjä sanoi, että siitä alennetaan kyllä, sain sen 20 eurolla. Se punnittiin ja painoa oli lähes 5kg. Maailman saastevuori väheni hiukan, kun korjasin sen nukkejen ja nallejen hyvään seuraan.
Tämä keinueläin on tehty paksusta puusta. Se on vahvaa tekoa. Pesin sen jo ja sitten käsittelin puutoukka-aineella. Nyt viikonlopulla ostan uuden xylophène- purkin, litra on kulunut muutamassa vuodessa. Ainakin pari kolme kertaa täytyy toistaa sama operaatio. Sitten haen sille paikan museossa, vaikka täyttä on...
Mustaharmaudessaan tämä muistuttaa kansan lelua, vaikka aikanaan se on varmaankin ollut "rikkaiden" eli porvariston hankkima. Uutena se on ollut hieno ja on vieläkin. Nyt se on liikuttava, koska on sodat ja kaikki kovat ajat kestänyt, ajan patinoima. Ei kansan lapsilla ole ollut tällaistakaan lapsena, jos ei ole kotona tehty. Ennen vanhaan itse tehdyillä leluilla monet ovat leikkineet, vielä iloisina ja tyytyväisinä. Käpylehmät, ja muut sellaiset lasten omat keksinnöt ovat tuttuja monen 1900-luvun alun lapsuudesta. Niitä oli esillä Tampereen Vapriikin Lelunäyttelyssä muistaakseni. En ole muualla nähnytkään. Minunkin pitäisi niitä saada kokoelmaani.
Pariisin nukkemuseon kuninkaallisten hienohelmanukkejen pariin se ei kyllä sopisi. Tänne kyllä. Vaikka on minullakin prinsessanukkeja, mutta vähemmän.
Kun kuljetin tätä seepraa Dixoun kanssa kirpputoripaikalta autooni ja sitten Lézanin kylässä parkkipaikkalta museoon, se keräsi jo näillä pikkumatkoilla kaikkien ihailevat ja ihmettelevät katseet museokävijöistä myöhemmin puhumattakaan.
Kuinka paljon mahtaa olla ikää tällä elukalla? - 100-vuotisjuhlat voivat tulla piakkoin. Ja niitä se saa nyt viettää "harmaahapsisena" arvokkaasti museossa.
