Dixoun kesäpäivät alkavat vasta, kun pääsee uimaan Gardon-jokeen. Uiminen on sen lempiharrastus. Se on varmaan pienenä opetettu leikkimään vedessä ja on sitten samanlainen "iso pentu" vielä isonakin. Sen kanssa täytyy leikkiä, heitellä kiviä veteen, että se saa niitä hakea. Kauhea haukkuminen koko ajan, koska polskutteleminen on niin hauskaa.
Sitten oli kesän ensimmäisen jätskin vuoro supermarketin pihalla. Me herkutellaan Dixoun kanssa aina välillä.
Lopuksi mentiin kävelylenkki "Muistojen siltaa pitkin". Anduzen takana on ihastuttava ranskalainen pikkutie, jota kuljin kävellen 20 vuotta sitten, kun tulin tänne Etelä-Ranskaan ensimmäisiä kertoja. Se on muistoja täynnä. En olisi silloin osannut ajatella, että täällä myöhemmin koiraa talutan, nukkenallemuseosta puhumattakaan...
Kuvassa haukku nukkuu. Se nukahti jo aikaisin tänä iltana raskaan uimareisun jälkeen.
