tiistai 1. toukokuuta 2012

Museokävijöiden kommentteja

http://museejouet.com/index.php?option=com_frontpage&Itemid=1
Vuodesta 1993 toimineessa Colmarin kaupungin Lelumuseossa, Saksan ja Sveitsin rajan lähellä Elsassissa, on vuosittain lähes 60 000 kävijää.

http://www.facebook.com/pages/Mus%C3%A9e-Anim%C3%A9-du-Jouet-et-des-Petits-Trains-de-Colmar-Alsace-France/480874775373

http://www.colmar.fr/culture/musees-colmar/musee-jouet-colmar.html

http://fr.wikipedia.org/wiki/Colmar

Colmarissa on 67 214 asukasta (vuonna 2009) wikipedian mukaan.

Siinä yllä taustatietoa Colmarin Lelu-ja  Junamuseosta. Otin sen esille, koska tänään täällä museossa kävi yksi ranskalainen perhe Aix en Provencesta. He tulivat, koska olivat nähneet museokyltin tämän kylän kautta kulkiessaan. Madame on myös nukkejen keräilijä kuten minä. Me ventovieraat puhuttiin lopulta kuin vanhat ystävät yhtä innostuneina. Hän kuvia ottaessaan sanoi, että tämä nukkenallemuseon kokoelma on mielenkiintoisempi kuin Colmarin lelumuseossa näkemänsä. Kansainvälisyys, moninaisuus ja harvinaisuus olivat täällä rikastuttavaa, kuten myös pohjoismainen syntyperäni. Nyt omakehu haisee. Toisaalta kiva kun hän ei taas ihmetellyt monien lelujen vierasmaalaista alkuperää, kuten monet ranskalaiset, eikä hakenut Ranskassa valmistettua. Sitävastoin hän piti vaan positiivisena asiana, kun oli muutakin nähtävissä.

Viikonlopulla kävi Belgian Lelumuseon yhdistyksen varapuheenjohtaja lapsen lapsensa kanssa. Heillä on talo Cardet naapurikylässä, joten siksi he tänne löysivät. Toisaalta jo ennenkin he ovat täällä käyneet, siitä on monta vuotta. Tämä vanhojen lelujen keräilijä tuli katsomaan, mitä uutta oli museossa. Ja hän löysi sellaista, mitä ei heillä ole suuressa Brysselin museossa. Monsieur sanoi, että isommat tilat pitäisi saada, jotta kaiken saisi paremmin esille.

Arvata kai saattaa, mikä oli ihmetyksen ykkösenä näillä kävijöillä. Nukketalot. Ja vielä ne vanhimmat. Englantilainen Handicrafts house on hyvin suosittu.

Colmarin lelumuseo on alkuaan miestaiteilijan keräämä kokoelma, jota on kasvatettu myöhemmin. Sen kaupunki osti ja perusti museon. "Makuasioista ei sovi kiistellä", sanotaan. Kun katselin Colmarin nettisivuja, ei se minua niin paljoa kiinnosta, että sinne matkustaisin. Ennemmin menisin Lontoon Lapsuuden museoon, vaikka olen ollut siellä monta kertaa. Toisaalta he vaihtelevat näyttelyä. Se on suuri ja monipuolinen kuin Louvre, siellä on valtavasti näkemistä. Samoin kuin Baselin Nukketalomuseo Sveitsissä. Niin myös Pariisin Nukkemuseo, vaikka on noihin verrattuna pieni. Mutta täynnä aarteita. Investoinnit ovat tuhansissa tai kymmenissä tuhansissa euroissa, vaikka vaan yhdestä nukestakin olisi kyse. Sen "miljonääri" omistajalla on uudet nettisivut ja hän on myös tehnyt museoblogin. Mielenkiintoista on seurata toisia. Alla Pariisin museon linkki.

http://www.museedelapoupeeparis.com/?lang=fr