Yleensä maalaan pohjan ensin luonnonvalkoisella ja sitten tekstin ruskealla. Mutta nyt kun siihen piti tehdä myös kuva, hahmottelin sitä ensin lyijykynällä, koska oli monimutkaisempaa.
Tähän kylttiin tulee nyt suomalaista tai skandinavista talonpoikaiskulttuuria keskelle Välimeren kivitaloja. Ranskalaisilla on siinä ihmettelemistä, kun on erilainen puutalo. Sellaisia he eivät ole varmaan koskaan nähneet luonnossa, jos eivät ole matkustelleet.
Ohikulkevat lapset kerkisivät jo taloani ihastelemaan.
Kolmeen savupiippuun teen tuulen mukana liehuvat sauhut vasta taustamaalin päälle.
Entisajan nukketalot olivat oikeiden kopioita. Joten tässä on nyt yksi pohjoismainen nukketalomalli.
Tänään on päivällä 8°C ja aurinkoista, joten voin maalata talon edessä kadun puolella. Sisällä maalatessa tulee kauhea maalin käry. Vaikka kesäisin, kun voi tuulettaa, maalaan usein myös eteisessä. Kadulla touhutessa kyläläiset näkevät, mitä tekee. Siinä kulkee ihmisiä päivän mittaan. Joskus haluaa tehdä rauhassa omissa oloissaan. Talvella ei voi.
Tuosta ensi viikon hiihtolomasta sain siihen takarajan. Lisäksi katselin säätietoja ensi viikolle. Luvattiin talvisempaa, joten ulkona maalaus olisi kylmempää. Tuumasta toimeen. Täytyy tulla valmista, koska se on hyvä mainos, jos on jo ensi viikon lopulla paikallaan Bernardien puutarhan vieressä hyvässä mainospaikassa kylän keskellä risteyksessä.
Nyt sitä on jo kivampi tehdä, kun on pahin osa maalattu. Vaikka hienosäätöä se on pienillä siveltimillä, kun kyltin taustaa ja talon vaaleiksi jätettyjä kohtia maalaa luonnonvalkoiseksi. Ostin kerran Lidl kaupasta sivellin kokoelman, se on siihen mitä parhain.
