Hyvää Joulua!

 

Ikkunaremontti jatkuu

Nyt on alimmaisessa punaisessa makuuhuoneessa myös ikkunassa lasi. Leikkautin sen eilen remonttiliikkeessä naapurikylässä kauppamatkallani, maksoi 60senttiä ohuinta lasia 14cmx15cm. Hyvin siellä leikataan ja halvalla. Liimasin sisäpuolelle ja maalasin reunat kuten ennenkin oli.

Tässä isossa nukketalossa on erilaiset ikkunat reunoissa kuin edessä. Ja toisella puolella niitä on ylhäällä ja alhaalla, toisella puolella vain ylhäällä. Siksi olen tehnyt valeikkunan alapuolelle verhoineen vihreään huoneeseen, niin on symmemmetrisempi ja kodikkaampi.

 

Joulupukki kävi

#Joulu2021 #kotiväki 

Postista tuli niin hyvältä tuoksuva paketti, että koirat ovat olleet villinä tullissa, kai rikkoneet minulle lähetetyn paketin. Dixiekin maistettuaan paria joulupiparia meinasi pihistää petilleen yhden paketin, jossa joulukakkua. Lahjoja oli yllin kyllin!

 

Ikkunaremonttia

Korona pitää #museo n kiinni. Onneksi on virtuaalinen maailma, niin voi pandemiankin aikana näyttää aarteita. 

Ikkunoissa ei ollut lasia ja pöly meni sisälle. Naapurikylä Anduzessa remonttiliikkeessä saa leikkauttaa lasia muutamalla eurolla, joten sinne.

Ostin kolmeen nukketaloon puuttuvat lasit. Hyvä palvelu, leikkaavat millimetrin tarkkuudella. Liimasin lasit paikoilleen ja maalasin reunat, samanväristä maalia oli korjussa vielä. Nyt pysyvät pölyt ja koiran karvat poissa nukketalosta.

Tässä englantilaisen 1900-alun nukketalon eri restaurointivaiheet, kun sitä kunnostin vuosia sitten:

https://www.flickr.com/photos/62079252@N04/8603481548/in/album-72157633121092037  

Toinen nukketalo, johon liimasin lasit puuttuvaan kahteen ikkunaan ja maalasin ikkunareunat entiselleen. Kuva ennen verhoja ja sitten verhojen piilossa. 

Tässä 1920-luvun saksalaisen nukketalon kunnostukseni eri vaiheineen. Yleensä menee vuoden päivät, kun kerään sisustuksen vähitellen ja sisustan sen ajanmukaisesti. 

https://www.flickr.com/photos/62079252@N04/7851105688/in/album-72157631222526416 

 

Alimmasta nukketalosta oli yksi yläikkuna oikealta poissa, puuttuu myös poikkipuu. Siihen ostin myös lasin, se oli millimetrin tarkkuudella, koska piti mahtua koloonsa. Helpompaa on liimattavat ikkunat. Onneksi lasin leikkaaja oli tarkka.

Ensi viikolla kauppareisulla Anduzessa poikkean vielä remonttiliikkeeseen, koska huomasin, että vielä yksi ikkuna on vailla lasia...

Noita nukketaloja remontoidessani en osannut vielä lasittaa ikkunoita, nyt vasta myöhemmin sen keksin. Oppia ikä kaikki.

 

Jäi vaivaamaan ikkunasta puuttuva poikkipuu, mistä ihmeestä sellaisen saan? Sitten välähti, kun olin yläkerrassa ja silmiini sattui Lidl kaupasta joskus ostettu maalaus pensseli valikoima, jossa pensseleillä on pitkät ohuet puuvarret. Siitä saa sahaamalla pätkän, olen ennenkin jo niitä pätkäillyt ja saanut nukketalon huonekalun puuttuvat jalat. Joten sahasin puupätkän, santapaperilla hankasin sen mustan värin pois ja värjäsin sen saksanpähkinävärillä kuin petsatuksi samanlaiseksi kuin toisissa ikkunoissa. Se pitää värjätä monta kertaa, koska luonnonväri, joka tummuu vasta monesta kerrasta.

Kun olin sen oikeanpuoleisen ikkunan poikkipuun saanut valmiiksi, siskot sanoivat, että yläikkunasta puuttuu pitsi. Hyvä idea, en itse sitä hoksannut, koska ostaessani tätä nukketaloa, siinä ei ollut mitään. Tosi on, että paremmalta se näyttää, vaikka pitsi on uudempaa ja vähän erilaista. Sitäkin värjäsin teellä, oli liian valkoista.

Tämän nukketalon kattotapetissa on korjattavaa, mutta sen voi korjata vasta sitten, kun sisko tulee hyvän kameransa kanssa tänne, ja ottaa kuvan tapetista, joka printataan. Sillä voi paikata katon. Minun kamerallani se ei onnistu, koska salama pilaa kuvan.

Hyvää Itsenäisyyspäivää!

 

Sotapoikien taskusta löydettyä

https://markhillpublishing.com/teddy-helped-children-understand-world-war-one/

https://www.dailymail.co.uk/news/article-2319937/Patriotic-red-white-blue-teddy-bears-taken-WWI-soldiers-auction.html

https://www.cbc.ca/archives/entry/wwi-teddy-bear-among-war-museums-artifacts

https://fr.wikipedia.org/wiki/N%C3%A9nette_et_Rintintin

https://www.franceculture.fr/emissions/radiographies-du-coronavirus/nenette-et-rintintin

https://www.apel.fr/famille-education/les-tutos-de-famille-education/activites-pour-les-plus-grands/pour-jouer/les-poupees-en-laine.html

https://www.defense.gouv.fr/portail/dossiers/le-saviez-vous/le-saviez-vous-nenette-et-rintintin-s-en-vont-en-guerre

https://en.wikipedia.org/wiki/Finding_Rin_Tin_Tin

https://www.flickr.com/photos/myoldbearfreefr/24264592450/in/album-72157663684935572/

 

Kyäkipiika löytyi

Tästä keittiöstä puuttui kokki. Katselin pieniä nukkejani ja otin toisesta nukketalosta tämän ranskalaisen Petit Collin selluloidinuken. Sillä on päällä virkattu hame. Tein sille esiliinan pepitakankaasta. Siksaksakset ovat kätevät, kun niillä leikkaa, reuna pysyy purkautumatta ja on koristeellinen.

Huomenna sunnuntaina on taas ulkoilmakirppari Anduzessa. Mutta ei huvita mennä koronavaaran takia. Aikansa tämä pandemiakin kestää.
 

Oma vieraskirja 1900-luvulta 2000-luvulle

Kun kotona oli nähnyt vieraskirjan, ajattelin, että minun täytyy myös sellainen hankkia, kun muutin Helsinkiin omaan huusholliin. Ostin turistikaupasta Lapissa tehdyn puukantisen vieraskirjan. Se oli Helsingin vuodet 1985-1991. Kun muutin Ranskaan ja perustin Nukkenallemuseon kotiini, otin sen saman myöhemmin käyttöön. Se on ollut kätevä, koska olen voinut lisätä siihen koko ajan sivuja.

Tässä ensimmäisestä sivusta viimeiseen, Helsingistä Etelä-Ranskaan Lézaniin.

Museota en ole avannut helmikuun hiihtolomien jälkeen 2020 pandemian takia. Saa nähdä, jos ensi vuonna koronatilanne paranee ja uskaltaa avata.

 

Vieraskirjan kätköistä

Isosisko siivosi kotona kirjahyllyä, kun käteen tuli vanha vieraskirja, joka oli ollut Tarvasjoella asuessa 30-luvulta alkaen. Kun siihen kirjoittaneita vieraita luki, tuli muistoja, muistoja ihmisistä haudan takaa. Jopa 1845-syntyneestä Vihtori pappamme äidistä, Mariasta, jonka hautajaiskutsu löytyi sivujen välistä, päivätty 8.6.1930. Vihtorin isä Erik oli syntynyt 1829. Vihtori itse 1869.

1800-luvulta siirrytään nyt 1900-luvulle.

Seuraavaksi sota-ajan jälkeen Elina mammamme hautajaisvieraiden kirjoituksia ja muita vieraita.

Musteella kirjoitettua vanhan ajan kaunokirjoitusta, jota lapset eivät enää koulussa opi.

Nallen hätätapaus

Kun hain 50-luvun nukketalohuonekaluja, netistä silmiini osui tämä onneton nalle. Kaiken huipuksi se on kuuluisa saksalainen Steiff merkki ja Steiff nappi vielä vasemmassa korvassa. Mitä ihmettä sille on tapahtunut?

Nallen mukana tulee selitys entiseltä omistajaperheeltä. Isoisä Emil on saanut nallen 3 vanhana vuonna 1918 joululahjaksi. Mutta hänen koiransa on maistanut nallen päätä ja sen näkee. Onneksi ei ole syönyt enempää, muuten ihan ok kunnoltaan 100-vuotiaaksi.

Harvoin löytää vanhoja leluja omistuskirjoituksineen. Provenienssi, alkuperä tekee sen arvokkaammaksi kuin tavallinen tuntemattoman lelu.

Emilin koira teki nallesta unohtumattoman ja sydänten murskaajan.

Onni onnettomuudessa. Juuri tuon onnettomuuden takia tämä nalle tuli tänne museoon, ja sillä alkaa täällä uusi tulevaisuus.

Every cloud has a silver lining. 

Jokaisella pilvellä on hopeinen reuna.