Viime viikonlopulla piti keksiä jotakin ohjelmaa, kun kerran on Suomessa. Paikalliskulttuuria. Näin sanomalehdestä, että Forssan museo oli auki sunnuntaina, samalla kun siellä ulkona oli joulumarkkinat. Sinne me mentiin siskojen kanssa, vaikka satoi rankasti. Niin oli ajatellut moni muukin, hällä väliä huonosta säästä. Joulutapahtumalla oli menestystä.
http://www.forssanmuseo.fi/
Otin kuvia, joita voin näyttää myös ranskalaisille. Kangaspuut piti kuvata, koska nyt minulla on ne myös lasten leluna, kerroin jo siitä.
Vanha sekatavarakauppa jäi mieleen, koska se oli niin vaatimaton. Nykyisiin supermarketteihin verrattuna se oli tyhjä. Ja kooltaankin pieni. Ei tarvinnut "kilometrejä" neliöitä kuten nykyajan ostoskeskukset tai ostosparatiisit. Elintaso oli vallan toista luokkaa. Vähällä on ennen tultu toimeen.
Sota-aika oli hyvin esillä museossa. Sodan jälkeen Muolaan kylästä Karjalasta on tullut paljon siirtolaisia evakkoon Forssan lähistölle ja he ovat tuoneet mukanaan erilaisia sota-ajan muistoja tai dokumentteja.
http://www.luovutettukarjala.fi/pitajat/muolaa/muolaahist.htm
http://fi.wikipedia.org/wiki/Muolaa
Valokuvauksen historiasta on myös esineistöä ja paljon puhuvia nostalgisia kuvia on eri aiheista. Yksi sellainen meitä nauratti. Siinä punnittiin käsipuntarilla lasta, kuten meitä pienenä. Muistan vielä, vaikka ihan pieniä me oltiin. Alle kahden vanhoja, koska ei montaa kiloa painavaa lasta voi niin enää punnita. Vaikka tuntuu aika uskomattomalta, että sen voisi muistaa.
Lisäksi siellä oli hieno vanha Suomen rahaseteli kokoelma 1800-luvun alusta asti. Se oli ihan uutta minulle.
Kaupungin eri kortteleita oli tehty pienoismalleina, samoin hämäläisiä maalaistaloja ulkorakennuksineen ja pihapiireineen. Pirtti taas oli isossa koossa. Vanha komea Säästöpankkitalo oli kuin iso nukketalo, vaikka miniatyyri oikeasta se oli.
Kolme Marttaa näin muuten sekatavarakaupan ylähyllyllä. Tarkoitan Martta-merkkisiä nukkeja.
