Tässä on toipilas. Tiistai iltana se tuli levottomaksi, kauhea pissahätä, äkkiä ulos, se sanoi minulle. Mutta ulkona ei tullut mitään. Vasta sisällä tuli pissa, vaikka se on sisäsiisti koira ollut koko ajan jo lähes nelisen vuotta,kun sen adoptoin. Yöllä se oli kauhean levoton...
Seuraavana aamuna lähdettiin eläinlääkärille. Sielläkin sille tuli pissa odotus- ja vastaanottohuoneeseen. Tohtorin pöydällä paljastui, että mahaa koitellessa, se oli normaali,ja kuume mitattiin. Kaiken maailman tutkimuksista ei tämä haukku tykkää. Mutta ne parantavat.
Lääkkeeksi se sai Kesium 250mg 8vrk, niitä on otettu aamulla ja ehtoolla. Nyt 5kpl yhteensä. Pissa on alkanut tulla taas oikeaan paikkaan kuten ennenkin eli ulos. Kakkaa ei ole tullut kahteen päivään, mutta aamulla tuli onneksi pitkästä aikaa. Syöminen parani eilen ehtoolla.
Nyt on haukku taas rauhallinen ja kiitollinen, kun ihmelääkettä löydettiin. Sen heinäkuun vuosirokotus on ollut tähän asti ainoita pakollisia lääkärikäyntejä.
Pelkäsin että tälle tulee 13v.sama parantumaton vika kuten labradorilleni tuli 16v.,siihen se kuoli 4kk myöhemmin.
Tuli mieleen, että käytiin me eläinlääkärissä yksi kerta, kun oli tullut harmia. Dixie puri kunnantalon työmiestä jalkaan v.2019 tammikuussa. Ja piti käydä tutkimassa, ettei haukku ole raivotautinen, vaikka se on saanut kaikki tarvittavat koirarokotukset joka vuosi.
Eläinlääkäri totesi, ettei tämä koira ole raivotautinen. Ja meinasi, että kun sattui olemaan kunnan työntekijöitä, siitä tulee suuri numero. Jälkeen päin kysyin siltä työmieheltä, loukkasiko hän jalkansa siitä pahasti, antoi uskoa, ettei ollut edes lääkärissä sen takia.
Se pureminen tapahtui tilanteessa, jossa koira oli hermostunut ja peloissaan. Ylitettiin tietä kylämme keskustassa aamulla, oli paljon liikennettä joka suuntaan ja ihmisiä myös, koko kylä liikkeellä yhtä aikaa. Kunnan työntekijä oli vihaisena opastamassa tiellä, koska tietyö.
Haukku ei tykkää vihaisista ihmisistä, joilla on pahoja ajatuksia ja, jotka eivät ole ystävällisiä. Joten se puraisi jalkaan kiukkuista ihmistä. Sellaiset häijyt ovat sitä pahoin kohdelleet ja siksi se oli pelastettu koiratarhaan. Siitä tuli pelkääväinen ja onneton hylätty.
Nyt se on löytänyt uuden kodin ja me olemme maailman parhaat kaverukset Dixien kanssa. Kaikilla meillä elävillä olennoilla on olemassaolon oikeus, sitä ei saa riistää keneltäkään. Ja ylpeyttä on kaikilla, sitäkään ei saa riistää. Haukku on ne saanut takaisin ja luottamuksen.
