Tänään syötiin Dixien kanssa Janssonin kiusausta, sen herkkua. Koira seurasi uteliaana vieressä kokkaamistani. Kun uunista alkoi tulla hyvät tuoksut koko taloon, nälkä tuli. Ja heti kelpasi, kun sille annoin, söi astian puhtaaksi. Kaikkea jokapäiväistä ruokaansa se ei vielä syö, mutta pikkuhiljaa. Ja tänään voitiin taas tehdä kolmen vartin luontolenkki kuten eilenkin.
Teen Janssonin kiusauksen aina ilman kermaa Mozzarella juustolla ja valko-tai roseviinitilkalla, valkosipulilla perunoiden kanssa. Ei ole kuivaa, koska anjovikset ovat tarpeeksi rasvaisia.
Cécile lähetti toisen paketin lahjaksi museolle, oli kuulema vasta nyt löytänyt vanhimman nallensa. Mukana oli myös itäsaksalainen nukkumatti nukke.
Tässä iso Jumeau nukke odottaa paketointi työpöydällä pahvilaatikkoon pääsyä ja Suomi matkaa. Sillä on seuranaan 4 vanhaa nallea, jotka ovat täytteenä sivuilla. Se ei ollut ihan helppo pakattava. Kesti muutaman päivän, kunnes keksin miten pakkaan. Laatikko piti tehdä kahdesta isosta laatikosta, koska ei ollut sopivaa.
199.paketti. 200.saan aloittaa seuraavaksi. Museo on jo paljolti paketissa. Vaikka 7 vitriiniä on nyt täynnä nalleja, koska on pitänyt tehdä tilaa
paketeille joka paikasta ja olen ne nallet siirtänyt tyhjiksi tulleisiin
vitriineihin. Ja monet vaunut ja rattaat täynnä nalleja kuten jotkut
isot puulelut. Kaikki folkloriset nuket myös siirretty vitriineihin tilapäisesti. Sekamelskana ne kaikki odottavat paketointia. Ainakin yksi 100 laatikkoa vielä tulossa, jos ei enemmän. Iso muuttorekka näitä nukkeja ja nalleja varten tarvitaan.
Jumeau nukke on lahja yhdeltä ranskalaiselta, joka toi tänne 50-luvun lelunsa. Ja sanoi, että isänsä oli saanut tuon vanhan 1900-alun nuken.
Kaksossisko teki sille vaatteet silkistä ja minä ostin peruukin oikeaa tukkaa.
Dixiekin odottaa jo Suomi matkaa! Haukku saisi silloin ison pihan maalla kotona. Iso valtakunta kuten entisellä Peppi ja Vaksi koirallamme oli.
Olen hiukan valmistellut koiran kanssa matkustamista. Taitaa olla seikkailua.
