Olin taas kerran joskus vuonna 1995 Gardin alueella Etelä-Ranskassa Anduzessa Mission Timothéessa vapaaehtoistyössä, joka mahdollisti samalla käydä katsomassa myynnissä olevia taloja lähistöllä. Talo-suunnitelma, jonka olin saanut vuonna 1992 siellä pääsiäislomalla ollessa. Pikkuhiljaa vuosien varrella toteutin unelmaani.
Kerran päätin mennä Marseilleen Suomen Lähetysseuraan vierailulle kuten Lontoossa ollessani olin suomalaisia tapaamassa Lontoon Merimieskirkolla. Nämä Suomi-paikat ovat kotoisia tukikohtia maailmalla kaukana kotimaata.
Olin sopinut Lähetysseuran työntekijän Seijan kanssa, että tulen sinne. Hän tulisi vastaan minua Marseillen rautatieasemalle. Sitten tuli se päivä, jolloin nousin junaan Nîmes kaupungista n.43km Anduzesta.
Seikkailu alkoi. Mutta minä erehdyin junasta ja se kulki päinvastaiseen suuntaan. Kun tajusin olevani väärässä junassa, tuli paniikki. Onneksi junia kulki usein ja selvisin oikeaan junaan Marseilleen, vaikka tunnin myöhässä. Juna kulki kovaa vauhtia tällä kertaa oikeaan osoitteeseen, se rauhoitti. Lopulta olin perillä Marseillen suurella rautatieasemalla, jossa kova ihmisvilinä, valtava ihmisvirta joka ilmansuuntaan. Ei voi verrata Helsingin rautatieasemaan, joka on pieni sen rinnalla. Joten tunsin olevani eksyksissä, kun astuin ulos junasta tähän suureen tuntemattomaan maailmaan. Ajattelin, että ei ole toivoa, että minua voisi odottaa vielä tunnin myöhästymisen jälkeen. Mutta sitten huomasin, että siellä kaukana Seija seisoi uskollisesti junan läheisellä tuloraiteella katse kiinnitettynä tiukasti minuun eksyneeseen suomalaiseen.
Meidät suomalaiset tunnetaan aika hyvin ulkomailla ulkonäöstä, minä arvailen välillä maailmalla, kuka mahtaa olla suomalainen varsinkin tietyissä ympyröissä.
Muistan aina sen tilanteen, kun taustalla rautatieasemalla soi kovaäänisestä klassinen musiikki Maurice Ravelin Boléro. https://www.youtube.com/watch?v=xTrTZp2YoxQ
Siitä lähtien me ollaan oltu Seijan kanssa ystäviä. Hän on ollut miehensä kanssa Nukkenallemuseon tukijoukkoja 2000-luvun alusta asti.
Alla kuvia näiden ystävien vierailusta täällä uudessa kodissa, johon on tekeillä Ranskassa alkanut kotimuseo.
Seija otti kuvan nallejen piknikistä. Hän tulee Englannista miehensä kanssa, siellä nallekulttuuri on erilainen kuin Suomessa. Nallejen piknikillä on yli 100 vuotta vanha historia.
https://en.wikipedia.org/wiki/Teddy_Bears%27_Picnic
https://en.wikipedia.org/wiki/Teddy_Bears%27_Picnic#/media/File:Teddy_Bears'_Picnic_ad_1908.jpeg
