Rappuset

Näistä kuvista ei kyllä arvaa, että kuvasin niissä nukketalon rappusia. Ne ovat nimittäin siinä alkutekijöissään. Eilen ajattelin, että pari tuntia menee niiden puhdistamisessa hammasharjalla. Loppujen lopuksi hammasharjaa ei tarvinnut ollenkaan. Katselin niitä eilen illalla ja pohdin, miten ihmeellä ne saisi kuntoon. Sitten keksin. Kokeilin hiukan vanhan liiman pitävyyttä ja huomasin, että se irtoaa helposti. Joten irrotin kaikki askeleet portaikosta, niin se on helpompi pestä. Ja hyvin lähti pois myös vanha pitkä osittain liimattu tapetti kaistale, joka on mattona.

Aamulla pesin ne kaikki. Mustaa hiilivettä tuli taas. Sitten kuivaamaan. Kuvassa ne ovat kuivaamassa ikkunalla.

Keskipäivällä jatkoin, kun kaikki oli kuivaa. Liimasin uudestaan porrasaskeleet yksitellen paikoilleen portaikkoon. Tapetti liuskatkin säilyivät kokoanaisina, vaikka kastelin ne täysin niitä puhdistaessani kuten kuvasta näkyy.

Illalla värjäsin saksanpähkinävärillä taas uudestaan kuivuneet rappuset, ne ovat sitten samanväriset kuin muut puuosat nukketalossa.

Huomenna jatkan. Kiinnitän seuraavaksi tapettiliuskan matoksi portaisiin. Voin sen kuvata ensin, koska sitten voisi tehdä kuvasta lisätapettia, jos joskus tarvitsee. Ja viimeiseksi portaat paikoilleen keskelle taloa.

Tähän vasta aikaa on kulunut, oikein päiväkaupalla. Mutta näyttää siltä, että onnistun. Vaikka otin riskejä, kun pesin tapetinkin läpimäräksi, se oli muuten roskiin heitettävän likainen. Mutta puun päällä työskennellessä tapettilista säilytti muotonsa.

Museossa oli tänään neljä henkeä. Nuori parikymppinen pariskunta, jotka olivat nähneet museokyltin tien vieressä. He ovat lomalla läheisellä leirintälaueella. Ihmeen kiinnostuneita nuoretkin ovat vanhasta. Sitten oli kaksi madamea, jotka olivat nähneet tämän museon le Routard-matkaoppaassa. Se on tuonut tänne paljon kävijöitä. Kokoelma sai kehuja. Kun saa kannustusta, se motivoi ja jaksaa paremmin pitkän syksyn ja talven sen jälkeen.