https://www.flickr.com/photos/62079252@N04/sets/72157636693272466/
Tässä kuvassa viime vuoden joulun ajan hommiani. Flickr.com sivuille laitoin kaikki etapit kuvattuna alusta loppuun. Tähän syksyyn ja talven alkuun asti on riittänyt siitä vielä ohjelmaa. Toisaalta vieläkin sitä voi täydentää tilaisuuden tullen.
Kuvat on nähty internetissä nyt vuoden aikana jo yli 1000 kertaa.
Viime päivinä tuli mieleeni, mitä minä täksi jouluksi keksisin. Jotain ohjelmaa täytyy olla juhlapyhien lomassa.
Viime joulusta jäi kiva muisto. Vaikka kyllä vähän ei toivottavaakin tapahtui. Yksi päivä joulun aikaan ovikello soi. Pari alèsilaista madamea olisi tullut museoon. Mutta täällä olikin aika sekamelska. Olin nimittäin tapetoimassa alimmaista nukketalon huonetta viininpunaisella tapetilla, joka oli tilattu Amerikasta asti. Joten se ei saanut mennä pilalle ja minä tapetoin ensimmäistä kertaa elämässäni. Se oli jännittävää ja vähän epävarmaa touhua minulle. Käskin heidän odottaa jonkun aikaa, mutta se ei sopinut näille kiireisille ranskalaisille. Joten harmi, kun sattui vähän pahaan aikaan. Olin silloin juuri hyvällä tapetointituulella. Tant pis! Aina pitäisi olla valmis kuin partiopoika vastaanottamaan museokävijöitä. Ajattelin, että jos he ovat todella kiinnostuneita, he tulevat uudestaan.
Nuken pää pitää restauroida, koska siinä on halkeama, joka on liimattu, mutta ei loppuun asti kunnostettu. Otan selvää netistä restauroijasta, joka tekee hyvää jälkeä ja joka on menossa myös tuonne nukkefestivaaliin. Jätän sen sinne hänelle ja sen saa sitten palauttaa minulle postissa. Peruukin ostan myös sillä reisulla sieltä. Ainakin 100 euron paikkeilla oikeista hiuksista tehty iso peruukkikin maksaa saati sitten tuo restaurointi. Siihen voi mennä 200 euroa. Mutta nukke on kokonaisuudessaan paljon arvokkaampi, joten se vaatii. Kalliilla nukella on kalliit korjaukset. Sisko tekee vaatteita parhaillaan sille, joten ne saa halvemmalla. Ja kengät sillä on jo. Alla kuvia nukesta linkissä:
http://museopaivakirja.blogspot.fr/2014/10/kiitokset-anne-marielle.html
Takaisin tämän nukketalon nukkeihin. Nyt niitä on kahdeksan. Niitä olen hankkinut ihan sen mukaan, mitä olen sattunut löytämään kohtuu hintaan. Jokaisen kunnostamani nukketalon huonekalut nukkeasukkaineen on aina yllätys. Sattuman kauppaa. Tähän viktoriaaniseen taloon tuli frozen Charlotte nukkeja useampi ja lopuksi koominen nukkepari.
Viimeiseksi ostin tuon alla kuvassa olevan posliinisen morsiusparin, joka on 1900-luvun alusta tai vanhempaa. Niillä on alkuperäiset vaatteet, paitsi morsiamen huntu, jonka lisäsin sille. Sulhasella on musta silkkipuku ja hauska silinterihattu. Morsiamen keltaista pukua ihmettelin, mutta kun katsoin morsiuspukujen historiaa, keltaisenakin niitä on ennen ollut. Ne ovat saksalaisia ja ehkä Kling merkkisiä. 55 euroa parista ei ollut kallis, koska ne ovat ihan hyväkuntoisiakin vielä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Silinterihattu
http://dollreference.com/kling_dolls.html
acelebrationofwomen.org/2011/04/wedding-dresses-a-walk-in...
www.bbc.com/culture/event/20140404-wedding-dresses-1775-2014
en.wikipedia.org/wiki/White_wedding
en.wikipedia.org/wiki/Wedding_dress
fr.wikipedia.org/wiki/Robe_de_mari%C3%A9e
